Laila Tarpila
Yle
Sisällissota ei syty kuten valtioiden väliset sodat, joissa joukot keskitetään maan rajoille. Sisällissodassa rintamien syntyminen kestää ja kaikkialla joudutaan miettimään omaa asemaa ja hakemaan omia joukkoja, kertoo tutkija Samu Nyström. #musiikinkevät1918
"Länsi-Uudenmaan tapahtumat liittyivät juuri tähän. Kun vallankumous syttyi ja punaiset ottivat vallan Helsingissä, pyrkivät valkoiset pääkaupungista pois."
"Kirkkonummelle kerääntyneiden valkoisten lopullinen tavoite oli päästä pohjoiseen ja liittyä siellä Mannerheimin johtamiin valkoisten joukkoihin. Punaisten valta Etelä-Suomessa oli kuitenkin jo niin vahva, että joukot joutuivat jäämään Kirkkonummelle."
Valkoisten joukot, paikalliset suojeluskuntalaiset sekä Helsingistä saapuneet, lähinnä ruotsinkielisen sivistyneen porvariston ylioppilaat, kokoontuivat muutamiin eri kartanoihin ja taloihin Kirkkonummella.
Suitian kartano, ruotsiksi Svidja, oli kohteista yksi. Siellä oli mukana myös 24-vuotias säveltäjä Aarre Merikanto. Merikanto sävelsi helmikuun alkupäivinä marssin Finlands unga skyddsvakt, jota kutsuttiin Svidjan marssiksi. Taistelujen jättämän kaaoksen keskellä hän silminnäkijän mukaan istui flyygelin ääressä ja soitti marssiaan.
"Punaiset keskittivät voimiaan Kirkkonummelle ja kiristivät hiljalleen saartorengasta valkoisten joukkojen ympärillä. Eri kartanoissa olleet joukot keskitettiin lopulta Sigurdsiin, mistä joukkojen oli taisteluiden jälkeen peräännyttävä Upinniemeen. Tavoitteena oli siirtyä sieltä Mäkiluodon linnakkeeseen."
"Tilanne muodostui valkoisten kannalta mahdottomaksi. Mikäli Ruotsin lähetystö ei olisi tullut välittäjäksi, olisi taistelu käyty ehkä hyvinkin veriseen loppuun asti."
Kaikki antautuneet, runsaat 460 valkoista, kuljetettiin vankilaan Helsinkiin helmikuun 28. päivänä 1918. Vankilaksi määräytyi Ruotsalainen reaalilyseo Kruununhaassa.
Ruotsalaisen reaalilyseon tapaus oli erityisluku sisällissodan vankiloiden joukossa. Punaisten hallituksella oli propagandamielessä myös halu kertoa kuinka hyvin valkoisia vankeja kohdeltiin. [videon kesto 0'48"]
Reaalilyseon pääosin ruotsinkielisen sivistyneistön jälkeläiset olivat paitsi punaisten vankeja, myös punaisten panttivankeja. [videon kesto 0'21"]
Kirkkonummella antautuneiden valkoisten lisäksi Ruotsalaisella reaalilyseolla oli paljon Helsingissä vangittuja vastarintaliikkeen miehiä ja naisia.
Tästä kaikesta on kirjoitettu paljon muistelmia, ja niissä kerrotaan esimerkiksi millainen suhde vangeilla oli vartijoihin.
"Suhteet olivat lämpimiä, niin kuin nyt noissa olosuhteissa ylipäätään saattoi olla. Oli vitsinheittoa ja vartijat olivat lahjottavissa."
"Kirjeissä ja päiväkirjoissa kerrotaan, että vankeusaika oli aika hulppeaa, oli kaakaota ja operettia. Toinen asia oli, miltä kaikki näytti kaupunkilaisten silmissä mitä itse olen tutkinut paljon."
"Huhut kertoivat, että vankilassa on syöpäläisiä ja että siellä nähdään nälkää. Huhut kertoivat myös, että pojat ovat vaarassa, että marmeladi ei mene perille tai että kaikki kirjeet eivät mene sensuurin läpi."
"Tutkijalle tämä aineisto on vaikeaa, sillä kaikesta pitäisi osata lukea rivien piilomerkitykset."
Huhtikuun alussa, kun saksalaiset lähestyivät Helsinkiä Hangosta käsin, nousi helmikuun lopussa Kirkkonummellakin välittäjänä toiminut kapteeni Sigurd af Ekström jälleen esiin.
"Ruotsin konsulaatissa työskennellyt kapteeni af Ekström on mielenkiintoinen hahmo, ehkä unholaankin jäänyt. Hän ehkä pelasti yli 400 suojeluskuntalaista, kun ajatellaan mitä olisi tapahtunut, jos olisi taistelu olisi käyty loppuun asti. Ekström toimi valvojana vankilassa myös loppuun asti."
Helsingin antautumisesta käytiin neuvotteluja punaisten ja saksalaisten välillä. Ekström toimi näissäkin välittäjänä ja neuvottelujen tavoitteena oli että Helsingistä ei taistella.
Aluksi punakaarti päätti antautua, koska joukot olivat liian heikot. Sovittelussa ajateltiin myös kaupungin runsasta siviiliväestöä. Punaisten radikaalit onnistuivat kuitenkin estämään antautumisen ja sovittelu torjuttiin.
Syntyi kahden päivän kaupunkisota, ja siinä keskeinen kysymys oli mitä tapahtuu Ruotsalaisen lyseon pojille kun punaiset menettävät vallan? [videon kesto 3'20"]
Helsingin antautumisen jälkeen Kruununhaan Ruotsalaisesta reaalilyseosta tuli saman tien punavankila. Välittömästi taistelujen jälkeen sinne tuotiin noin 500 punaista vangittua, eli suunnilleen saman verran kuin siellä oli ollut valkoisia.
Lyseo toimi punavankilana kesään asti ja sieltäkin on säilynyt paljon kirjetä ja päiväkirjoja: "Mutta kovin ovat eri tunnelmat niissä, on oikeasti nälkää ja monia todellisia pelkoja", toteaa Samu Nyström.
Haastattelu 27.2.2018, Helsingin Työväentalo.
Samu Nyström
Lue Aarre Merikannon kirjeitä punaisten vankilasta 28.2.- 9.4.1918.
Lue artikkeli "Nuori Merikanto soitti kaaoksen keskellä säveltämäänsä Svidjan marssia."
