Hyppää pääsisältöön

Anu-Katriina Pesonen tunnustautuu liberaaliksi unitutkijaksi: "En pidä elektroniikkaa totaalisen pahana unellemme"

Nuori mies istuu sängyllä, katsoo pimeässä huoneessa tietokonetta ennen nukkumaan menoa
Nuori mies istuu sängyllä, katsoo pimeässä huoneessa tietokonetta ennen nukkumaan menoa nukkuminen,terveys

Unesta on tullut uhanalaista, väittää unitutkija, kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen. Hänen mielestään oman vuorokausirytmin löytäminen on tärkeää ja riittävä yöunen määrä on turvattava.

Yhteiskuntamme on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa. Informaatiotulva, tehokkuusvaatimukset ja kiire ovat maailmassamme koko ajan läsnä.

- Ihmiset nukkuvat nykyään vähemmän kuin ennen. Kiireen tunne on lisääntynyt, vuorokauteen on pesiytynyt rytmi, joka ei koskaan anna lepoa tarpeeksi. Suuri haaste on se, miten sopeudumme kiireeseen ja otamme sen huomioon toiminnassamme.

Yli puolet 16–17-vuotiaista helsinkiläisistä kertoo nukkuvansa liian vähän.
Unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen
Unitutkija Anu-Katriina Pesonen Unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen Anu-Katriina Pesonen,unitutkimus

Professori Anu-Katriina Pesonen on tutkinut nuorten nukkumista. Pesosen mielestä nuorten unirytmiin liittyvät vaikeudet ovat vakava asia. Nuorelle uni on tärkeä voiman lähde, sillä jo pelkästään fyysinen kasvu vaatii unta.

Helsingin yliopiston SleepHelsinki! -tutkimus selvittää, miten helsinkiläiset nuoret nukkuvat. Siinä on selvinnyt, että yli puolet 16–17-vuotiaista helsinkiläisistä kertoo nukkuvansa liian vähän. Univaikeuksien takia koulusta poissa on ollut noin 20%.

- Nuoret ovat elämänvaiheessa, jossa ratkaistaan oma koulutuspolku muutaman vuoden aikana. Miten jaksan olla koulussa ja kuinka paljon poissaoloja kertyy ja millaisen jatko-opintopaikan saan? Nuorten uniongelmat ovat iso juttu, koska siinä voi pitkälti menettää hyviä mahdollisuuksia siirtyä aikuisuuteen ja itsenäisyyteen pelkästään siksi, että unirytmi on tosi heikko.

- Kysymys voi olla nuoren vakavasta uni-valverytmin häiriöstä. Sen seurauksena poissaolot koulusta lisääntyvät, motivaatio koulunkäyntiin laskee ja vanhemmat syyttävät laiskaksi. Todennäköisesti isolla osalla nuoria, jotka putoavat koulutuspolulta, on massiivisia unirytmihäiriöitä.

Päiväuniin ei missään tapauksessa kannata itseään totuttaa.

Unitutkija Anu-Katriina Pesonen ei liputa päiväunien puolesta.

- Meillä on homeostaattinen ajuri unessamme. Mitä kauemmin olemme valveilla, sitä todennäköisempää on, että illalla nukahdamme. Jos tämän säätelijän pudottaa keskellä päivää pois nukkumalla päiväunet, se aiheuttaa illalla univaikeuksia.

- Päiväuniin ei missään tapauksessa kannata itseään totuttaa. Siinä on riski, että yöuni jää vähäisemmäksi. Ennemmin ulos kävelylle ja riittävä yöunen pituus kuin päikkärit. Jos nukut päiväunet, älä nuku 15 minuuttia pidempään!

Uniasiat eivät muutu ihmiselle käyttäytymiseksi niin kauan kun emme näe syy-seuraus suhdetta omassa elämässämme.

- Vaikka neuvoja hyvästä unesta satelee ja 10 kohdan vinkkilistoja jaetaan mediassa, ne eivät paljoa asiaa auta, jos syy-seuraus suhdetta ei ymmärretä.

Anu-Katriina Pesonen tunnustautuu "uniliberaaliksi" tutkijaksi. Hän ei pidä elektroniikkaa totaalisen pahana, vaan tutkijana korostaa näyttöön perustuvaa tietoa.

Unitutkija Pesonen kertoo, että sisällämme tikittää biologinen unikello, joka käy 24 tunnin rytmissä. Vuorokausirytmin mukaan toimivat mm. hormonien erittyminen, kehon lämpötila, monenlaiset fysiologiset toiminnot, verenpaine ja suolistobakteeritkin.

Haasteena on, miten saamme käyttäytymisen synkronoitua biologisen sisäisen kellomme kanssa.

Kellojen viisareiden siirtäminen kesä- ja talviaikaan on tutkija Anu-Katriina Pesosen mielestä turhaa kansanterveydellistä hukkatoimintaa eikä laisinkaan tarpeellista Suomessa.

- Suutarin lapsilla, eikä suutarilla itselläkään ole kenkiä, naurahtaa Pesonen. Hän kertoo parhaillaan kokeilevansa, pystyykö heräämään virkeänä ennen herätyskellon soittoa.

Meidän pitäisi saada jo herätessämme mahdollisimman paljon valoa, siitä sisäinen kellomme lähtee tahdistumaan. Kirkasvalolamppu on Pesosen mielestä ehdoton hankinta talviaikaan ja aurinkoisessa säässä kävelemistä hän kannattaa lämpimästi.

Lisätietoa aiheesta:
Sleep­Hel­sin­ki! -han­ke luo nuo­ril­le kei­no­ja uni­ryt­min hal­lin­taan
Aa­mu­vir­kun ai­vot ’u­ni­suk­ku­loi­vat’ vä­hem­män kuin il­ta­vir­kun
Nukkuvatko lukiolaiset huonommin kuin ennen? – Unitutkijat vastaavat kysymyksiin unesta

Unitutkija Anu-Katriina Pesonen oli Radio Suomen Illassa Ari Huomolinin ja Petri Rinteen vieraana.
Kuuntele koko haastattelu Areenassa.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi

  • Karoliina Luodon lapsi kuoli heti synnyttyään – nyt äiti auttaa muita ymmärtämään miltä lapsen menettäminen tuntuu

    Lapsen kuolema on monelle vieras ja tuntematon asia.

    Myöhäisen keskenmenon kokeneille vanhemmille kokemus hahmottuu odotetun ja rakastetun lapsen menettämisenä, eikä termi usein tunnu sopivalta kuvaamaan menetyksen vakavuutta ja vaikutusta. Karoliina Luoto perusti internetisivuston, johon on koottu tietoa myöhäisestä keskenmenosta vertaistueksi lapsensa menettäneille ja avuksi surevan läheisille kuoleman kohtaamiseen.

  • J. Karjalainen ei ymmärrä, miksi aina pitäisi uudistua

    Rakkaus ja musiikki eivät asu sydämessä vaan aivoissa!

    61-vuotias J. Karjalainen on kertonut tarinoita musiikillaan 1980-luvun alusta lähtien. Hittinikkari kertoo, että tuoreen levyn synnyttämisessa apuna olivat perinteiset keinot kuten muistivihko. Albumin nimibiisi, Sä kuljetat mua, sai alkunsa oikeastaan jo 1960-luvulla, kun radiossa soi pelottava iskelmä.

  • Syksy on suuren hapatuksen aikaa

    Hapattaminen on edullinen säilöntätapa.

    Hapansäilöntä on uudelleen elpynyt säilöntätapa. Eniten hapattamalla säilötään edelleenkin kaalia, mutta myös muiden kasvisten ja muun muassa sienten hapattaminen on nostanut viime vuosina suosiotaan.

  • Ilmastonmuutosrokkia pelottomasti runttaa Toivo Susi - Euroopan syvimmässä kaivoskuilussa äänitetty kappale ponnahti pinnalle Levylautakunnassa

    Alman ja Sannin uutuudet Levylautakunnan kuuntelussa.

    Enemmän kuin ajankohtainen on Toivo Suden uusi kappale. Vaikka teksti on täysin tätä päivää, kappale ei musiikillisesti ole ajan orja. Monta muutakin ajatonta ja historian tunnustavaa biisiä käytiin läpi Levylautakunnassa, jossa viikon uutuuksia kuuntelivat Yona, Pasi Ruohonen ja Susanna Vainiola.

  • Parhaimmillaan vauvaharrastus voi piristää aikuisenkin arkea – juttuseura lieventää äitien ja isien yksinäisyyttä

    Yhdessä tekeminen ja lepo tärkeitä harrastamisessa.

    Pitääkö vauvan tai taaperon harrastaa? Parhaimmillaan vauvan harrastukset piristävät aikuisenkin arkea, mutta pahimmillaan ne kuormittavat jo valmiiksi haasteellista vauva-aikaa. Riittääkö vauvalle täysi vatsa, lämmin syli ja vanhemman seura? Vastaajina ovat Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru ja MLL:n suunnittelija Tuulikki Matero.

  • Pelle Miljoona Oy on edelleen yhtä kuuma kuin moottoritie muinoin

    Jukka Takalo ja Timo Koivusalo Levylautakunnan vieraina

    Keskusteluun nousevat nuoruuden sankarit, kierrätyksen tärkeys ja Haukiputaan kotibileiden tytöt, kun ruoditaan uutta musiikkia. Jotenkin raikaalta kuulostaa se, kun vanha bändi on säilyttänyt soundinsa. Ja se, kun muusikko kertoo tarinansa eleettömän rauhallisesti. Levyuutuuksia kuuntelemassa muusikko Jukka Takalo ja elokuvaohjaaja Timo Koivusalo sekä toimittaja Marko Gustafsson.

  • Mitä sinä tiedät Egotripistä?

    Tietovisa - aiheena Egotrippi.

    Mitä sinä tiedät Egotripistä? Seuraavassa on liuta kysymyksiä Egotrip yhtyeestä, jonka kaksi jäsentä eli Knipi ja Mikki Kauste olivat Olga Ketosen vieraana Radio Suomen iltaohjelmassa. Kaikki vastaukset kysymysiin löytyvät Olgan tekemästä haastattelusta. Oletko sinä Egotrippi tietouden: hevari, keskari vai höyhen?

  • Pyörämatkailua ja matkapyöriä

    Pyöräily kasvattaa suosiota - tarjolla mahtavia reittejä.

    On tieteellisesti todistettu, että pyöräily on ympäristöystävällistä, se edistää ihmisten terveyttä ja antaa mahdollisuuden liikkua itsenäisesti pidempiä matkoja kuin jalan. Nämä tosiasiat ovat nostaneet pyöräilyn suosiota viime vuosina ja vaikuttaneet myös siihen, että pyörät ovat kehittyneet huimasti. Peruspyörä on edelleen hyvin pitkälle samanlainen kuluväline kuin 1800 luvun lopulla, mutta polkemisen keveys ja sitä myötä kasvanut nopeus luo polkupyörälle vielä lisää monikäyttöisyyttä, niin harrastus- kuin arkikäytössäkin.

  • Uusi musiikki on vanhoista aineista leivottu - Sam Huberin Prince-pastissi toimii

    Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi

    Joku ammentaa estetiikkansa Motownista ja discosta, toisilla johtolankana 1960-luvun viihdemusiikki tai princemäinen funk. Monta vanhoista laareista ammentavaa uutuuskappaletta on esillä Levylautakunnassa. Viikon levyuutuuksia kuuntelemassa Club for Five -yhtyeestä Eeppi Ursin ja Tuukka Haapaniemi sekä musiikkitoimittaja Josper Knutas.