“Hormonit tulivat mukaan vasta kun siirryin kuntosalille” – moni dopingia käyttävä kuntoilija on nuori mies, joka voi saada elinikäiset terveysvauriot

Kun entinen raskaansarjan nyrkkeilijä Antti Salminen vielä nyrkkeili tosissaan SM-tasolla, hän oli puhdas urheilija. Kun hän siirtyi kuntoilijaksi, tuli doping mukaan.

“ Tässä se hauska onkin, että kun lopetin nyrkkeilyn ja siirryin kuntosalille, niin siinä vaiheessa vasta tuli hormonit kuvioihin”, kertoo Salminen.

Raskaansarjan nyrkkeilijä Antti Salminen tutustui dopingaineisiin vasta kilpauran jälkeen. Raskaansarjan nyrkkeilijä Antti Salminen. Kuva: Yle, Henrik Leppälä nyrkkeily,MOT,nyrkkeilijät,nyrkkeilijä,Antti Salminen

Silloin kun nyrkkeilijä Salminen alkoi käydä Turun kuntosaleilla, niin hormoneita käyttivät vain ”isot körmyt”. Nyt käyttö on Salmisen ja muiden MOT:n haastattelemien entisten voimailijoiden mukaan levinnyt tavallisten kuntoilijoiden pariin, jotka haluavat rantakuntoon entistä nopeammin riskejä kaihtamatta.

Salminen on pyörinyt kuntosaleilla nelisenkymmentä vuotta ja hänen tuntemistaan kuntoilijoista vain harva ei ole käyttänyt tai kokeillut dopingaineita. Salmisen mukaan jotkut käyttävät testosteronia, eivät pelkästään hankkiakseen isot lihakset, vaan myös itsevarmuutta.

Dopingaineiden käyttö sinänsä ei ole rikos.Mutta niiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa on kielletty.

Lisääntyykö dopingin käyttö vai ei?

Myös muut MOT:n haastattelemat voimailijat kertovat, että että dopingaineiden käyttö ja hormonikuurien haitat yleistyvät koko ajan Suomessa.

Dosentti Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta ei sen sijaan usko, että dopingaineiden käyttö olisi yleistynyt väestötasolla Suomessa. Tutkimusten mukaan noin yksi prosentti aikuisväestöstä on joskus kokeillut dopingaineita. Käyttö on suurin piirtein samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.

Salasuo ei usko dopingongelman räjähdysmäiseen kasvuun eikä oikeastaan koko kasvuun ennen kuin THL:n tänä vuonna uusima väestötason kyselytutkimus sen todistaa. Silti hän pitää dopingaineiden aiheuttamia haittoja vakavina terveydellisinä ongelmina käyttäjäpiireissä.

"Meillä on 30 000 – 40 000 ihmistä, jotka on kokeillut ja joilla on terveysongelmia, niin eikö se nyt riitä siihen, että heihin kohdistettaisiin niitä palveluita", kysyy Salasuo.

Haitat voivat olla elinikäisiä

Salasuon mukaan ongelmaa ei tarvitsisi suurennella, sillä se on käyttäjien kannalta vakava asia joka tapauksessa.

“Käyttäjät ovat usein näitä nuoria miehiä ja tavallaan ne haitat, joita heille tulee, voi olla elinikäisiä.”

Salasuo kertoo, että dopingin käyttöön liittyy myös usein paljon suurempi häpeä kuin esimerkiksi päihteiden käyttöön.

Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo on perehtynyt kuntodopingin syihin ja seurauksiin. Tutkija Mikko Salasuo Kuva: Yle, Henrik Leppälä mies,mies,MOT,parta,MIkko Salasuo

Hormonien käytön lopettanut Antti Salminen kertoo, että hänen tuttavapiirissään intensiivisen dopingin käytön seuraukset näkyvät ja tarinoilla on voinut olla ikäviä loppuja.

Salmisen oma sydän on operoitu kolme kertaa.

“Anaboliset steroidit kasvattavat lihaksia ja sydän on myös lihas. Sydänlihas on kasvanut niin isoksi, että se ei meinaa mahtua tonne koloon, ja kyllähän minua hoitaneet kardiologit ovat ihan suoraan sanoneet, että nämä ongelmat johtuvat hormonien käytöstä.”

Pohjoismaiset tutkimukset: näin dopingia käytetään vankiloissa ja kehonrakennuspiireissä

MOT keräsi yhteen Pohjoismaissa eri vuosikymmeninä tehtyjä dopingaineiden käyttäjätutkimuksia. Niistä käy ilmi, että yläasteikäisillä käyttö on pysynyt vakiona 1-2 prosentissa koko 2000-luvun maasta riippumatta. Sen sijaan tietyillä erityisryhmillä doping on usein suurempi ongelma.

Painonnostajat, kehonrakentajat, vangit ja huumeidenkäyttäjät ovat ryhmiä, joiden keskuudessa käyttö on monen tutkimuksen mukaan selvästi yleisempää kuin koko väestössä. Voit valita tutkimuksen nähdäksesi tarkempia tietoja.