Hyppää pääsisältöön

Kuka sä luulet olevasi? - Itsetunto kertoo paljon ympäristöstämme

Ninja Sarasalo hymyilee, vieressä Maryan Abdulkarim katsoo Ninjaan päin hymyillen.
Jenny Lehtinen (vas.), Ninja Sarasalo ja Maryan Abdulkarim pohtivat Jenny+ toisen kauden ensimmäisessä jaksossa itsetuntoa. Ninja Sarasalo hymyilee, vieressä Maryan Abdulkarim katsoo Ninjaan päin hymyillen. Kuva: Pinjamari Jirout / Yle Kuvapalvelu Jenny+,Maryan Abdulkarim

Ihmisen itsetunto alkaa rakentua lapsuuden ensimetreiltä saakka. Toisten reaktioilla on siinä ratkaiseva merkitys.

Kun Ninja Sarasalo aloitti mallintyöt, hän sai kuulla paljon solvauksia, huorittelua ja sitä, kuka hän oikein luuli olevansa. Kotoaan hän sai kuitenkin aina tukea ja kannustusta: vanhemmat kehottivat Ninjaa olemaan oma itsensä.

Sarasalo kertoo kokemuksistaan maanantaina 26.3. alkavassa Jenny+ -ohjelmassa, jossa brunssipöydän äärelle aiheesta keskustelemaan kokoontuvat Ninjan lisäksi feministi Maryan Abdulkarim, Saara Sarvas ja ohjelmaa juontava Jenny Lehtinen.

Mutta miksi näin tapahtuu? Miksi vähättelemme toisiamme sanomalla kuka sä oikein luulet olevasi?

Väestöliiton psykologi ja psykoterapeutti Anna Salmi nostaa esiin kaksi näkökulmaa. Joissain tapauksissa kyseessä voi olla ryhmän sisäinen toiminta, jossa joku nostaa itseään muiden yläpuolelle ja muut ikään kuin palauttavat hänet takaisin samalle tasolle.

– Mutta joskus taustalla on myös kateutta: on vaikea sietää toisen menestystä tai iloa, Salmi sanoo.

Ja usein kateus kumpuaa huonosta itsetunnosta.

Joskus kyseessä voi olla myös muutosvastarinta, jos läheinen ihminen alkaa kehittää itseään psyykkisesti ja antaa omalle itselleen enemmän arvoa. Läheisissä toisen ihmisen vahvistuminen saattaa aiheuttaa vastareaktion.

– Nämä asiat liittyvät myös kulttuurillisiin tekijöihin. Meillä on perintönä ollut sitä, ettei ole kauhean suotavaa rehennellä omilla saavutuksillaan, Salmi sanoo.

Tämä voi estää ihmisiä myös nostamasta omia onnistumisiaan esiin.

– Olemme voimakkaasti sidottuja toisiin ihmisiin. Haluamme säilyttää asemamme ryhmässä, Salmi sanoo.

Jos käytös poikkeaa ryhmän normeista, ihminen voi pelätä tulevansa syrjityksi tai jätetyksi ulkopuolelle.

– Luulen, että olemme kuitenkin menossa poispäin tästä. Omista onnistumisistaan ja saavutuksistaan voi iloita aiempaa paremmin, Salmi sanoo.

"Hyvä itsetunto ei ole sitä, että paukuttelee henkseleitään, vaan sitä, että näkee itsensä samanarvoisena muiden kanssa." Anna Salmi

Hyviä peilejä toisillemme

Ihmisen itsetunto alkaa kehittyä jo lapsuuden ensimetreistä saakka, ja kehitys jatkuu läpi elämän. Siihen, millainen itsetunto ihmiselle kehittyy, vaikuttaa paljon ympäröivien ihmisten reaktiot ja palaute: se, miten toiseen suhtaudutaan.

Hyvä itsetunto perustuu totuudelliseen käsitykseen omasta itsestä myönteisessä mielessä. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen pystyy arvioimaan mahdollisuuksiaan ja tavoitteitaan realistisessa ja samalla myönteisessä valossa, kun taas huonoon itsetuntoon kasvanut näkee omat mahdollisuutensa negatiivisessa valossa.

Salmi korostaa itsemyötätuntoa: sitä, että on hyvä itselleen ja kohtelee itseään hyvin ja kauniisti. Jokainen voi kehittää omaa itsetuntoaan, sillä se ei ole kenelläkään aukoton. Pikemminkin kyseessä on elämänmittainen projekti, jonka aikana on opittava kestämään omaa keskeneräisyyttään.

– Hyvä itsetunto ei ole sitä, että paukuttelee henkseleitään, vaan sitä, että näkee itsensä samanarvoisena muiden kanssa, Salmi sanoo.

Huono itsetunto taas perustuu usein vääriin uskomuksiin omasta itsestä.

– On tärkeää, että itsetunnon kehittämisessä lähdetään miettimään, mistä väärät uskomukset ovat kehittyneet ja rakentuneet ja sitten yritetään kyseenalaistaa näitä, Salmi neuvoo.

Huono itsetunto on voinut syntyä jo lapsuudessa toisten ihmisten kohtelun perusteella. Meistä jokainen voikin auttaa toisia paremman itsetunnon rakentamisessa.

– Voimme miettiä, miten voisimme olla parempia ja realistisempia peilejä niille ihmisille, jotka ovat kohdanneet arvostelua tai negatiivista katsetta. Voimme antaa erilaista informaatiota: olla hyviä peilejä heille, Salmi sanoo.

Katso Jenny+: Kuka sä luulet olevasi? Areenassa ja Yle TV2 26.3. klo 21.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Jenny+