Hyppää pääsisältöön

Ylen toimintakertomus ja tilinpäätös 2017

Hallitus hyväksyi Ylen tilinpäätöksen kokouksessaan 21.3.2018.

Lue toimintakertomus ja tilinpäätös 2017 e-kirjana.

Tase

Tuloslaskelma

Rahoituslaskelma

Talouden tunnusluvut

Hallituksen toimintakertomus

Yleisradion tehtäväYleisradion toiminnan rahoitusToimintaympäristöToiminnan kehitys vuonna 2017HenkilöstöTulos ja taloudellinen asemaVuoden 2018 näkymät

Yleisradion tehtävä

Yleisradion tehtävä perustuu Yleisradiolakiin (1993/1380), jonka uusimmat muutokset tulivat voimaan heinäkuussa 2017 (436/2017).

7§, Julkinen palvelu

Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja tulee tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.

7 a §, Yhteistyö

Yhtiön on toiminnallaan edistettävä sananvapautta, korkeatasoista journalismia ja median monimuotoisuutta.

Yleisradion toiminnan rahoitus

Yleisradioverolaki määrittää Yle-veron laskentaperusteet ja määrän. Yle-veroa maksavat 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Yle-veroa maksavat myös yhteisöt, jotka harjoittavat Suomessa liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta.

Henkilön Yle-veron suuruus riippuu kalenterivuonna ansaittujen tulojen määrästä. Vuonna 2017 veron määrä oli 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Veron vähimmäismäärä oli 70 euroa ja enimmäismäärä 143 euroa. Yle-veroa ei peritty, jos tulot olivat eläkeläisellä alle 10 294 euroa ja palkansaajalla alle 11 044 euroa. Jos tulot olivat 21 029 euroa vuodessa tai enemmän, Yle-veron määrä oli 143 euroa.

Yhteisön Yle-veron määrä perustuu verotettavaan tuloon. Jos verotettava tulo on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä. Jos verotettava tulo on 50 000 euroa, Yle-veron määrä on 140 euroa. 50 000 euron ylittävältä osalta veroa peritään 140 euroa + 0,35 % siten, että Yle-veron määrä on enintään 3 000 euroa vuodessa. Raja täyttyy, kun yhteisön verotettava tulo on 867 143 euroa. Yle-vero on osakeyhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Yle-veroa maksavat vain elinkeinotoimintaa harjoittavat yhteisöt. Valtio ja sen laitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seurakunnat, muut uskonnolliset yhdyskunnat, asunto-osakeyhtiöt sekä yleishyödylliset yhdistykset eivät maksa Yle-veroa.

Muutoksia Ylen tehtävään ja rahoitukseen

Arto Satosen johtaman parlamentaarisen Yle-työryhmän kesäkuussa 2016 ehdottamat muutokset Yle-lakiin tulivat voimaan 15.7.2017. Lainmuutoksella hallintoneuvosto päättää yhtiön strategiasta. Aiemmin strategiasta oli päättänyt Ylen hallitus.

Satosen työryhmän ehdotuksen mukaisesti Ylen saamaan rahoitukseen ei tehty valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n mukaista indeksitarkistusta vuosina 2017 ja 2018. Rahoitus on säilynyt saman suuruisena vuosina 2014–2018.

Kansanedustaja Kaj Turusen johtama parlamentaarinen yleisradioverolaki-työryhmä esitti kesäkuussa 2017 yleisradioverolain muuttamista niin, että veronmaksuvelvollisuus poistuisi noin 400 000 pienituloisimmalta henkilöltä. Lisäksi työryhmä ehdotti, että Yleisradion rahoituksessa vuonna 2019 noudatetaan valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:ää sen alkuperäisessä muodossa eli yhtiön saamaan rahoitukseen tehdään indeksikorotus.

Eduskunta hyväksyi työryhmän ehdotuksen mukaisen Yle-verolain muutoksen marraskuussa 2017 ja lakimuutos tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Yksityishenkilöiden maksaman yleisradioveron rakenne muuttui vuoden 2018 alussa siten, että henkilö maksaa veroa 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävästä osasta. Samalla veron enimmäismäärä nousi 143 eurosta 163 euroon.

Muutos vapautti yleisradioverosta noin 390 000 pienituloisinta. Veroa maksavat ne henkilöt, joiden palkkatulo on 14 750 euroa tai enemmän. Aiemmin maksukynnys oli 11 044 euroa vuodessa. Eläketulon ja päivärahatulon osalta maksukynnys nousi aiemmasta noin 10 294 eurosta 14 000 euroon.

Ennakkoarviointi

Hallintoneuvosto päätti helmikuussa 2017 toteuttaa Yleisradiolain 6 a §:n mukaisen ennakkoarvioinnin Ylen alueellisten uutisten verkkopalvelusta ja personointipalveluista. Ennakkoarviointia oli pyytänyt Medialiitto. Hallitus teetti samassa yhteydessä selvityksen personoinnista Helsingin yliopiston Viestinnän tutkimuskeskuksella.

Ennakkoarvioinnin ja sen yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan Ylen alueellinen uutispalvelu ja yhtiön sisältöpalvelujen personointi eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia markkinoille eikä tekstipohjaisten alueuutisten rajoittamiselle ole perusteita.

Kaupallisia mediayrityksiä edustava Medialiitto julkisti 21.6.2017 pyytäneensä EU-komissiota tutkimaan, onko Ylen tekstimuotoisiin mediasisältöihin saama julkinen rahoitus EU-säännöissä kiellettyä valtiontukea. Yleisradion arvion mukaan EU-komission tutkimusprosessi voi kestää useita vuosia.

Toimintaympäristö

Median sääntely

EU-asetus digisisältöjen EU-sisärajat ylittävästä siirrettävyydestä tuli voimaan heinäkuussa 2017 ja sen soveltaminen alkaa huhtikuussa 2018. Siirrettävyys eli portabiliteetti tarkoittaa, että EU-asukkaalla on mahdollisuus seurata kotimaassaan tarjolla olevia verkkosisältöjä myös oleskellessaan tilapäisesti toisessa EU-valtiossa.

Maksullisilla sisältöpalveluilla, kuten C Morella ja Netflixillä, on velvollisuus tarjota palvelunsa käytettäväksi tilapäisen oleskelun aikana kaikissa EU-maissa. Maksuttomien palvelujen tuottajat, kuten Yle, saavat puolestaan päättää itse tarjoavatko ne tätä mahdollisuutta. Yle on päättänyt avata Yle Areenan suomalaisille EU-alueella vuoden 2018 aikana.

Mediatalous

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo on laskenut 2010-luvun alkupuolen, mutta vuonna 2016 lasku näyttäisi taittuneen. Medialiitto arvioi loppuvuodesta 2017 mediatoimialan liikevaihdon jäävän kokonaisuutena edeltävän vuoden tasolle. Liikevaihdon syvän laskun katkeaminen tarkoittaa, että media-alan näkymät ovat paremmat kuin vielä muutama vuosi sitten.

Medialiiton mukaan radio- ja tv-toiminnan liikevaihto kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu johtui kaupallisen radion mainosmyynnin kasvusta.

Suomalaisten kuluttajien mediakäytön muutos heijastuu myös mediamainontaan.

Kantar TNS:n mukaan mediamainonta pysyi vuonna 2017 edellisvuoden tasolla. Mainontaan käytettiin yhteensä 1 217 miljoonaa euroa, josta verkkomainontaan lähes kolmannes. Verkko- ja ulkomainonnan osuudet kasvoivat, sanomalehtien ja tv:n mainonnan osuudet puolestaan laskivat.

Verkkomainonnassa vahvoilla ovat edelleen kansainväliset internet-jätit. IAB Finlandin vuositilaston mukaan Googlen ja Facebookin osuus Suomen internet-mainosmyynnistä oli 49 prosenttia vuonna 2017. Eniten vuoden aikana mainosmyyntiään kasvatti Facebook, Google puolestaan menetti markkinaosuuttaan.

Näiden internet-jättien yhteenlaskettu mainosmyynti oli 15 prosenttia kaikesta mainosmyynnistä eli 181,5 miljoonaa euroa.

Mediankäyttö

Suomalaisten tavat kuluttaa eri medioita ovat muuttuneet erilaisten digipalveluiden suosion myötä. Nopeimmin muuttuu nuorten mediankäyttö. Asetelma nuorten ja vanhempien ikäryhmien mediankäytössä on eriytynyt: nuorten mediankäyttö suuntautuu yhä enemmän verkkoon, kun taas vanhemmat sukupolvet käyttävät edelleen eniten perinteisiä medioita kuten lehtiä, radiota ja televisiota.

Mediapäivä piteni edellisvuodesta 20 minuutilla. Suomalaiset käyttivät medioiden seuraamiseen vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla päivittäin lähes kahdeksan tuntia.
Koko väestön media-ajankäytöstä osuuttaan kasvattivat eniten videopalvelut, sosiaalinen media sekä maksulliset suoratoisto- ja tilausvideopalvelut. Kotimaisten netti-tv-palveluiden käyttö kasvoi 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Televisiota suomalaiset katsoivat vuonna 2017 keskimäärin 2 tuntia 48 minuuttia päivässä, mikä on hiukan vähemmän kuin edellisvuonna. Samoin radion kuuntelu laski hieman: kuunteluun käytettiin keskimäärin 2 tuntia ja 56 minuuttia päivässä.

Älylaitteiden määrä kotitalouksissa kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2017 älytelevisioita on jo 36 prosentilla eli joka kolmannessa 15–74-vuotiaan kotitaloudessa. 90 prosenttia talouksista omistaa tietokoneen, 89 prosenttia älypuhelimen ja 62 prosenttia tablettilaitteen.

Mediateknologia

Mediateknologian kehityksen painopisteitä ovat henkilökohtaisen käyttökokemuksen parantaminen verkkopalveluissa suosittelulla ja personoinnilla sekä datan kerääminen ja analysointi. Vuoden aikana myös tekoäly ja koneoppiminen nousivat teknologiakehityksessä keskeisiksi.

Vakiintuneen tv:n katselun ja radion kuuntelun myötä broadcast-verkot ovat säilyneet edelleen tärkeimpinä jakeluverkkoina. Kasvava palveluiden kulutus erilaisilla päätelaitteilla korostaa eri jakeluverkkojen merkitystä kansalaisten mediakäytössä.

Mediakäytön teknologioista paljon huomiota vuonna 2017 saivat lisätty todellisuus (augmented reality, AR) sekä uutena ilmiönä viestipalvelujen dialogimuodossa tarjottava uutisjournalismi ja erilaiset palvelusisällöt, niin sanotut chatbotit.

Toiminnan kehitys vuonna 2017

Yle on jatkanut sisällöllisiä ja rakenteellisia uudistuksia, joilla yhtiö vastaa mediankäytön, teknologian ja työkulttuurin muutoksiin. Ylen uusi strategia suuntaa toimintaa vahvasti digitaaliseen uudistumiseen.

Hallintoneuvosto ja yhtiön hallitus osallistuivat strategian valmistelutyöhön kevään 2017 aikana yhteisissä seminaareissa ja työpajoissa. Strategia linjaa yhtiön toimintaa, ja hallitus päättää sen pohjalta Ylen tarjonnan linjauksista ja lähivuosien tärkeimmistä uudistushankkeista.

Strategiaprosessin yhteydessä hallintoneuvosto toteutti asiantuntijoiden kuulemisen ja pyysi lausunnot muun muassa alan toimijoilta ja eri järjestöiltä. Hallituksen jatkovalmistelun jälkeen hallintoneuvosto hyväksyi esityksen uudeksi strategiaksi 24.10.2017.

Strategiset painopisteet

Lähivuosina Yle panostaa tarjonnassaan erityisesti yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen, sisältöjen ja palvelujen laatuun sekä niiden löydettävyyteen. Yle painottaa strategiassaan myös rohkeaa ja ketterää uudistumista, osaamisen kehittämistä, tehokkuutta ja vastuullista toimintaa. Uudessa visiossa Yle tähtää suomalaisten merkityksellisimmäksi mediaksi.

Tulevina vuosina yhtiö siirtää 15–20 prosenttia resursseistaan uusille painopistealueille, kuten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattuun tarjontaan. Vuonna 2018 Yle kohdistaa noin 25 miljoonaa euroa uusiin sisältöihin, verkkopalveluiden kehittämiseen ja näitä tukeviin investointeihin.

Vuosina 2018–2020 Yle lisää kotimaisten hankintojen ja palveluostojen määrää noin 30 prosentilla, mikä noudattaa parlamentaarisen työryhmän ja uuden Yle-lain linjauksia.

Merkittäviä tulevia kehityshankkeita ovat alueuudistus, nuorisopalvelut sekä radiouudistus. Yle jatkaa myös suoria lähetyksiä kokoavan verkkopalvelun rakentamista Areenaan muun muassa urheilusisältöjen tarjonnan parantamiseksi.

Lisäksi Yle panostaa datan entistä monipuolisempaan hyödyntämiseen sisältöjen ja palvelujen suunnittelussa sekä julkaisussa vastatakseen paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.

Tarjonnan rakentaminen tv:ssä, radiossa ja verkossa

Ylen broadcast-kanavien määrä televisiossa väheni kolmeen, kun Yle Teeman ja ruotsinkielisen Yle Fem-kanavan ohjelmistot siirtyivät yhteiselle kanavapaikalle huhtikuussa 2017. Siirtymä on lisännyt kaikkien kanavien sisältöyhteistyötä ja mahdollistanut mm. kaksikielisen Linnan juhlat sekä Strömsön ensilähetyksen siirron Yle TV1:lle. Siirtymä on myös vähentänyt päällekkäistä suunnittelua ja tarjontaa sekä uusintojen määrää.

Osana kokonaisuudistusta tv-kanavien ja Yle Areenan brändit sekä tarjonnan rakenne päivitettiin syksyn kuluessa. Tavoitteena on kirkastaa tv-kanavien, Yle Areenan ja uuden Nuorisomedian työnjakoa.

Ylen nuorisopalvelut YleX ja Yle Kioski yhdistivät vuoden aikana voimansa tavoittaakseen paremmin alle 15–29-vuotiaita. Yle Kioski laajenee uutis- ja ajankohtaissisällöistä nuorten aikuisten yleismediaksi ja YleX:stä kehitetään korkeatasoinen musiikkimediabrändi vuoteen 2020 mennessä.

Radiossa Yle jatkaa lähivuosina neljällä suomenkielisellä ja kahdella ruotsinkielisellä FM-radiokanavalla. Radiota kuunnellaan yhä pääosin perinteisillä FM-vastaanottimilla, mutta mobiilikuuntelu älypuhelimilla on kasvanut merkittävästi vuoden 2017 aikana.

Radiokanavien kokonaisuutta ja tarjontaa arvioidaan Radio2020-hankkeessa. Kanavien musiikki- ja sisältöprofiilien hienosäätöä jatkettiin. Puheohjelmiin keskittynyt Yle Puhe tavoittelee 30–40-vuotiaiden kohderyhmää ja lisää kanavalle harkitusti musiikkia helmikuusta 2018 alkaen. Myös ruotsinkielinen nuorisokanava YleX3M kävi läpi uudistuksen.

Yle sulki erilliset radiosovellukset ja keskitti audion kuuntelun suorana ja tallenteena Yle Areenaan. Eniten kuulijoita kiinnostivat vartavasten podcasteiksi tehdyt audiosisällöt, joiden tarjontaa Yle kehittää edelleen.

Audion aseman vahvistamiseksi Yle toimii yhteistyössä myös kolmansien osapuolten kanssa. Yle jatkaa radiotoimialan osakkuusyhtiössä, Radiosoitin Suomi Oy:ssä, jonka operoima Radiot.fi kehittyy voimakkaasti. Uutena sovelluksena vuonna 2018 kokeillaan ensimmäistä suomenkielistä puheohjattavaa mediapalvelua. Osakkuusyhtiö Platcon operoima Teevee.fi-palvelu sen sijaan lopetettiin.

Verkkokehitys ja käyttäjäkokemuksen parantaminen

Yle jatkoi panostuksia mobiili- ja verkkopalvelujen kehitykseen. Yle Areenan hakua ja henkilökohtaista suosittelua parannettiin, jotta sisällöt ovat helpommin löydettävissä.

Verkon pääpalveluista Yle.fi-etusivu avattiin uudistettuna kesäkuussa. Sen kävijämäärä kasvoi vuoden loppuun mennessä viidenneksellä. Kokonaan uusi Yle.fi-älypuhelinsovellus julkaistiin marraskuussa, ja se keräsi ensimmäisen kuukauden aikana 100 000 latausta.

Personoitavan uutissovelluksen, Uutisvahdin, käyttö kaksinkertaistui edellisvuodesta. Sovelluksen kehittämisessä painopiste oli erityisesti personoitavissa notifikaatioissa, jotka näkyvät myös älypuhelimen lukitusnäytöllä.

Lasten Areena -sovelluksesta julkaistiin uusi versio, jossa sekä suosikkiohjelmat että erityisryhmien, kuten kuulovammaisten lasten ohjelmat löytyvät entistä helpommin. Lasten Areenaan tehtiin runsaasti niin sanottuja katalogihankintoja, joiden avulla ohjelmia voi katsella Areenasta kuukausia tv-lähetyksen jälkeenkin.

Yle Tunnuksia oli rekisteröity vuoden loppuun mennessä 750 000 eli miljoonan tunnuksen tavoite ei vielä toteutunut. Tunnuksen avulla Yle pyrkii parantamaan henkilökohtaista palvelua ja sisältöjen kehitystä. Myös aktiivinen kirjautunut käyttö jäi 15 prosentin tavoitteesta.

Yle jatkaa toimenpiteitä kirjautuneen käytön kasvattamiseksi erityisesti Yle Areenassa, yle.fi -verkkoetusivulla ja uutis- ja ajankohtaistoiminnan palveluissa vuonna 2018. Samalla jatketaan valmistautumista keväällä voimaan tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin.

Data-analytiikan avulla Yle pyrkii ymmärtämään paremmin erilaisten kohderyhmien tarpeita ja mieltymyksiä. Jälkikäteisestä raportoinnista on siirrytty kohti reaaliaikaista dataa, jatkuvaa datan visualisointia ja mallintamista. Kehitystyön ansiosta yhtiön asiakkuustavoitteiden seuranta on kaikkien yleläisten käytössä. Dataohjautuvuutta on määrä edelleen lisätä muun muassa julkaisemisessa.

Yle jatkoi kehitysaskelia myös uusien teknologioiden testaamiseksi. Ylen vetämä ideahautomo ja verkosto Yle Beta innovoi teknologian sovelluksia media-alalle. Vuonna 2017 verkosto rahoitti lupaavia tekoälyn, robotiikan, puheohjauksen, virtuaalitodellisuuden (virtual reality, VR) ja lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) kokeiluja.

Yle on mukana kansainvälisessä ja EU-rahoitteisessa MeMAD-hankkeessa, joka etsii menetelmiä tekoälyn hyödyntämiseen media-alalla, erityisesti videoaineiston, kääntämisen ja tekstittämisen alueella seuraavien kolmen vuoden aikana.

Myös tuotekehityksen ja julkaisusuunnittelun kehitysverkosto Yle Lab on tukenut VR-, AR- ja 360 asteen videoiden kokeiluja.

Panostuksia sisältöihin ja journalismiin

Yle on panostanut onnistuneesti uusien sisältöjen ja palvelujen kehitykseen etenkin strategisesti tärkeissä ikäryhmissä. Tavoittavuus on kasvanut erityisesti alle 45-vuotiaissa ja verkkopalveluissa. Koko väestöstä Ylen sisällöt ja palvelut tavoittivat päivittäin 76 prosenttia ja viikoittain 93 prosenttia eli viimevuotista enemmän.

Vuoden suurimpiin satsauksiin kuuluivat kuntavaalit sekä Suomi 100 -itsenäisyysjuhlavuoden erittäin mittava ohjelmisto radiossa, televisiossa ja verkossa. Niissä tehtiin laajaa yhteistyötä eri sisältöyksiköiden kesken.

Uutis- ja ajankohtaistoiminta laati ensi kertaa kirjalliseen muotoon journalistiset periaatteensa. Työssä oli mukana koko henkilöstö.

Journalismissa on lisätty syventäviä ja taustoittavia aihekokonaisuuksia. Turun elokuisen terrori-iskun jälkeen lisättiin valmiutta reagoida isoihin ja äkillisiiin uutistapahtumiin uudella konseptilla. Kevään 2017 kunnallisvaaleissa Yle hyödynsi menestyksekkäästi tekoälyä, Voitto-robottia, joka kirjoitti tulosuutisen jokaisesta Suomen kunnasta.

Alueuudistus

Ylen suomenkielinen aluetoiminta uudistuu merkittävästi seuraavan kahden vuoden aikana. Uudistus koskettaa niin henkilöstöä, teknisiä tuotantovälineitä kuin toimitiloja. Tavoitteena on vahvistaa toimittajien läsnäoloa kentällä ja tuottaa sekä maakunnallista että valtakunnallista sisältöä entistä kattavammin eri puolilta Suomea. Uutta toimintatapaa pilotoidaan maaliskuusta 2018 lähtien Lounais-ja Kaakkois-Suomessa.

Vuoden 2017 aikana perustettiin uusi alueellinen mediadeski Tampereen Mediapolikseen tukemaan alueiden journalismia.

Kulttuurin uudet avaukset

Musiikkitalosta tehtävien konserttien tuotantoprosessia uudistettiin ja jokaisesta RSO:n konsertista syntyy nyt korkeatasoista sisältöä yhdellä kertaa verkkoon, radioon ja televisioon.

Kulttuurin kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä vahvistettiin uusimalla yhteistyösopimus Suomen kansallisoopperan kanssa. Uusina yhteistyökumppaneina ryhtyivät ruotsalainen yleisradioyhtiö SVT (Sveriges Television) ja Norjan yleisradio NRK (Norsk Rikskringkasting) välittämään Ylen musiikin sisältöjä Ruotsissa ja Norjassa.

Pohjoismaiset yleisradioyhtiöt päättivät yhteisestä draamastrategiasta, joka lisää merkittävästi yhteistyötä draaman tuotannossa ja ohjelmavaihdossa. Pyrkimyksenä on lisätä pohjoismaisen draaman kilpailukykyä. Tavoitteena on, että kukin yleisradioyhtiö saisi 12 kuukauden yksinoikeudet pohjoismaisen draaman esittämiseen.

Pohjoismaisista ohjelmahankinoista Ylen tarjonnassa menestyivät erityisesti nuorten suosikkisarja Skam sekä muutkin laajan yleisön draamasarjat. Kotimaisista tuotannoista paljon katsojia keräsivät Uusi päivä, SuomiLOVE, Sohvaperunat sekä Kekkosesta kertova uusi sarja.

Uusi nuortensarja Nörtti: Dragonslayer666 teki läpimurron yli miljoonalla katselukerralla Yle Areenassa. Nörtti ja nuorten mielenterveysongelmiin pureutunut Sekasin herättivät paljon kansainvälistä kiinnostusta, ja Sekasin-formaatti sai loppuvuonna myyntisopimuksen Saksasta.

Ylen kansainvälinen myynti kasvoi vuoden aikana yli viidenneksellä. Esimerkiksi Netflix osti maailmanlaajuiset oikeudet vankeinhoidosta kertovaan sarjaan Kuinka Katkaista Kierre (Breaking the cycle). Eränkävijöiden ensimmäinen kausi on myyty yli 30 maahan ja lasten animaatiosarja Albi Lumiukko on kerännyt miljoonia latauksia Kiinan suurimmalla on line -videoalustalla (IQYI).

Urheilusopimukset

Ylen vuonna 2017 solmimat urheilun esitysoikeussopimukset olivat arvoltaan samaa tasoa kuin vastaavat aiemmat sopimukset. Lisäksi Yle Urheilu on lisensoinut talviurheilun esitysoikeuksistaan MTV:lle hiihtolajien maailman cup -kilpailut Suomen ulkopuolella.

Yle julkisti syksyllä 2017 jatkosopimukset jalkapallon seuraaviin MM- ja EM-kilpailuihin sekä kolmiin seuraaviin yleisurheilun MM-kilpailuihin. Suomen jalkapallomaajoukkueen karsintaotteluiden tilalle hankittiin koripallon Susijengin karsintaottelut nelivuotisella sopimuksella, joka kattaa kolmet arvokisat ja kahdet karsinnat. Mestarien liigan tilalla kokeiltiin uutta kansainvälisen huippupalloilun konseptia, josta Yle solmi sopimuksen Viasatin kanssa. Sopimus on samalla uusi avaus yhteistyössä kaupallisen median kanssa.

Suoria lähetyksiä sekä niihin liittyvää teksti-, ohjelmatieto-, data- ja videosisältöä kokoavan palvelun rakentaminen Areenaan käynnistyi kesällä 2017. Palveluun tuodaan erityisesti urheilun tarjontaa, kuten lähetyksiä Etelä-Korean talviolympialaisista keväällä 2018. Yle sopi olympialaisten televisiointioikeuksien jakamisesta yhdysvaltalaisen Discoveryn kanssa jo edellisvuonna.

Urheilun kohokohtia vuonna 2017 olivat Lahden MM-hiihdot ja taitoluistelun MM-kisat, joissa kummassakin Yle tuotti myös kansainvälisen signaalin. Myös Susijengin ottelut koripallon MM-karsinnoissa ja yleisurheilun MM-kisat Lontoosta keräsivät merkittävästi katsojia ja Ylen strategian mukaisesti yhdistivät suomalaisia.

Draaman arkistojen avaaminen

Ylen ja tekijänoikeusjärjestöjen sopimus toi vuonna 2017 laajan kattauksen lisää arkisto-ohjelmia Yle Areenaan. Tv-ohjelmia julkaistiin yli 760 ja radiodraaman ohjelmia 560.

Sopimuksen myötä vuosina 2017–2022 Yle Areenaan tulevat tarjolle käytännössä kaikki merkittävät Ylen aikoinaan itse tuottamat, radioon ja televisioon tehdyt draamaohjelmat. Sopimuksen arvo on useita miljoonia euroja, ja siinä on mukana yhdeksän taiteilijoita edustavaa liittoa ja järjestöä.

Keskustelu Ylen riippumattomuudesta ja muutokset organisaatiossa

Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa alkuvuotta leimasivat suuret muutokset. Keskustelu pääministeriä koskeneesta uutisoinnista ja Ylen riippumattomuudesta jatkui vilkkaana vuodenvaihteen jälkeen. Ylen hallitus ja vastaavat toimittajat päättivät helmikuussa 2017 teettää asiasta ulkopuolisen selvityksen.

Auditoinnin teki Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, joka sai laajat valtuudet läpivalaista Ylen ohjelmatoimintaa, mukaan lukien julkaisu- ja ohjelmapäätökset. 15.5. päivätyssä raportissaan Mäenpää katsoi, että Ylen journalistista johtamista ja päätöksentekoa on tarpeen kehittää, vaikka ne pääosin toimivat asianmukaisesti.

Maaliskuussa 2017 julkisen sanan neuvosto, JSN, antoi Ylelle asiassa langettavan päätöksen äänin 6–6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Hallitus pyysi toukokuussa toimitusjohtaja Lauri Kiviseltä parannusehdotuksia organisaation ja työkulttuuriin kehittämiseksi. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastuita uudistettiin jo aiemmin vuodenvaihteessa. Yksi ehdotetuista toimenpiteistä oli journalistiseen koulutukseen keskittyvä Journalismin akatemia, jonka Yle perusti vuonna 2017.

Toukokuun lopussa päätoimittaja Atte Jääskeläinen jätti tehtävänsä hallituksen ja johdon yhteisellä sopimuksella, jotta Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen toimintaedellytykset ja työrauha voidaan turvata. Hallitus nimesi Svenska Ylen johtajan Marit af Björkestenin vt. johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi 1.6. alkaen. Syksyn hakukierroksen jälkeen hallitus nimitti uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudeksi johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi Jouko Jokisen, joka aloitti tehtävässään marraskuussa.

Yle perusti syksyllä 2017 uuden yleisöasiamiehen tehtävän. Siihen nimitettiin Sami Koivisto, ja hän aloitti työssään marraskuun alussa. Samassa yhteydessä tehtävänimike muutettiin yleisövuorovaikutuksen päälliköksi. Tehtävän pääpaino on Ylen toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisessä ja yhtiön ja yleisön välisen dialogin vahvistamisessa.

Uutta teknologiaa, yhteistyötä ja toimintatapoja

Yle on kehittänyt toimintaansa monimuotoisilla kumppanuuksilla niin sisällöissä, jakelussa kuin teknologiassa. Neuvottelut kaupallisen median kanssa etenivät ja Yle käynnisti lehtitalojen kanssa useita yhteistyöhankkeita.Yle on lisännyt linkityksiä omilta sivuiltaan muun median sisältöihin ja yhteistyötä tehtiin myös vaaleissa. Maaliskuussa 2017 Yle palasi STT:n asiakkaaksi vuoden mittaisella sopimuksella, mutta ruotsinkielinen palvelu päättyi, kun STT lopetti sen vuoden lopussa.

Tarjonnan rakentamisessa Yle siirtyy rullaavaan suunnitteluun, ennustamiseen ja päätöksentekoon. Tämä mahdollistaa resurssien entistä joustavamman ja tehokkaamman kohdentamisen läpi vuoden. Sitä tukevat sisällön ja tuotannon suunnittelujärjestelmä sekä uusi pilvipohjainen talous- ja hankintajärjestelmä, jotka otettiin käyttöön vuoden 2017 aikana.

Sisällön ja tuotannon suunnittelujärjestelmä Ceitonin vaiheittainen käyttöönotto jatkui keväällä 2017 ja uusi pilvipohjainen talous- ja hankintajärjestelmä Fusion otettiin käyttöön syksyllä 2017.

Tietojen käsittelyssä Yle jatkaa siirtymistään pilvipohjaiseen (IaaS) infrastruktuuriin. Tämä luo toimintaan joustavuutta sekä mahdollistaa ketterän kehittämisen ja tekoälyn hyödyntämisen erityisesti verkkopalveluissa.

Yle jatkoi valmisteluja siirtymisestä teräväpiirtoon antenniverkossa maaliskuussa 2020, jolloin peruslaatuiset SD-lähetykset päättyvät. Tuotantoteknologiassa HD-siirtymä saatiin vuoden aikana päätökseen, ja Yle uutisten ja urheilun tuotannot siirtyvät HD-laatuun tammikuun 2018 aikana.

Yle vähentää edelleen toimitilojensa määrää ja tehostaa tilankäyttöä. Pasilan tilamuutokset etenevät suunnitellusti, ja tavoitteena on saada ne päätökseen vuoteen 2020 mennessä. Kiinteistöstrategiassa tavoitteena on, että Yle toimii omistamissaan kiinteistöissä jatkossa ainoastaan Helsingin Pasilassa ja muualla vuokralaisena.

Henkilöstö

Henkilöstön määrä ja työsuhteet

Vuoden lopussa Ylessä työskenteli vakituisessa kuukausipalkkaisessa työsuhteessa 2 786 henkilöä, mikä on 165 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2016 lopussa. Kaikissa kuukausi- ja tuntipalkkaisissa työsuhteissa kertyi henkilötyövuosia keskimäärin yhteensä 3 119 – joka on 150 edellisvuotta vähemmän.

Vuoden aikana käytiin yhteistoimintaneuvotteluita lähes kaikissa yksiköissä, ja ne koskivat satoja yleläisiä. Suurimmat neuvottelut käytiin Yle Tuotanto ja Design -osastoilla. Niiden taustalla oli tuotantopalvelujen toimintamallin muutos. Neuvottelujen tuloksena YTD:n henkilöstö väheni Pasilassa ja Tampereen Mediapoliksessa yhteensä 115 hengellä. Noin 60 henkilöä irtisanottiin tuotannollis-taloudellisista syistä. Muut vähennykset toteutuivat eläköitymisin tai siirtymisellä toisiin tehtäviin yhtiön sisällä. Osa henkilövähennyksestä toteutuu vuoden 2018 puolella.

Muissa vuoden aikana käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa kyse oli pääosin tehtävien ja organisaatioiden muutoksista yksiköiden toimintamallien uudistamiseksi. Svenska Ylessä irtisanottiin seitsemän henkilöä, mutta lähes kaikille heistä kyettiin myöhemmin tarjoamaan uutta työtä. Kaikkiaan 70 henkilön työsuhde päättyi tuotannollis-taloudellisella perusteella tehtyyn irtisanomiseen vuonna 2017.

Vuonna 2018 henkilöstön määrä säilynee suunnilleen päättyneen vuoden tasolla.

Ylen henkilöstöä koskevista työehtosopimuksista sovittiin 1.12.2017 alkaneelle kahden vuoden sopimuskaudelle. Palkankorotukset noudattivat yleistä linjaa.

Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi

Digitalisaatio vaikuttaa edelleen voimakkaasti osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2017 kiinnitettiin huomiota erityisesti verkostomaiseen toimintatapaan, yhdessä oppimiseen sekä toiminnan kehittämiseen kokeillen ja yleisöjä kuunnellen. Ketterän työkulttuurin valmennuksiin ja tapahtumiin osallistui useampi sata yleläistä.

Kehittämisen painopisteitä olivat myös journalistinen osaaminen ja esimiestaidot. Uudistumista edistettiin sisäisellä tehtäväkierrolla, jota pyritään edelleen lisäämään. Osaamista vahvistettiin myös harkituilla ulkoisilla rekrytoinneilla, joiden painopiste oli digiajan osaamisissa.

Hallituksen päätöksellä Ylessä käynnistettiin keväällä 2017 yhtiötasoinen työhyvinvointiohjelma, jossa määriteltiin työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet, vastuut ja mittarit sekä keskeiset työhyvinvointia edistävät toimenpiteet.

Hyvä työpäivä Ylessä -mittaus kartoitti syksyllä henkilöstön kokemuksia arjen sujuvuudesta, työilmapiiristä sekä esimiestyöstä ja johtamisesta. Kyselyn kokonaisarvosana nousi hieman edellisvuodesta ja oli nyt 3,74 asteikolla yhdestä viiteen.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat päivitettiin vuoden 2017 aikana. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota tasa-arvon toteutumiseen erityisesti rekrytoinneissa, sisäisessä kierrossa ja palkoissa.

Ylellä on syrjintään, työpaikkakiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen kohteluun nollatoleranssi. Ennaltaehkäisyyn ja ongelmiin puuttumisiin yhtiöllä on toimintamallit.

Toiminnan tulos ja taloudellinen asema

Seuraavana suluissa on vertailuluku vuodelta 2016. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailulukuna on tammi-joulukuun 2016 luku. Tase ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailulukuna on edellisen tilinpäätösajankohdan luku (31.12.2016).

Tulos

Tilikauden liikevoitto oli 7,0 miljoonaa euroa (tappio -2,9) ja tilikauden voitto 6,9 miljoonaa euroa (tappio -2,9). Tilikauden voitto muodostui hieman ennakoitua suuremmaksi, johtuen muun muassa kehitysprojektien lykkääntymisestä.

Yleisradion hallintoneuvoston linjausten mukaisesti yhtiön vuosittaisten tulosvaihteluiden tulee kattaa toisensa siten, että talous pysyy tasapainossa. Tulosvaihtelut johtuvat pääasiassa joka toinen vuosi säännöllisesti toistuvista suurista urheilutapahtumista.

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto oli 472,3 miljoonaa euroa (470,9), jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 0,3 %.

Valtion televisio- ja radiorahastoon siirrettiin valtion talousarviosta rahastolaissa säädetty määrä 507,9 miljoonaa euroa, josta Yleisradio anoi suorituksia maksuvalmiustarpeensa mukaisesti. Saamastaan Yle-veron tuotosta Yleisradio tilitti valtiolle arvonlisäveroa 10 %:n verokannan mukaan kaikkiaan 46,2 miljoonaa euroa. Yle-veron nettotuotto 461,8 miljoonaa euroa säilyi edellisen vuoden tasolla.

Muut liikevaihtoon kuuluvat tuotot olivat 10,5 miljoonaa euroa (9,2) sisältäen ohjelmatuotot ja tuotot palveluiden myynnistä. Tuottojen kasvu 14,4 % edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa ohjelmatuottojen kasvusta.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,7 miljoonaa euroa (2,3). Tuottojen kasvu 18,2 % edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääasiassa vuokratuottojen ja muiden tuottojen kasvusta.

Kaikki tuotot yhteensä olivat 475,0 miljoonaa euroa (473,2), josta Yle-veron tuottojen osuus oli 97,2 % (97,6).

Kulut

Henkilöstökulut olivat 222,6 miljoonaa euroa (232,1) ja niiden osuus kaikista kuluista oli 47,6 %. Henkilöstökulut laskivat 4,1 % edellisen vuoden tasosta, johtuen sekä henkilöstön vähentymisestä että henkilösivukulujen laskusta. Palkkojen ja palkkioiden määrä laski 2,6 % ja ne olivat 178,9 miljoonaa euroa (183,7).

Eläkekulut olivat 35,4 miljoonaa euroa (37,4) ja muut henkilösivukulut olivat 8,3 miljoonaan euroa (11,1).

Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 76,4 miljoonaa euroa (77,1), laskua edelliseen vuoteen 0,9%. Poistot esitysoikeuksista olivat 51,2 miljoonaa euroa (50,1) ja muut poistot ja arvonalentumiset olivat 25,2 miljoonaa euroa (27,1).

Liiketoiminnan muut kulut olivat yhteensä 169,0 miljoonaa euroa (166,9). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 1,2%.

Esitys- ja tekijänoikeuskorvauksiin liittyvät poistot ja muut kulut olivat yhteensä 88,0 miljoonaa euroa (82,0). Yle tarjosi eri välineissään kotimaisia ohjelmia 30,2 miljoonan euron (23,6) arvosta. Urheilun ja ulkomaisten ohjelmien esityskorvaukset olivat 21,0 miljoonaa euroa (26,4). Sen lisäksi maksettiin musiikkiin ja radioon liittyviä esityskorvauksia, esitysoikeuspalkkioita, uusintakorvauksia sekä muita ohjelmiin liittyviä oikeusmaksuja kaikkiaan 36,8 miljoonan euron edestä (32,0).

Liiketoiminnan muihin kuluihin liittyviä muita suurimpia eriä ovat ulkopuolisilta ostetut palvelut 63,6 miljoonaa euroa (61,9) sisältäen tietoteknisiä palveluja, tuotantopalveluja, kiinteistöpalveluja, korjaus- ja huoltotöitä sekä muita palveluja.

Tase

Taseen loppusumma laski 0,5 %:lla 249,2 miljoonaan euroon (250,5).

Varat

Investoinnit ja niihin liittyvät käyttömenot olivat yhteensä 36,2 miljoonaa euroa, josta investointien osuus oli 19,8 miljoonaa euroa.

Investointi- ja käyttömenoista osa kohdistui kehitysohjelmiin, yhteensä 12,3 miljoonaa euroa ja osa ylläpitoinvestointeihin, yhteensä 23,9 miljoonaa euroa.

Merkittävimmät kehitysohjelmat liittyivät kiinteistökehitykseen, Luovan talon uudistamiseen, toiminnan suunnittelun ja talouden järjestelmähankkeen (Ruori III) loppuunsaattamiseen sekä Pasilan radioyksiköiden uudistamiseen tähtäävän Radiopolku -hankekokonaisuuden aloittamiseen.

Merkittävin panostus liittyi verkkopalveluiden kehittämiseen, yhteensä 13 miljoonaa euroa.

Aineettomien hyödykkeiden ryhmään on siirretty aiemmin lyhytaikaisissa saamisissa esitetyt kotimaiset ja ulkomaiset esitysoikeudet. Vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta käytäntöä.

Aineettomien oikeuksien määrä oli 48,4 miljoonaa euroa (47,1). Aineettomien hyödykkeiden määrä yhteensä oli 62,1 miljoonaa euroa (59,7).

Aineellisten hyödykkeiden määrä oli 81,9 miljoonaa euroa (89,5).

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden määrä laski 3,5 %:lla ja oli vuoden lopussa 144,0 miljoonaa euroa (149,2). Laskuun on vaikuttanut aineellisten hyödykkeiden luovutukset, käytöstä poistuneiden hyödykkeiden romutukset sekä poistojen suurempi määrä suhteessa investointeihin.

Sijoitusten määrä oli yhteensä 50,9 miljoonaa euroa (49,7). Tilikaudella sijoitettiin 1,2 miljoonaa euroa Kiinteistö Oy Technopolis Tohlopin osakkeisiin. Sijoitusten suurimmat yksittäiset kohteet ovat Kiinteistöosakeyhtiö Mannerheimintie 13a, 43,0 miljoonaa euroa sekä Helsingin Musiikkitalo Oy, 3,3 miljoonaa euroa.

Saamiset olivat yhteensä 19,3 miljoonaa euroa (18,1). Pitkäaikaisia saamisia oli yhteensä 0,1 miljoonaa euroa (9,8). Pitkäaikaisissa saamisissa edellisenä vuonna esitetty, rakennuksen myyntiin liittyvä saaminen 9,8 miljoonaa euroa on siirretty lyhytaikaisiin saamisiin.

Lyhytaikaisiin saamisiin aiempina tilikausina sisältyneiden esitysoikeusmaksujen esittämistapaa on muutettu. Uuden käytännön mukaan ne esitetään aineettomissa oikeuksissa ja vertailutiedot on muutettu vastaamaan uutta käytäntöä. Lyhytaikaiset saamiset olivat 19,2 miljoonaa euroa (8,3).

Rahojen, pankkisaamisten ja rahoitusarvopapereiden määrä oli 35,0 miljoonaa euroa (33,4).

Oma pääoma

Oma pääoma oli vuoden lopussa 134,8 miljoonaa euroa (128,0), josta sidottua omaa pääomaa oli 18,0 miljoonaa euroa (18,0) ja vapaata omaa pääomaa 116,9 miljoonaa euroa (110,0). Omavaraisuusaste oli vuoden vaihteessa 54,1 % (51,1).

Yhtiöllä on 4 683 945 kpl osakkeita, joilla on yhtäläiset oikeudet.

Pakolliset varaukset

Työnantajan omavastuumaksuista aiheutuneet velvoitteet on aiemmin esitetty siirtoveloissa. Vertailutietoja on muutettu vastaamaan uutta käytäntöä.

Pakolliset varaukset olivat 3,1 miljoonaa euroa (3,4). Pakolliset varaukset muodostuvat jo eläkkeellä olevien, aiemmin Ylen palveluksessa olleiden johtajien eläkevastuista, työnantajan omavastuumaksuista aiheutuvista velvoitteista ja muista varauksista.

Velat

Pitkäaikainen vieras pääoma oli 35,7 miljoonaa euroa (41,3). Lainat rahoituslaitoksilta liittyvät pääasiassa Ylen rahoitusmallin muutokseen vuonna 2012 sekä Musiikkitalo-hankkeeseen vuonna 2007. Pitkäaikaisten lainojen määrä laski lainojen lyhennyssuunnitelmien mukaan.

Lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä oli 75,5 miljoonaan euroa (77,8) ja se koostui lyhytaikaisista lainoista rahoituslaitoksilta, ostoveloista, muista lyhytaikaisista veloista sekä siirtoveloista. Siirtovelkojen osuus oli 46,1 miljoonaan euroa (46,5) sisältäen pääasiassa henkilöstökuluihin liittyvät jaksotukset.

Eläkesäätiö

Eläkesäätiön taloudellinen asema pysyi edelleen vakaana. Lakisääteisen B-osaston (TyEL) vakavaraisuuspääoma oli 147,6 % (141,1). Eläkesäätiön sijoitustoiminnan kirjanpidolliset nettotuotot olivat 33,5 miljoonaa euroa (38,5) ja eläkkeistä aiheutuneet suoritukset olivat 62,3 miljoonaa euroa (58,3). Vastuuvajausta ei ole, mutta yhtiöllä oli kannatusmaksuvelkaa eläkesäätiölle 31.12.2017 tilanteessa 0,7 miljoonaa euroa.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Talouden avainluvut 2017, taulukko
Talouden avainluvut 2017, taulukko Kuva: Yle talous,graafit,2017,luvut

Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa Ylen toimintojen tehokkuus, toimintaa koskevan informaation luotettavuus sekä toimintaa ohjaavien lakien ja säännösten sekä sisäisten periaatteiden ja ohjeiden noudattaminen.

Sisäinen valvonta varmistaa osaltaan Ylen strategian toimeenpanon ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Se koostuu yhtiön tavoitteista johdetuista, toimintaa ohjaavista periaatteista, joiden käytännön toteutus on määritelty prosesseina ja ohjeina.

Sisäinen valvonta on osa Ylen jokapäiväistä toimintaa ja sitä toteuttavat kaikki työntekijät. Tärkeä osa sisäistä valvontaa on toiminnan seuranta ja arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja sovittuihin periaatteisiin sekä toiminnan ohjaaminen tämän arvioinnin perusteella.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa Ylen sisäistä valvontaa ja hyvää hallintotapaa. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön toimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niitä arvioidaan ja seurataan. Riskienhallinnan avulla tuetaan toiminnan tavoitteiden saavuttamista ja varmistetaan toiminnan jatkuvuus.

Riskienhallinta ulottuu Ylen toiminnan eri tasoille ja kattaa toimintaan liittyvät riskilajit.

Ylen hallitus vahvistaa riskienhallintaperiaatteet, joissa kuvataan riskienhallinnan laajuus ja tavoitteet, vastuut ja roolit sekä se, miten riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja seurataan.

Ylen toimintaan liittyvät merkittävimmät riskilajit ovat strateginen, operatiivinen, taloudellinen ja kehittämisen riski. Myös maineriski on merkittävä ja se huomioidaan riskin vaikutusta arvioitaessa.

Strategisia riskejä arvioidaan osana strategiaprosessia ja toiminnan suunnittelua. Strategisia riskejä ovat toimintaympäristöön, tarjontaan ja sidosryhmiin liittyvät riskit.

Operatiivisia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan osana päivittäistä työskentelyä ja tilannekohtaisesti tarvittaessa. Tämän lisäksi riskejä arvioidaan vuosittaisilla riskikartoituksilla. Operatiivisia riskejä ovat muun muassa toiminnan jatkuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit, tietoturvallisuus, omaisuusvahinkoriskit, compliance-riski sekä prosessiriskit.

Kehittämisen riskejä ovat projektitoiminnan riskit ja hyötytavoiteriskit.

Ylen hallitus, tarkastusvaliokunta ja toimitusjohtaja valvovat sisäisen tarkastuksen avustamana, että riskienhallintaa on toteutettu riskienhallinnan periaatteiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti.

Vastuullisuus Ylessä

Yle toteuttaa laajaa yhteiskuntavastuuta julkisen palvelun tehtävänsä kautta. Vastuullisuuteen kuuluvat myös eettiset toimintatavat, taloudellinen vastuu Yle-veron tehokkaasta käytöstä ja Ylen merkittävä rooli luovan alan työllistäjänä.

Ylellä on koko yhtiötä koskeva eettinen ohje (Code of conduct) sekä vastuullisen toiminnan compliance-ohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa lakien, normien ja eettisten ohjeiden noudattaminen yhtiössä. Ohjelmaa on tuettu muun muassa kouluttamalla henkilöstöä.

Compliance-toiminnon tukena toimii eettinen ryhmä, joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Ryhmän jäseninä toimivat vastuullisen toiminnan päällikkö, HR-, strategia- ja viestintäjohtaja sekä liiketoimintayksiköiden edustaja, henkilöstön edustaja ja riskienhallinnan päällikkö.

Ylellä on käytössä eettiseksi kanavaksi nimetty ilmoituskanava, jolla henkilöstö voi tarvittaessa ilmoittaa havaituista tai epäillyistä väärinkäytöksistä. Kanavan kautta on tullut hyvin vähän ilmoituksia.

Yle on päivittänyt ympäristövastuuohjelman vuosille 2017–2020. Siinä erityistä huomiota kiinnitetään energiatehokkuuteen, matkustuksen päästöjen vähentämiseen sekä jätehuollon ja kierrätyksen tehostamiseen.

Ylen yhteiskuntavastuuta käsitellään tarkemmin yhtiön verkkosivuilla http://yle.fi/yleisradio. Tietoa vastuullisen toiminnan compliance -ohjelmasta ja eettisistä toimintaperiaatteista julkaistaan myös Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Yhtiökokous

Ylen varsinainen yhtiökokous pidettiin 12.5.2017. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden. Hallituksen esityksen mukaan tappio siirrettiin voittovarojen vähennykseksi ja osinkoa ei jaettu.

Hallintoneuvosto

Ylellä on hallintoneuvosto, jonka jäsenten lukumäärä on 21. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Heidän toimensa alkaa niin pian kuin vaali on toimitettu ja kestää seuraavan hallintoneuvoston jäsenten vaalin toimittamiseen.

Hallintoneuvoston jäseniksi on valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia henkilöitä.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajana toimi Kimmo Kivelä (ps.) ja varapuheenjohtajana toimi Arto Satonen (kok).

Hallintoneuvoston muita jäseniä olivat Mikko Alatalo, Sirkka-Liisa Anttila 16.2.2017 alkaen, Maarit Feldt-Ranta, Olli Immonen, Ilkka Kantola, Jyrki Kasvi, Jukka Kopra, Hanna Kosonen, Suna Kymäläinen, Eero Lehti, Mika Lintilä 15.2.2017 saakka, Lea Mäkipää, Mikaela Nylander, Markku Pakkanen, Jaana Pelkonen, Jari Ronkainen, Matti Semi, Maria Tolppanen, Ari Torniainen ja Mirja Vehkaperä.

Henkilöstön edustajina toimivat Jukka Kuusinen ja Jari Niemelä 8.6.2017 saakka ja Hilla Blomberg 8.6.2017 lähtien.

Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa.

Hallitus

Ylen hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Hallituksen jäsenet valitsee hallintoneuvosto. Yhtiön hallituksen tulee edustaa riittävän monipuolista asiantuntemusta ja molempia kieliryhmiä.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee hallintoneuvosto. Hallituksen jäsenen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen jäseniä vuonna 2017 olivat Thomas Wilhelmsson (puheenjohtaja), Carina Geber-Teir (varapuheenjohtaja), Heikki Hellman, Jussi Karinen, Lauri Kontro, Kirsi-Marja Laitinen-Blomster ja Pauliina Mäkelä.

Vuodesta 2018 alkaen hallituksen jäseniä ovat Thomas Wilhelmsson (puheenjohtaja), Carina Geber-Teir (varapuheenjohtaja), Paulina Ahokas, Kai Huotari, Jussi Karinen, Lauri Kontro ja Pauliina Mäkelä.

Henkilöstön nimeämä edustaja oli toimittaja Arto Nieminen.

Hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa.

Hallitus on asettanut keskuudestaan tarkastus- sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2017 Thomas Wilhelmsson (puheenjohtaja), Jussi Karinen, Pauliina Mäkelä ja Arto Nieminen, joka on yhtiön henkilöstöä. Muut tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2017 Carina Geber-Teir (puheenjohtaja), Kirsi-Marja Laitinen-Blomster, Heikki Hellman ja Lauri Kontro. Kaikki nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa.

Toimitusjohtaja

Ylen toimitusjohtajana toimii Lauri Kivinen (s. 1961, KTM). Lauri Kivinen ilmoitti 25.1.2018 jättävänsä toimitusjohtajan tehtävän vuoden 2018 loppuun mennessä. Hallitus on aloittanut hänen seuraajansa haun.

Organisaatio

Ylen toiminta on jaettu seuraaviin yksiköihin: Uutis- ja ajankohtaistoiminta, Luovat sisällöt, Svenska Yle, Julkaisut, Tuotannot ja Yhteiset toiminnot.

Sisältöyksikköjä on kaikkiaan kolme. Uutis- ja ajankohtaistoiminta vastaa nimensä mukaisesti uutis- ja ajankohtaistoiminnasta sekä urheilusta. Luovat sisällöt -yksikkö vastaa draamasta, asiasisällöstä, kulttuurista ja viihteestä sekä lasten ja nuorten ohjelmatarjonnasta. Svenska Yle vastaa kaikesta ruotsinkielisestä sisällöstä.

Julkaisut-yksikkö vastaa ohjelmatarjonnan ja julkaisukanavien profiloinnista sekä tv:n, radion ja yle.fi:n sisältökokonaisuuksien koordinoinnista.

Tuotannot-yksikkö vastaa ohjelmatuotannon toteutuksesta sekä tuotanto-osaamisen ja tuotantokumppanuuksien kehittämisestä ja hallinnasta. Yksikkö vastaa myös ICT- ja teknisten tuotanto- ja palvelualustojen kehittämisestä sekä lähetysyksikön operoinnista ja toimitiloista.

Yhteiset toiminnot tukevat yksiköitä niiden operatiivisessa toiminnassa ja kehittämisessä. Loppuvuonna yhteiset toiminnot organisoitiin uudelleen kahdeksi osastoksi: HR, strategia- ja viestintätoiminnoksi sekä Talous- ja henkilöstöpalvelut -osastoksi. Uusi organisaatio astui voimaan 1.1.2018.

Ylen organisaatio 31.12.2017:

Ylen organisaatio 2017
Ylen organisaatio 2017 Kuva: Yle organisaatio,Yle,2017

Yle on esittänyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisessä kertomuksessa, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla http://yle.fi/yleisradio.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia tapahtumia, jotka vaikuttaisivat tilinpäätöksen arvioimiseen.

Vuoden 2018 näkymät

Ylen julkisen palvelun rooli ja yleisösuhde

Yle lisää vuoropuhelua suomalaisten kanssa ja huolehtii siitä, että sillä on merkitys erilaisten ihmisten arjessa. Erinomaiset sisällöt ja hyvä henkilökohtainen palvelu ovat avaimia onnistumiseen. Vahva luottamus ja arvostus Yleä kohtaan perustuu tarjonnan laatuun ja journalismin riippumattomuuteen.

Globaalin kilpailun keskellä Yle joutuu tekemään entistä enemmän töitä sisältöjen näkyvyydessä ja löydettävyydessä. Haasteena on nostaa kotimaiset sisällöt esiin valtavasta kansainvälisestä tarjonnasta.

Ylen tavoitteena on parantaa verkkoyleisöistä saamansa datan laatua ja tarkkuutta, jotta ymmärrys erilaisten käyttäjien mieltymyksistä kasvaa.

Yle haluaa olla media-alan suunnannäyttäjä uudenlaisen osaamisen, kuten älykkään datan, tekoälyn ja ketterien työskentelytapojen hyödyntämisessä. Teknisissä ratkaisuissa hyödynnämme yhä enemmän pilvi- ja ip-teknologiaa.

Taloudellinen näkymä

Ylelle tilitettävä Yle-vero pysyy vuonna 2018 edellisen vuoden suuruisena. Liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähellä edellisen vuoden tasoa. Tuloksen odotetaan jäävän tappiolliseksi, arviolta -5 miljoonan euron tasolle, johtuen pääasiassa vuonna 2018 järjestettävistä isoista urheilutapahtumista.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Yhtiön tilikauden voitto on 6 898 639,08 euroa ja vapaa oma pääoma tilikauden lopussa 116 859 303,54 euroa.

Hallitus päätti esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2017. Lisäksi hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiön tilikauden voitto siirretään edellisten tilikausien voittovarojen lisäykseksi ja osinkoa ei jaeta.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 21.3.2018

Thomas Wilhelmsson, hallituksen puheenjohtaja
Paulina Ahokas
Carina Geber-Teir
Kai Huotari
Jussi Karinen
Lauri Kontro
Pauliina Mäkelä
Lauri Kivinen, toimitusjohtaja

Suoritetusta tarkastuksesta olemme tänään antaneet tilintarkastuskertomuksen.

Helsingissä 21.3.2018

KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö

Virpi Halonen, KHT
Petri Kettunen, KHT