Hyppää pääsisältöön

Flinkkilä & Tastula: Arkkipiispa Kari Mäkinen – ihmisten pappi

Ihmisten pappi. Arkkipiispa Kari Mäkinen Maarit Tastula haastateltavana.
Toimittaja Maarit Tastulan vieraana on arkkipiispa Kari Mäkinen. Ihmisten pappi. Arkkipiispa Kari Mäkinen Maarit Tastula haastateltavana. Kari Mäkinen,Maarit Tastula,Yle TV1,Flinkkilä & Tastula

”Minä olen näiden ihmisten pappi”, toteaa toukokuun lopussa arkkipiispan kaavusta ja rististä luopuva Kari Mäkinen lempeällä, mutta niin varmalla äänenpainolla.

Katsottavissa Yle Areenassa.

Näihin sanoihin Mäkinen sisällyttää koko pappeutensa tarkoituksen. Hän ei tee eroa uskovien ja ei-uskovien, seksuaalisten suuntautumisten tai terveiden ja sairaiden välille, sillä hänen mielestään kaikissa meissä toteutuu Jumalan antama elämä eri tavalla.

”Minun tehtäväni ei ole arvioida ihmisiä. Silloin jos nämä ihmiset tarvitsevat pappia niin minä olen heitä varten”, hän lupaa.

Kellokoski avasi silmät

Suorittaessaan siviilipalvelusta Kellokosken mielisairaalassa Mäkinen ymmärsi, millä tavalla hän itse haluaa pappeuttaan toteuttaa. Sairaalapappi Pentti Mikkonen teki Mäkiseen vaikutuksen, ja se vaikutus on kantanut tähän päivään asti.

”Kellokosken mielisairaalassa ymmärsin, että elämä voi joskus pettää meidät. Tajusin myös, että näissä ihmisissä on hyvin paljon samaa kuin minussa; minä voisin itse olla tuossa näiden ihmisten tilalla. Pentti Mikkonen ajatteli olevansa kaikkien siellä olevien pappi, jolloin hän ei tehnyt eroa sille, olivatko nämä ihmiset siellä hoidossa vai töissä”, Mäkinen kertoo.

Arvosteltu arkkipiispa

Kari Mäkinen on onnitellut sateenkaariperheitä tasa-arvoisesta avioliittolaista, auttanut turvapaikanhakijoita ja muutoinkin edistänyt tasa-arvoa arvottamatta ihmisiä eri tasoille. Tästä häntä on myös rankalla kädellä kritisoitu, jopa kirkon taholta. Hän ei kuitenkaan kadu sanomisiaan tai tekemisiään, sillä hänelle ihmiset ovat kaikki samanarvoisia.

”En ole koskaan katunut puolustaessani ihmisiä. Olen nähnyt itse läheltä, millaista esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluvien elämä voi olla. He ovat opettaneet minulle elämän monimuotoisuutta enkä näe sitä mitenkään uhkaavana kristilliselle moraalille.”

Arkkipiispa tunnustaa joskus miettineensä, olisiko hänen pitänyt olla vielä vahvempi ja vielä rohkeampi puolustaessaan ihmisiä. Turvapaikanhakijoista puhuessaan hän korostaa, että hekin ovat ihmisiä eikä apua tarvitsevien taustaa tule kysellä.

Matt. 22:39 Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi

Käsky, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, sisältää arkkipiispan mielestä elämän perustavan pelisäännön.

”Silloin näkee ja ymmärtää toisessa ihmisessä sen, että minä voisin olla myös tuossa. Se on enemmän kuin oikeudenmukaisuus, jolloin kunnioittaisimme ja rakastaisimme vain niitä ketkä sen ansaitsevat. Tässä on kuitenkin kyse siitä, että vihamiehessäkin kykenee näkemään sen ihmisen.”

Arkkipiispa antaa aiheesta esimerkin vuoden 2017 elokuulta.

”Esimerkiksi Turun puukotusten yhteydessä sairaalan ylilääkäri totesi, että täällä potilaita hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä riippumatta siitä, mitä he ovat tehneet. Siinä toteutuu se, mitä kristillinen lähimmäisenrakkaus on”, Mäkinen kiteyttää.

Uskon merkitys

Kari Mäkinen sanoo, ettei hänellä ole mainittavaa uskoon tulemisen kokemusta. Hänelle usko tarkoittaa luottamusta.

”Usko on mielestäni sellainen asia, jota ihmisen ei tarvitse perustella tai määritellä. Minulle se tarkoittaa sitä, että sitten, kun minun pääni ei muodosta yhtään ajatusta tai yhtään sanaa, jolla kuvata mitään, niin minä en joudu kokonaan hukkaan.”

Kuolemaa Mäkinen ei pelkää, mutta luopumista sitäkin enemmän. Koskettavin kohtaaminen kuoleman kanssa tapahtui Helsingin krematoriossa hänen ollessaan nuori pappi.

Krematorion pienessä kappelissa oli yksinäinen arkku ja Mäkisen oli tarkoitus suorittaa siunaus. Nuori Mäkinen ei kuitenkaan osannut aloittaa, sillä ei tiennyt kenelle hän puhuu. Omaisia ei ollut läsnä. Lopulta hän luki rukoukset hiljaisella äänellä, mutta sitten ei osannutkaan lähteä pois.

”Se kuoleman yksinäisyys kosketti. Ymmärsin, että viime kädessä olemme kaikki peruuttamattomasti yksin. Lohdullista on kuitenkin se, että silloinkin, kun olen kaikkein avuttomimmillani ja yksinäisimmilläni, eikä ole ketään kehen turvata, niin ohi Jumalan en putoa.”

Kommentit
  • Faktoilla huuhaan ja puutaheinää-tiedon kimppuun

    Juhani Knuuti ryhtyi terveysväitteiden faktantarkistajaksi.

    Luulitko, että jos lakkaat syömästä sokeria, syöpäsolut eivät saa ravintoa? Moni luulee, mutta se ei pidä paikkaansa, sanoo lääketieteen professori Juhani Knuuti. Kyseessä on klassinen väärintulkinta aineenvaihdunnan toiminnasta. Jos ihminen ei saa sokeria ravinnosta, maksa tuottaa sitä verenkiertoon, sillä elimistö, esimerkiksi aivot, tarvitsee sitä. Tämä on fakta.

  • Flinkkilä & Tastula: Oikeuspsykologi ja psykiatri perustivat duon: musiikki läpäisee mielen suojamuurit

    Oikeuspsykologin ja psykiatrin musiikilliset iltamat.

    Oli huhtikuinen ilta, kun kaikki muuttui. Oikeuspsykologi Julia Korkmanin äiti oli sairastanut syöpää, ja oli tullut aika sanoa hyvästit. Tuosta viimeisestä illasta syntyi myöhemmin Julian veljen käsissä kaunis laulu, jonka keskeinen sanoma on toivossa. Kun Julia laulaa Då vi ses igen eli Kun kohtaamme jälleen, kuulija liikuttuu, ehkä itkee, ehkä muistaa omia rakkaitaan. Siinä on musiikin suuri voima: se avaa mielen, se läpäisee meidän älylliset suojamuurimme.

  • Flinkkilä & Tastula: Matkaan tarvitaan suuret korvat ja pieni suu, vaihtokalsarit, valokuva kotoa, mutta sädekehä jääköön hyllylle

    Anne Flinkkilän vieraille kriisialueet ovat tuttuja.

    Mitä pitää ottaa mukaan, kun lähtee maailman kriisipesäkkeisiin avustustöihin? Puhtaat kalsarit, rulla vessapaperia, ja sitä paitsi, pitää olla suuret silmät ja pieni suu. Näin sanoo ensihoitolääkäri Teuvo Määttä, jolle ovat tuttuja niin Kamputsean kansanmurhan jaloista paenneet ihmiset, Kenian pakolaisleirit, ihmiskilpenä olo Irakissa, Pakistanin maanjäristysten uhrien auttaminen. Kotiasiat pitää olla kunnossa, omia tai muiden ongelmia ei voi lähteä pakoon, sanoo Teuvo. Vaikka moni niin tekeekin, hän on vuosien varrella huomannut.

  • Flinkkilä & Tastula: Miksi raiskaus on ollut Suomessa vähätelty rikos?

    Keskustelu seksuaalirikoksista kuohuttaa tunteita.

    Viime viikkoina Suomessa on puhuttu raiskauksista enemmän kuin ehkä koskaan. Rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen muistuttaa, että naisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden historia on Suomessa yllättävän lyhyt. Maarit Tastulan ohjelmassa aihetta kommentoi myös liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä Rajkumar Sabanadesan, joka on johtanut useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia.