Hyppää pääsisältöön

Vääränlainen ja väärässä paikassa – Ona Kamu on taistellut koko ikänsä alemmuudentunteiden kanssa

Ona Kamu
Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Ona Kamu on lapsesta asti tehnyt asiat toisin kuin muut. Riittämättömyyden ja alemmuudentunteiden kanssa kamppaillut artisti on kärsinyt suorapuheisuudestaan, mutta ei suostu vieläkään olemaan hiljaa.

Jos ensivaikutelmasta pitäisi tehdä päätelmiä, en ole ihan varma, kuka näyttelijä-muusikko-tuottaja Ona Kamu olisi naisiaan. Kamu ei saavu sovittuun tapaamiseen eikä vastaa puhelimeen.

Odotamme kuvaajan kanssa 40 minuuttia Suomenlinnan uudessa kahvilassa, joka on ollut Kamun ehdotus tapaamispaikaksi. Sitten lähdemme takaisin maihin. Parin tunnin kuluttua hyväntuulinen taiteilija soittaa minulle ja kertoo olleensa joogassa. Kamu pahoittelee vilpittömästi, mutta on lähinnä iloinen sattumuksesta. Kamulle unohdus oli osoitus edistymisestä henkilökohtaisessa projektissa. Uusi tapaaminen sovitaan parin viikon päähän, jolloin Kamu on valmis selittämään myös, mistä on kysymys.

Suomenlinnassa asuva Ona Kamu saapuu uuteen tapaamiseen ajoissa ja alkaa selventää parin viikon takaista unohdusta. Kontrollifriikiksi itseään kutsuva artisti on ottanut tehtäväkseen päästää irti jatkuvasta hallinnan tarpeesta. Vaikka Kamu on pahoillaan puolestamme ja haluaa pääsääntöisesti pitää kiinni sovituista menoista, tuntui unohdus merkitykselliseltä. Koko elämänsä kaikkia lankoja käsissään kannatellut Kamu on askeleen lähempänä tavoitettaan.

Ona Kamu
Ona Kamu rauhoittuu Suomenlinnan luonnossa. Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Helppoa se ei ole ollut. Neljävuotiaana viulunsoiton aloittanut Ona Kamu on elänyt pienestä asti odotusten ja paineiden alla. Äitinsä johtamassa lapsikuoro Karviaisissa laulajan uransa käynnistänyt artisti muistaa lapsuudestaan väännöt soitonopettajien ja vanhempien kanssa. Kamu sanoo aistineensa jo varhain häneen kohdistuvia odotuksia, jotka johtuivat osittain myös ympäröivästä ilmapiiristä.

– Ympärilläni oli superlahjakkuuksia. Jos isä on ihmelapsi, se ei voi olla vaikuttamatta lapseen, toteaa Kamu.

Ona Kamun isä on maailmankuulu kapellimestari Okko Kamu. Myös Ona Kamun äiti, isoisä, täti ja setä olivat muusikoita. Lähipiirissä oli lisäksi paljon näyttelijöitä ja muita taiteilijoita. Vaikka musiikki toi iloa, muistoja värittää vahvat alemmudentunteet omista taidoista. Soittaminen nousi lapsen silmissä vääristyneisiin mittasuhteisiin, ja pikkutyttö koki soittotaidon olevan jopa tärkeämpää kuin hän itse.

Varhain aloitettu harjoittelu aiheutti myös taiteellista tuskaa. Viulua, pianoa ja selloa soittanut Kamu ei ollut kotonaan klassisen musiikin parissa. Klassisen musiikin säännöt eivät istuneet Kamun ajatuksiin kiinnostavasta musiikista. Hän muistaa, miten kyseenalaisti kappaleiden tulkintaa ja sitä, että asiat saa tehdä vaan tietyllä tavalla.

– Minulla oli jo silloin ylikorostunut tarve itsemääräämisoikeuteen.

Ona Kamu
Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu
Ona Kamu
Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Tarve omien mielipiteiden ilmaisuun on ollut Kamulle sekä voimavara että taakka. Näyttelijänä ja muusikkona tunnettu taiteilija on joutunut kärsimään siitä, ettei sopeudu joukkoon.

Vahvat alemmuudentunteet sekä vertailu muihin ovat olleet osa Kamua lapsuudesta asti. Toisaalta taitojen kehittymistä hidasti myös se, että soittoleirien parasta antia olivat kaverit ja diskoon karkaaminen. Sitä Ona Kamu pitää merkkinä siitä, ettei kokenut tarvittavaa paloa soittamiseen.

Näyttelijän ammatti taas ei koskaan ollut Kamun tavoite, päinvastoin. Lapsena teatterimaailmaa lavojen ulkopuolelta nähnyt Kamu ajatteli näyttelijäntyön olevan pelkkää sekoilua ja juhlimista. Humalaiset ihmiset olivat lapsen näkökulmasta pelottavia ja epäluotettavia.

– Muistan ajatelleeni, että jos tuo on näyttelijän elämää, niin en halua sitä.

Teatterikorkeakouluun Kamu päätyi suoraan lukiosta siitä huolimatta, että haaveili salaa musiikin opinnoista ulkomailla. Näyttämötyön opiskelu tuntui loogiselta vaihtoehdolta, kun klassinen musiikki oli poissuljettu.

Ona Kamu
Ona Kamu haluaa tehdä asiat omista lähtökohdistaan. Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Näyttelemisestä Kamu innostui Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa, joissa tajusi, miten antoisaa teatterin tekeminen voi olla. Teatteri tarjosi paikan, jossa taidetta tehdään yhdessä eikä yksilön suoritus ole välttämättä keskeisin.

Alkuinnostuksen jälkeen alemmuudentunteet jatkuivat, kun nuori näyttelijäopiskelija koki, ettei istunut koulussakaan haluttuun muottiin. Muut opiskelijat keskittyivät määrätietoisesti näyttelemiseen, ja Kamun intohimona oli yhdistää laulamista näyttämöilmaisuun.

– Minulle sanottiin suoraan, etten voi olla uskottava näyttelijä, jos olen myös laulaja.

Näyttelijäopiskelija paini kahden taiteenlajin välimaastossa eikä voinut ymmärtää, miten se, että oli jo tehnyt laulajan uraa, saattoi vaikuttaa negatiivisesti näyttelijänä toimimiseen. Koulussa vertailu muihin oppilaisiin oli jatkuvaa, ja itsensä kautta työskenteleminen ja arvioitavana oleminen vaatii paljon.

Vahva palo taiteen tekemiseen omista lähtökohdista ei koskaan sammunut.

Ona Kamu
Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Musiikki oli maailma, jossa Ona Kamu sai ilmaista herkkyyttään ja haavoittuvuuttaan. Rankkojen opiskeluvuosien jälkeen Kamu löysi KOM-teatterin, jossa laulaminen oli näyttelemisen lisäksi jopa suotavaa. “Unelmien työpaikassa” musiikki oli tärkeä osa teatteri-ilmaisua. Kamu ihastui myös teatterin tapaan tehdä musikaalisia esityksiä eri tavalla kuin perinteisissä musikaaliproduktioissa.

Teatterin työajat ja intensiivisyys veivät kuitenkin liikaa aikaa oman musiikin tekemiseltä, ja Ona Kamu sanoi itsensä lopulta irti "Komista".

Elektronisen musiikin löytäminen oli päänräjäyttävä kokemus.

Kamulla oli lähes pakonomainen tarve tehdä oma levy ja tulla tunnustetuksi laulajana. Kun Kamu 30-vuotiaana solmi levytyssopimuksen Warner Musicin kanssa, ammatillisesti isoin unelma oli toteutumassa. Sooloalbumia alettiin työstää kovalla innolla Kamun valitseman tuottajan kanssa.

Levyn tekoa Kamu pitää opettavaisena projektina, koska lopputulos ei ole artistin mukaan yhtään sellainen, kuin hän olisi halunnut. Yksi syy epäonnistuneeseen prosessiin oli se, että Kamun oma musiikillinen näkemys muuttui levyn tekemisen aikana. Hän joutui jälleen kerran muottiin, joka ei tuntunut omalta.

– Koin, että mielipiteilläni ei ollut mitään arvoa.

Yhteistyö levy-yhtiön kanssa ei jatkunut.

Ona Kamu
Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Kun oma ääni vahvistui, Kamu siirtyi elektronisen musiikin pariin ja opetteli ohjelmoimaan itse. Uuden musiikkityylin löytäminen oli vapauttava kokemus ja käännekohta Kamun uralla.

– En saanut perinteisillä instrumenteilla tehtyä sitä mitä halusin. Se oli päänräjäyttävä kokemus, kun vihdoin löytyi väline, jolla sain ilmaistua itseäni.

Kamu pohtii, olisiko edes alkanut säveltää, ellei olisi tutustunut elektroniseen musiikkiin. Kokemus eri välineistä sekä rakkaus ääniin ja äänimaailmoihin vapautti Kamun tekemään täysin omanlaista musiikkia.

Artisti innostui myös erilaisista äänilähteistä ja hänellä on kokemusta esimerkiksi lihasten hermoratamittausten sekä vedenalaisten äänten käyttämisestä teoksissa. Ona Kamu Kollektiivin kanssa viime vuonna toteutetun Pyramidi -teoksen musiikki on sävelletty Bosnian pyramidien sisältä ja päältä äänitetyistä ultra- ja infraäänistä sekä sähkömagneettisista aalloista.

Vuonna 2010 perustettu Ona Kamu Kollektiivi on yhteisö, jossa Kamu voi toteuttaa sekä musiikin että esittävän taiteen intohimojaan.

Jos olet nainen ja avaat suusi, olet katkera valittava akka.

Levy-yhtiöstä lähtemisen jälkeen Kamu on keskittynyt oman musiikin tekemiseen. Viimeisin levy Se kaikki jää on julkaistu oman levy-yhtiön, Pakara Recordsin kautta. Kamu on tehnyt levyn lähes kokonaan itse.

Lisäksi Kamu on ollut laulajana, tuottaja ja säveltäjänä eri levyillä. Monipuolisesta urastaan huolimatta Kamu kokee olevansa tiettyjen roolien vanki.

– Siitä olen todella turhautunut, että luodaan jokin mielikuva ottamatta selvää.

Vahva nainen kohtaa edelleen myös ennakkoluuloja musiikkialalla. Kalifornia-Keken eli Niko Liinamaan kanssa yhteistyössä tuotettua levyä pidetään jatkuvasti Liinamaan projektina.

Ona Kamu
Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Kokemukset naisena musiikkialalla ovat tuoneet Kamulle myös tärkeän tehtävän. Ona Kamu kutsutaan puhumaan silloin, kun halutaan tietää, miten musiikkimaailman naisilla Suomessa menee. Kamu on kritisoinut muun muassa naisten vähyyttä päättävissä asemissa sekä sitä, miten moniin ulkomusiikillisiin seikkoihin naisartistien kohdalla kiinnitetään huomiota.

Kamu tiedostaa olevansa yksi harvoista musiikkialan naisista, joka puhuu asioista suoraan. Se ei aina ole helppoa.

– Jos olet nainen ja avaat suusi, olet katkera valittava akka, olitpa millä tahansa alalla, tiivistää Kamu ironisesti.

Kamu on tästä huolimatta valmis olemaan esitaisteilija ja roolimalli, mutta toivoo muidenkin sanovan mielipiteensä. Myös sillä on merkitystä, kuka asiat nostaa keskusteluun. Marginaalista huutelijaa pidetään helposti katkeroituneena.

Olen valmiimpi tekemään töitä muiden kanssa, kuin ennen.

Huolimatta musiikki- ja teatterimaailman epäkohdista, Kamu on kiitollinen siitä, että on aina saanut tehdä tinkimättömästi omannäköistä taidetta. Hän on vanhemmiten myös alkanut kaivata yhteistyötä muiden taiteilijoiden kanssa. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin. Tällä hetkellä tekeillä on kahden kuvataiteilijan kanssa yhteistyössä tehtävä teos.

– Olen valmiimpi tekemään muiden kanssa töitä, kuin aikaisemmin, pohtii Kamu.

Kamu arvostaa dialogia ja impulsseja itsensä ulkopuolelta. Myös eri taidemuotojen yhdistäminen kiehtoo. Tanssijoiden, kuvataiteilijoiden, näyttelijöiden ja muusikoiden kanssa yhteistyössä tehdyt teokset tarjoavat mahdollisuuksia kokeilulle.

Ona Kamu
Ona Kamu Kuva: Joonas Josefsson/Yle Ona Kamu

Nyt Kamu on vaiheessa, jossa ei ole varma, mitä seuraavaksi tapahtuu. Viime vuosi oli väsyttävä: uusi levy, Ona Kamu Kollektiivin ensi-ilta ja esitykset, sekä oman levy-yhtiön perustaminen veivät mehut. Kamu tunnistaa kärsivänsä tutusta ”junnausvaiheesta”, jonka aikana motivaatiota on vaikea löytää. Välitilasta huolimatta Kamun into tekemiseen ei ole laantumassa. Artisti innostuu miettimään, mitä haluaisi tehdä seuraavan viiden vuoden aikana.

– Pari kollektiivin teosta, joita on esitetty ulkomailla, vähintään yksi oma levy, keikkoja, yhteen tanssiesitykseen musiikit sekä score johonkin hyvään elokuvaan, nauraa Kamu ja miettii ehtimistään.

Lapsuuden paineista ja alemmuudentunteista irti päästäminen on vaatinut paljon töitä, mutta on Kamu töitä tehnytkin. Laulaja-näyttelijä-tuottaja sanoo painivansa edelleen riittämättömyyden tunteiden kanssa, mutta osaavansa nykyään myös sanoa, mitä osaa tehdä ja missä on hyvä.

Kamu on oppinut antamaan itselleen arvoa myös silloin, kun ei tee mitään. Kontrollointi ja suorituskeskeinen elämäntyyli ovat saaneet vastapainoa ympäristöstä, joka on merkittävä tekijä Kamun hyvinvoinnille. Suomenlinnan rauhassa ja Turun saaristossa Kamu voi hyvin.

– Minut tekee onnelliseksi se, kun olen saaristossa perheeni kanssa. Tai vaikka se, kun katson ikkunasta ulos, kun mustarastas nokkii jotain.