Hyppää pääsisältöön

Kuvittaja Virpi Talvitien tehtävä on katsoa sekä sisään päähänsä että ulos päästänsä

Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla.
Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,graphic artist,kuvittajat,Virpi Talvitie

Maalaistyttö Virpi Talvitie arvostaa juuriansa ja pitää lapsuutensa maisemia sopivan kokoisina. Työhönsä hän saa uusia ideoita käymällä säännöllisin väliajoin Italiassa. Hän on tunnettu lastenkirjojen kuvittaja ja nauttii kun saa tulkita tekstejä kuvan kielelle. Finlandia Junior-palkinnon Virpi Talvitie sai Timo Parvelan kanssa kirjasta Keinulauta ja kuvittaa suosittua Maukka ja Väykkä-sarjaa. Kirjankuvituksia hän on tehnyt myös aikuisille. Talvitiestä on tärkeää huomata arjen kauneus ja saada siitä oivalluksia.

Kuvittaja ja graafikko Virpi Talvitie on kotoisin yhdestä monista Suomen Myllykylistä, Ilmajokisesta maalaiskylästä. Hän on valtavan kiitollinen siitä, että on saanut kasvaa maalla.

Talvitien lapsuuden perheeseen kuuluivat kanafarmari-isä, perheenemäntä-äiti ja yhteensä 7 lasta.Talvitie pitää itseään kamarissa kasvaneena tyttönä, koska isä teki ison osan tilan töistä. Lapset auttoivat isää ja äitiä aika vähän. He saivat keskittyä koulunkäyntiin. Vanhemmille oli tärkeä asia, että kaikista lapsista tuli ylioppilaita ja he pääsivät opiskelemaan.

Lapsen silmin pienen kylän elämä tuntui harmoniselta. Oli sopivan kokoinen ympäristö kasvaa.― Virpi Talvitie

Vaikka Talvitien äiti oli kasvanut orpotyttönä ja koulut olivat jääneet käymättä, hän oli Talvitien lapsuudessa hyvin aktiivinen ja toimelias maalaisemäntä.

– Kun kananmunien kolesteroliarvoista alettiin kohista, äiti kirjoitti lehtien yleisönosastoille puolustuskirjoituksia niiden terveellisyydestä, muistelee Virpi.

Äiti kuului kansakoulun vanhempainneuvostoon ja myöhemmin piti kirkonkylällä museokahvilaa. Tänä päivänä Talvitien äiti on 90-vuotias ja sairastaa Alzheimerin tautia, mutta sylikkäin istuminen saa äidin vielä muistamaan tyttärensä.

8-vuotiaana saatu oivallus johti kuvittamisen maailmaan

56-vuotias Talvitie on aina pitänyt piirtämisestä, ja osin sen takia hän päätyi opiskelemaan graafista suunnittelua Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin.

– Joskus 8-vuotiaana olen alkanut käydä kirjastossa. Lainasin kerran kirjan ”Minäpä kerron, piirrä sinä”. Se oli halvasti ja pienesti tehty kirja, jossa oli tarinat valmiina ja melkein tyhjät sivut kuvia varten. Se oli minulle valtavan suuri oivallus, että joo todellakin, joku sitten kirjoittaa näitä tarinoita ja joku kuvittaa näitä, että esimerkiksi minä.

Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja.
Virpi Talvitie on ajatellut tapetoida kokonaisen seinän valokuvilla. Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,kuvittajat,Kuusi kuvaa

Talvitie tapasi aviomiehensä Laurin hyvin nuorena, ja opiskelujen jälkeen heille tuli valtava tarve perustaa pesä. Pesäpaikaksi valikoitui Hyvinkää ja 1920-luvulla rakennettu talo, johon he vuonna 1988 muuttivat. Yhteistä taivalta heillä on takana lähes 40 vuotta.

Virpillä ja Laurilla on kaksi lasta, kesän tyttö Vilma ja talven poika Topi.

– He ovat järjestäneet elämämme järjestykseen ja tasapainoon, kun kaksin täysin erilaista ihmistä tuli meille: auringon tyttö ja kuun poika. Toinen on ulospäin suuntautunut muusikko, toinen sisäänpäin kääntyneempi, mietiskelevä matemaatikko.

Hetket Italiassa näkyvät kuvituksissa

Talvitien perhe kokee suurta rakkautta Italiaa kohtaan. Sinne he palaavat aina uudestaan näkemään ja kokemaan asioita.

Italian uskomaton kulttuuriperintö, maisema ja elämänrytmi tekevät Talvitiehen syvän vaikutuksen. Myös omat työt tuntuu hyvältä ottaa mukaan matkalle. Eri ympäristössä työskentelytavat ja -tekniikat muuttuvat ja kuviin siirtyy uusia vaikutteita, valoja ja värejä.

– Työskentelytavat voivat muuttua, ja voin keksiä uusia tekniikoita. Minulla on siellä myös rajoitteita, koska ei ole kaikkia työvälineitä mukana.

Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä.
Virpi Talvitie kuvittaa mieluiten tunnelmia. Nykypäivänä hänelle on erityisen tärkeää tehdä kuvia aikuisille. Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,Kuusi kuvaa,kuvittajat

Talvitiestä on ihanaa huomata arjen kauneutta ja tehdä oivalluksia.

– Minun tehtäväni on katsoa sekä sisään päähäni että ulos päästäni. Miten ihmeellisiä asioita meidän ympärillämme on: värejä, muotoja ja merkityksiä. Arki on tosi tärkeää. Aina ei tarvita pelkkiä huippukohtia.

– Nykyään on tosi kiva, kun kamerat kulkevat kännykässä mukana. Kuvan ottaminen on harjoitusta silmälle, jolloin opin katsomaan yksityiskohtia. Saan ideoita ja apua omaan työhöni.

Talvitie kuvittaa sekä lapsille että aikuisille. Hän on kuvittanut myös monia muusikkotyttärensä lauluja, mm. laulun "Veljeni valkea", joka kertoo sisarusten erilaisuudesta ja syvästä yhteenkuuluvuudesta.

Savupiipun muotoisia pipoja, talon muotoinen villapaita

Kuvittajan työn vastapainoksi Talvitie uppoutuu aika ajoin käsitöiden maailmaan. Hän tekee muun muassa savupiipun muotoisia pipoja, kaulureita ja ranteenlämmittimiä. Onpa hänen käsissään syntynyt talon muotoinen villapaitakin. Käsitöiden avulla Talvitie käsittelee myös kiukkuja.

Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä.
Virpi Talvitien tekemä talon mallinen villapaita on hänen kotinsa yläkerrassa. Villapaita on kokeilu siitä, miltä jokin kuvitus näyttää kolmiulotteisena. Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä. Kuusi kuvaa,Virpi Talvitie,kuvittajat

– Kuvittajan työ ei ole missään nimessä järkevimmästä päästä ammatteja. Työ sisältää innostavaa tekemistä, kiinnostavia haasteita ja ihania kohtaamisia, mutta sitä on hyvin vaikea järjestää oikeaksi ammatiksi. Toimeentuloa on vaikea löytää, vaikka työtä riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Onneksi apurahoitustakin on saatavissa aika ajoin.

– Toimeentuloa ei tahdo välillä löytää. Onneksi on apurahoitusta, ja voi tarttua hyvin moneen asiaan.

Toimittaja: Teresia Jokinen

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.