Hyppää pääsisältöön

Kuvittaja Virpi Talvitien tehtävä on katsoa sekä sisään päähänsä että ulos päästänsä

Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla.
Punainen villapaita päällään oleva kuvittaja Virpi Talvitie istuu siniseksi maalatuilla portailla. Kuva: Teresia Jokinen Kuusi kuvaa,graphic artist,kuvittajat,Virpi Talvitie

Maalaistyttö Virpi Talvitie arvostaa juuriansa ja pitää lapsuutensa maisemia sopivan kokoisina. Työhönsä hän saa uusia ideoita käymällä säännöllisin väliajoin Italiassa. Hän on tunnettu lastenkirjojen kuvittaja ja nauttii kun saa tulkita tekstejä kuvan kielelle. Finlandia Junior-palkinnon Virpi Talvitie sai Timo Parvelan kanssa kirjasta Keinulauta ja kuvittaa suosittua Maukka ja Väykkä-sarjaa. Kirjankuvituksia hän on tehnyt myös aikuisille. Talvitiestä on tärkeää huomata arjen kauneus ja saada siitä oivalluksia.

Kuvittaja ja graafikko Virpi Talvitie on kotoisin yhdestä monista Suomen Myllykylistä, Ilmajokisesta maalaiskylästä. Hän on valtavan kiitollinen siitä, että on saanut kasvaa maalla.

Talvitien lapsuuden perheeseen kuuluivat kanafarmari-isä, perheenemäntä-äiti ja yhteensä 7 lasta.Talvitie pitää itseään kamarissa kasvaneena tyttönä, koska isä teki ison osan tilan töistä. Lapset auttoivat isää ja äitiä aika vähän. He saivat keskittyä koulunkäyntiin. Vanhemmille oli tärkeä asia, että kaikista lapsista tuli ylioppilaita ja he pääsivät opiskelemaan.

Lapsen silmin pienen kylän elämä tuntui harmoniselta. Oli sopivan kokoinen ympäristö kasvaa.― Virpi Talvitie

Vaikka Talvitien äiti oli kasvanut orpotyttönä ja koulut olivat jääneet käymättä, hän oli Talvitien lapsuudessa hyvin aktiivinen ja toimelias maalaisemäntä.

– Kun kananmunien kolesteroliarvoista alettiin kohista, äiti kirjoitti lehtien yleisönosastoille puolustuskirjoituksia niiden terveellisyydestä, muistelee Virpi.

Äiti kuului kansakoulun vanhempainneuvostoon ja myöhemmin piti kirkonkylällä museokahvilaa. Tänä päivänä Talvitien äiti on 90-vuotias ja sairastaa Alzheimerin tautia, mutta sylikkäin istuminen saa äidin vielä muistamaan tyttärensä.

8-vuotiaana saatu oivallus johti kuvittamisen maailmaan

56-vuotias Talvitie on aina pitänyt piirtämisestä, ja osin sen takia hän päätyi opiskelemaan graafista suunnittelua Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin.

– Joskus 8-vuotiaana olen alkanut käydä kirjastossa. Lainasin kerran kirjan ”Minäpä kerron, piirrä sinä”. Se oli halvasti ja pienesti tehty kirja, jossa oli tarinat valmiina ja melkein tyhjät sivut kuvia varten. Se oli minulle valtavan suuri oivallus, että joo todellakin, joku sitten kirjoittaa näitä tarinoita ja joku kuvittaa näitä, että esimerkiksi minä.

Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja.
Virpi Talvitie on ajatellut tapetoida kokonaisen seinän valokuvilla. Kuvittaja Virpi Talvitie huoneessa, missä seinä on täynnä kuvatauluja. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,kuvittajat,Kuusi kuvaa

Talvitie tapasi aviomiehensä Laurin hyvin nuorena, ja opiskelujen jälkeen heille tuli valtava tarve perustaa pesä. Pesäpaikaksi valikoitui Hyvinkää ja 1920-luvulla rakennettu talo, johon he vuonna 1988 muuttivat. Yhteistä taivalta heillä on takana lähes 40 vuotta.

Virpillä ja Laurilla on kaksi lasta, kesän tyttö Vilma ja talven poika Topi.

– He ovat järjestäneet elämämme järjestykseen ja tasapainoon, kun kaksin täysin erilaista ihmistä tuli meille: auringon tyttö ja kuun poika. Toinen on ulospäin suuntautunut muusikko, toinen sisäänpäin kääntyneempi, mietiskelevä matemaatikko.

Hetket Italiassa näkyvät kuvituksissa

Talvitien perhe kokee suurta rakkautta Italiaa kohtaan. Sinne he palaavat aina uudestaan näkemään ja kokemaan asioita.

Italian uskomaton kulttuuriperintö, maisema ja elämänrytmi tekevät Talvitiehen syvän vaikutuksen. Myös omat työt tuntuu hyvältä ottaa mukaan matkalle. Eri ympäristössä työskentelytavat ja -tekniikat muuttuvat ja kuviin siirtyy uusia vaikutteita, valoja ja värejä.

– Työskentelytavat voivat muuttua, ja voin keksiä uusia tekniikoita. Minulla on siellä myös rajoitteita, koska ei ole kaikkia työvälineitä mukana.

Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä.
Virpi Talvitie kuvittaa mieluiten tunnelmia. Nykypäivänä hänelle on erityisen tärkeää tehdä kuvia aikuisille. Kuvittaja Virpi Talvitie työssään valopöydän äärellä. Kuva: Teresia Jokinen Virpi Talvitie,Kuusi kuvaa,kuvittajat

Talvitiestä on ihanaa huomata arjen kauneutta ja tehdä oivalluksia.

– Minun tehtäväni on katsoa sekä sisään päähäni että ulos päästäni. Miten ihmeellisiä asioita meidän ympärillämme on: värejä, muotoja ja merkityksiä. Arki on tosi tärkeää. Aina ei tarvita pelkkiä huippukohtia.

– Nykyään on tosi kiva, kun kamerat kulkevat kännykässä mukana. Kuvan ottaminen on harjoitusta silmälle, jolloin opin katsomaan yksityiskohtia. Saan ideoita ja apua omaan työhöni.

Talvitie kuvittaa sekä lapsille että aikuisille. Hän on kuvittanut myös monia muusikkotyttärensä lauluja, mm. laulun "Veljeni valkea", joka kertoo sisarusten erilaisuudesta ja syvästä yhteenkuuluvuudesta.

Savupiipun muotoisia pipoja, talon muotoinen villapaita

Kuvittajan työn vastapainoksi Talvitie uppoutuu aika ajoin käsitöiden maailmaan. Hän tekee muun muassa savupiipun muotoisia pipoja, kaulureita ja ranteenlämmittimiä. Onpa hänen käsissään syntynyt talon muotoinen villapaitakin. Käsitöiden avulla Talvitie käsittelee myös kiukkuja.

Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä.
Virpi Talvitien tekemä talon mallinen villapaita on hänen kotinsa yläkerrassa. Villapaita on kokeilu siitä, miltä jokin kuvitus näyttää kolmiulotteisena. Kuvittaja Virpi Talvitie poseeraa suuren villapaidan edessä. Kuusi kuvaa,Virpi Talvitie,kuvittajat

– Kuvittajan työ ei ole missään nimessä järkevimmästä päästä ammatteja. Työ sisältää innostavaa tekemistä, kiinnostavia haasteita ja ihania kohtaamisia, mutta sitä on hyvin vaikea järjestää oikeaksi ammatiksi. Toimeentuloa on vaikea löytää, vaikka työtä riittää enemmän kuin ehtii tehdä. Onneksi apurahoitustakin on saatavissa aika ajoin.

– Toimeentuloa ei tahdo välillä löytää. Onneksi on apurahoitusta, ja voi tarttua hyvin moneen asiaan.

Toimittaja: Teresia Jokinen

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta. Marianne Heikkilä 18.8.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.