Hyppää pääsisältöön

Kuvittaja Virpi Talvitien tehtävä on katsoa sekä sisään päähänsä että ulos päästänsä

Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla.
Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,graphic artist,kuvittajat,Virpi Talvitie

Maalaistyttö Virpi Talvitie arvostaa juuriansa ja pitää lapsuutensa maisemia sopivan kokoisina. Työhönsä hän saa uusia ideoita käymällä säännöllisin väliajoin Italiassa. Hän on tunnettu lastenkirjojen kuvittaja ja nauttii kun saa tulkita tekstejä kuvan kielelle. Finlandia Junior-palkinnon Virpi Talvitie sai Timo Parvelan kanssa kirjasta Keinulauta ja kuvittaa suosittua Maukka ja Väykkä-sarjaa. Kirjankuvituksia hän on tehnyt myös aikuisille. Talvitiestä on tärkeää huomata arjen kauneus ja saada siitä oivalluksia.

Kuvittaja ja graafikko Virpi Talvitie on kotoisin yhdestä monista Suomen Myllykylistä, Ilmajokisesta maalaiskylästä. Hän on valtavan kiitollinen siitä, että on saanut kasvaa maalla.

Talvitien lapsuuden perheeseen kuuluivat kanafarmari-isä, perheenemäntä-äiti ja yhteensä 7 lasta.Talvitie pitää itseään kamarissa kasvaneena tyttönä, koska isä teki ison osan tilan töistä. Lapset auttoivat isää ja äitiä aika vähän. He saivat keskittyä koulunkäyntiin. Vanhemmille oli tärkeä asia, että kaikista lapsista tuli ylioppilaita ja he pääsivät opiskelemaan.

Lapsen silmin pienen kylän elämä tuntui harmoniselta. Oli sopivan kokoinen ympäristö kasvaa.― Virpi Talvitie

Vaikka Talvitien äiti oli kasvanut orpotyttönä ja koulut olivat jääneet käymättä, hän oli Talvitien lapsuudessa hyvin aktiivinen ja toimelias maalaisemäntä.

– Kun kananmunien kolesteroliarvoista alettiin kohista, äiti kirjoitti lehtien yleisönosastoille puolustuskirjoituksia niiden terveellisyydestä, muistelee Virpi.

Äiti kuului kansakoulun vanhempainneuvostoon ja myöhemmin piti kirkonkylällä museokahvilaa. Tänä päivänä Talvitien äiti on 90-vuotias ja sairastaa Alzheimerin tautia, mutta sylikkäin istuminen saa äidin vielä muistamaan tyttärensä.

8-vuotiaana saatu oivallus johti kuvittamisen maailmaan

56-vuotias Talvitie on aina pitänyt piirtämisestä, ja osin sen takia hän päätyi opiskelemaan graafista suunnittelua Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin.

– Joskus 8-vuotiaana olen alkanut käydä kirjastossa. Lainasin kerran kirjan ”Minäpä kerron, piirrä sinä”. Se oli halvasti ja pienesti tehty kirja, jossa oli tarinat valmiina ja melkein tyhjät sivut kuvia varten. Se oli minulle valtavan suuri oivallus, että joo todellakin, joku sitten kirjoittaa näitä tarinoita ja joku kuvittaa näitä, että esimerkiksi minä.

Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja.
Virpi Talvitie on ajatellut tapetoida kokonaisen seinän valokuvilla. Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,kuvittajat,Kuusi kuvaa

Talvitie tapasi aviomiehensä Laurin hyvin nuorena, ja opiskelujen jälkeen heille tuli valtava tarve perustaa pesä. Pesäpaikaksi valikoitui Hyvinkää ja 1920-luvulla rakennettu talo, johon he vuonna 1988 muuttivat. Yhteistä taivalta heillä on takana lähes 40 vuotta.

Virpillä ja Laurilla on kaksi lasta, kesän tyttö Vilma ja talven poika Topi.

– He ovat järjestäneet elämämme järjestykseen ja tasapainoon, kun kaksin täysin erilaista ihmistä tuli meille: auringon tyttö ja kuun poika. Toinen on ulospäin suuntautunut muusikko, toinen sisäänpäin kääntyneempi, mietiskelevä matemaatikko.

Hetket Italiassa näkyvät kuvituksissa

Talvitien perhe kokee suurta rakkautta Italiaa kohtaan. Sinne he palaavat aina uudestaan näkemään ja kokemaan asioita.

Italian uskomaton kulttuuriperintö, maisema ja elämänrytmi tekevät Talvitiehen syvän vaikutuksen. Myös omat työt tuntuu hyvältä ottaa mukaan matkalle. Eri ympäristössä työskentelytavat ja -tekniikat muuttuvat ja kuviin siirtyy uusia vaikutteita, valoja ja värejä.

– Työskentelytavat voivat muuttua, ja voin keksiä uusia tekniikoita. Minulla on siellä myös rajoitteita, koska ei ole kaikkia työvälineitä mukana.

Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä.
Virpi Talvitie kuvittaa mieluiten tunnelmia. Nykypäivänä hänelle on erityisen tärkeää tehdä kuvia aikuisille. Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,Kuusi kuvaa,kuvittajat

Talvitiestä on ihanaa huomata arjen kauneutta ja tehdä oivalluksia.

– Minun tehtäväni on katsoa sekä sisään päähäni että ulos päästäni. Miten ihmeellisiä asioita meidän ympärillämme on: värejä, muotoja ja merkityksiä. Arki on tosi tärkeää. Aina ei tarvita pelkkiä huippukohtia.

– Nykyään on tosi kiva, kun kamerat kulkevat kännykässä mukana. Kuvan ottaminen on harjoitusta silmälle, jolloin opin katsomaan yksityiskohtia. Saan ideoita ja apua omaan työhöni.

Talvitie kuvittaa sekä lapsille että aikuisille. Hän on kuvittanut myös monia muusikkotyttärensä lauluja, mm. laulun "Veljeni valkea", joka kertoo sisarusten erilaisuudesta ja syvästä yhteenkuuluvuudesta.

Savupiipun muotoisia pipoja, talon muotoinen villapaita

Kuvittajan työn vastapainoksi Talvitie uppoutuu aika ajoin käsitöiden maailmaan. Hän tekee muun muassa savupiipun muotoisia pipoja, kaulureita ja ranteenlämmittimiä. Onpa hänen käsissään syntynyt talon muotoinen villapaitakin. Käsitöiden avulla Talvitie käsittelee myös kiukkuja.

Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä.
Virpi Talvitien tekemä talon mallinen villapaita on hänen kotinsa yläkerrassa. Villapaita on kokeilu siitä, miltä jokin kuvitus näyttää kolmiulotteisena. Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä. Kuusi kuvaa,Virpi Talvitie,kuvittajat

– Kuvittajan työ ei ole missään nimessä järkevimmästä päästä ammatteja. Työ sisältää innostavaa tekemistä, kiinnostavia haasteita ja ihania kohtaamisia, mutta sitä on hyvin vaikea järjestää oikeaksi ammatiksi. Toimeentuloa on vaikea löytää, vaikka työtä riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Onneksi apurahoitustakin on saatavissa aika ajoin.

– Toimeentuloa ei tahdo välillä löytää. Onneksi on apurahoitusta, ja voi tarttua hyvin moneen asiaan.

Toimittaja: Teresia Jokinen

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.