Hyppää pääsisältöön

Kuvittaja Virpi Talvitien tehtävä on katsoa sekä sisään päähänsä että ulos päästänsä

Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla.
Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,graphic artist,kuvittajat,Virpi Talvitie

Maalaistyttö Virpi Talvitie arvostaa juuriansa ja pitää lapsuutensa maisemia sopivan kokoisina. Työhönsä hän saa uusia ideoita käymällä säännöllisin väliajoin Italiassa. Hän on tunnettu lastenkirjojen kuvittaja ja nauttii kun saa tulkita tekstejä kuvan kielelle. Finlandia Junior-palkinnon Virpi Talvitie sai Timo Parvelan kanssa kirjasta Keinulauta ja kuvittaa suosittua Maukka ja Väykkä-sarjaa. Kirjankuvituksia hän on tehnyt myös aikuisille. Talvitiestä on tärkeää huomata arjen kauneus ja saada siitä oivalluksia.

Kuvittaja ja graafikko Virpi Talvitie on kotoisin yhdestä monista Suomen Myllykylistä, Ilmajokisesta maalaiskylästä. Hän on valtavan kiitollinen siitä, että on saanut kasvaa maalla.

Talvitien lapsuuden perheeseen kuuluivat kanafarmari-isä, perheenemäntä-äiti ja yhteensä 7 lasta.Talvitie pitää itseään kamarissa kasvaneena tyttönä, koska isä teki ison osan tilan töistä. Lapset auttoivat isää ja äitiä aika vähän. He saivat keskittyä koulunkäyntiin. Vanhemmille oli tärkeä asia, että kaikista lapsista tuli ylioppilaita ja he pääsivät opiskelemaan.

Lapsen silmin pienen kylän elämä tuntui harmoniselta. Oli sopivan kokoinen ympäristö kasvaa.― Virpi Talvitie

Vaikka Talvitien äiti oli kasvanut orpotyttönä ja koulut olivat jääneet käymättä, hän oli Talvitien lapsuudessa hyvin aktiivinen ja toimelias maalaisemäntä.

– Kun kananmunien kolesteroliarvoista alettiin kohista, äiti kirjoitti lehtien yleisönosastoille puolustuskirjoituksia niiden terveellisyydestä, muistelee Virpi.

Äiti kuului kansakoulun vanhempainneuvostoon ja myöhemmin piti kirkonkylällä museokahvilaa. Tänä päivänä Talvitien äiti on 90-vuotias ja sairastaa Alzheimerin tautia, mutta sylikkäin istuminen saa äidin vielä muistamaan tyttärensä.

8-vuotiaana saatu oivallus johti kuvittamisen maailmaan

56-vuotias Talvitie on aina pitänyt piirtämisestä, ja osin sen takia hän päätyi opiskelemaan graafista suunnittelua Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin.

– Joskus 8-vuotiaana olen alkanut käydä kirjastossa. Lainasin kerran kirjan ”Minäpä kerron, piirrä sinä”. Se oli halvasti ja pienesti tehty kirja, jossa oli tarinat valmiina ja melkein tyhjät sivut kuvia varten. Se oli minulle valtavan suuri oivallus, että joo todellakin, joku sitten kirjoittaa näitä tarinoita ja joku kuvittaa näitä, että esimerkiksi minä.

Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja.
Virpi Talvitie on ajatellut tapetoida kokonaisen seinän valokuvilla. Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,kuvittajat,Kuusi kuvaa

Talvitie tapasi aviomiehensä Laurin hyvin nuorena, ja opiskelujen jälkeen heille tuli valtava tarve perustaa pesä. Pesäpaikaksi valikoitui Hyvinkää ja 1920-luvulla rakennettu talo, johon he vuonna 1988 muuttivat. Yhteistä taivalta heillä on takana lähes 40 vuotta.

Virpillä ja Laurilla on kaksi lasta, kesän tyttö Vilma ja talven poika Topi.

– He ovat järjestäneet elämämme järjestykseen ja tasapainoon, kun kaksin täysin erilaista ihmistä tuli meille: auringon tyttö ja kuun poika. Toinen on ulospäin suuntautunut muusikko, toinen sisäänpäin kääntyneempi, mietiskelevä matemaatikko.

Hetket Italiassa näkyvät kuvituksissa

Talvitien perhe kokee suurta rakkautta Italiaa kohtaan. Sinne he palaavat aina uudestaan näkemään ja kokemaan asioita.

Italian uskomaton kulttuuriperintö, maisema ja elämänrytmi tekevät Talvitiehen syvän vaikutuksen. Myös omat työt tuntuu hyvältä ottaa mukaan matkalle. Eri ympäristössä työskentelytavat ja -tekniikat muuttuvat ja kuviin siirtyy uusia vaikutteita, valoja ja värejä.

– Työskentelytavat voivat muuttua, ja voin keksiä uusia tekniikoita. Minulla on siellä myös rajoitteita, koska ei ole kaikkia työvälineitä mukana.

Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä.
Virpi Talvitie kuvittaa mieluiten tunnelmia. Nykypäivänä hänelle on erityisen tärkeää tehdä kuvia aikuisille. Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,Kuusi kuvaa,kuvittajat

Talvitiestä on ihanaa huomata arjen kauneutta ja tehdä oivalluksia.

– Minun tehtäväni on katsoa sekä sisään päähäni että ulos päästäni. Miten ihmeellisiä asioita meidän ympärillämme on: värejä, muotoja ja merkityksiä. Arki on tosi tärkeää. Aina ei tarvita pelkkiä huippukohtia.

– Nykyään on tosi kiva, kun kamerat kulkevat kännykässä mukana. Kuvan ottaminen on harjoitusta silmälle, jolloin opin katsomaan yksityiskohtia. Saan ideoita ja apua omaan työhöni.

Talvitie kuvittaa sekä lapsille että aikuisille. Hän on kuvittanut myös monia muusikkotyttärensä lauluja, mm. laulun "Veljeni valkea", joka kertoo sisarusten erilaisuudesta ja syvästä yhteenkuuluvuudesta.

Savupiipun muotoisia pipoja, talon muotoinen villapaita

Kuvittajan työn vastapainoksi Talvitie uppoutuu aika ajoin käsitöiden maailmaan. Hän tekee muun muassa savupiipun muotoisia pipoja, kaulureita ja ranteenlämmittimiä. Onpa hänen käsissään syntynyt talon muotoinen villapaitakin. Käsitöiden avulla Talvitie käsittelee myös kiukkuja.

Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä.
Virpi Talvitien tekemä talon mallinen villapaita on hänen kotinsa yläkerrassa. Villapaita on kokeilu siitä, miltä jokin kuvitus näyttää kolmiulotteisena. Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä. Kuusi kuvaa,Virpi Talvitie,kuvittajat

– Kuvittajan työ ei ole missään nimessä järkevimmästä päästä ammatteja. Työ sisältää innostavaa tekemistä, kiinnostavia haasteita ja ihania kohtaamisia, mutta sitä on hyvin vaikea järjestää oikeaksi ammatiksi. Toimeentuloa on vaikea löytää, vaikka työtä riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Onneksi apurahoitustakin on saatavissa aika ajoin.

– Toimeentuloa ei tahdo välillä löytää. Onneksi on apurahoitusta, ja voi tarttua hyvin moneen asiaan.

Toimittaja: Teresia Jokinen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.

  • Keskustele täällä nuorten taloustaidoista!

    Nuorten taloustaidot kuntoon

    Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata? Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Keskustele täällä hyvinvointivaltiosta!

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaate päivittää?

    Hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä, luo kannustinloukkuja ja lisää ihmisten piittaamattomuutta. Se on tehnyt toisten kustannuksella elämisestä yhteiskuntamoraalisen kansantaudin. Tätä mieltä on kulttuurin tutkija, sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth.

  • Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjän elämän eurooppalais-amerikkalaiset tuulet

    Jukka Petäjä, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen tuottaja ja kirjallisuuskriitikko, on kirjoittanut maamme ykköspäivälehteen vuodesta 1988. Ennen tuottajuuttaan hän toimi 10 vuotta lehden kulttuuritoimituksen päällikkönä. Kokenut journalisti vainuaa herkästi maailman intellektuellien viimeisimmät liikkeet. Henkilökohtaamisten kautta hän tarjoilee ne taitavasti lukijoiden nautittaviksi. Kriitikko Petäjä kirjoittaa aina terävän, silti humaanin näkemyksen sekä eurooppalaisen – erityisesti italialaisen – että amerikkalaisen kirjallisuuden uutuuksiin. Huolellisesti ja laajasti taustoitettuna, sillä se on luotettavan kriitikon tunnusmerkki. Kaiken pohjana on valtava tutkimustyö. Muukin kuin kirjallisuus puhuttelee Jukka Petäjää. Taiteissa aistii parhaiten ajan askelluksen ja hengen.

  • Keskustele täällä asuntokaupasta!

    Asuntomarkkinoiden näkymät

    Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista.