Hyppää pääsisältöön

Lihakset hinnalla millä hyvänsä: käsikirjoitus

MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva.
MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva. Kuva: Yle, Camilla Arjasmaa MOT

Antti Salminen: Jos nyt 40 vuotta tossa on punttisaleilla pyörinyt, tunnen erittäin paljon kavereita, niin kyl ne voidaan yhden käden sormilla laskee, jotka ei olis käyttänyt tai edes kokeillut. Se on niin yleistä.

Mikko Salasuo: Käyttäjät monesti on näitä nuoria miehiä ja tavallaan ne haitat, joita heille tulee, voi olla sit elinikäisiä.

MOT: LIHAKSET HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ

Elämme aikaa, joka korostaa ruumiillisuutta ja ruumiin estetiikkaa. Ihannoimme terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa ja sen tuotosta, lihaksikasta, rasvatonta kehoa.

Kävimme tutustumassa Fitness-tapahtumaan Helsingin messukeskuksessa. Tapasimme myös tapahtuman järjestäjän, fitneSSIn viisinkertaisen maailmanmestarin Else Lautalan.

MOT: Tuolla kehonrakennuspuolella tiedetään, että käytetään dopingaineita, miten on fitneksen laita?

Else Lautala: No fitneksessä aika vähän, jos puhutaan ihan fitneksestä, vapaaohjelma-fitneksessä, koska se ei sinänsä auta siihen itse tekniseen suorittamiseen, punnerrukseen tai hyppyjen määrään, mutta totta kai mitä enemmän mennään sinne lihasmassan kasvatuksen puoleen ja sarjoissa, joissa sitä arvostetaan enemmän, niin totta kai sitä on mahdollista ja sitä on ja sitä löytyy tänä päivänä valitettavan paljon ihan kuntosalikäyttäjien joukosta sitä näkee, että sitä on liikenteessä, mutta onneksi näin kokenut näkee sen aika helposti, onko se lihasmuoto treenaamalla tullut vai onko se jollain aineella rakennettu.

MOT: Testataanko teillä kilpailijoita?

Lautala: Meillä ei ole testauksia sen takia, koska me ei katsota, että se ei edesauta millään lailla meidän voittoon.

Moni on kuitenkin valmis uhraamaan lopulta jopa terveytensä hankkiakseen äärimmäisen lihaksikkaan ja suorituskykyisen vartalon douppaamalla itseään.

Salasuo: Sehän ei niin kuin aiheuta mitään välittömiä tunnetiloja, kuten ehkä vaikka päihteet, elikkä se on väline, jolla pyritään saavuttamaan jotain.
On se sitten ulkonäköön, on se parisuhdemarkkinoilla, on se työhön vaikkapa, pitää näyttää isona vaikka turvallisuusalalla, portsarit tai poliisit tai vartijat. Ja nää kaikki liittyy siihen, että keho on tavallaan se johon sitä pääomaa hankitaan, on se sitten voima tai ulkonäkö.

Osaamme yhdistää dopingaineet kilpa- ja huippu-urheiluun. Mutta huomattavasti yleisempää ja vaarallisempaa käyttö on kuntoilijoilla. Siis ihan tavallisillakin mattimeikäläisillä, jotka hikoilevat saleilla ja haluavat tuloksia – mahdollisimman nopeasti.

Suomessa on yli tuhat kaupallista kuntokeskusta ja noin 200 kunnallista punttisalia. Niissä käy yli 700 000 treenaajaa, mikä tekee saliharjoittelusta kävelyn jälkeen toiseksi suosituimman kuntoilumuodon. Kukaan ei tiedä varmasti, kuinka moni salilla rehkivistä tehostaa voimaharjoitteluaan säännöllisesti dopingaineilla.

MOT löysi neljä voimailijaa, jotka kertovat tässä ohjelmassa omasta käytöstään: He ovat Suomen legendaarisin ammattibodari Marko Supermass Savolainen, entinen raskaansarjan nyrkkeilijä Antti Salminen, voimanoston entinen Pohjoismaiden mestari Tero Suominen ja entinen rikollisjengin jäsen Marko Lönnqvist. Sitä ennen pohdimme, kuntodopingia tutkineen Mikko Salasuon kanssa mistä puhumme, kun puhumme dopingista.

Salasuo: Doping on väline, jolla voi muokata kehoa, sillä voi hankkii voimaa, sillä voi hankkii kestävyyttä. Se on tavallaan tällainen teknologia, joka voi helpottaa ja auttaa ihmistä saavuttamaan niitä tavoitteita mitä ikinä ne onkaan.

Grafiikassa luetellaan rikoslain mukaiset dopingaineet.

Salasuo: Se on hyvin keinotekoinen konstruktio tää käsite. Esim. sinne voi hyvin pistää kofeiinin. Sinne voi pistää monia, monia muita aineita. (Se raja vaan on vedetty johonkin ja siitä on ikään kuin sovittu kansainvälisesti tai lainsäädännössä kansallisesti että mitä tehdään,) ett siinä mielessä tää ei ole mikään uusi ilmiö, että pyritään pyritään parantamaan lääketieteen tai tai kemianteollisuuden teknologialla suorituskykyä.

Vaikka dopingaineet usein ovat haitallisia terveydelle, niiden käyttöä ei ole kriminalisoitu Suomessa. Mutta niiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa on kielletty.

Kuntodopingin juuret löytyvät -70-luvun kehonrakennusbuumista ja Yhdysvaltain Kaliforniasta, josta ulkonäkökeskeisyys on lähtöisin. Anaboliset steroidit tulivat tuolloin helpommin kuntoilijoiden saataville. Yhdysvalloista käyttö levisi muualle -80-luvun aikana. Testosteroni ja anaboliset steroidit tulivat tutuksi Suomen punttisaleilla -80-luvun lopulla ja -90-luvun alussa. Niitä voi käyttää vapaasti, mutta niistä ei vieläkään puhuta ääneen. Usein edes kuntoilijan oma puoliso ei tiedä käytöstä.

Salasuo: Dopinginkäyttöä piilotellaan paljon tarkemmin kuin vaikkapa kannabiksen käyttöä tai huumeiden käyttöä tai monia muita paheita joita tehdään. Monissa tapauksissa käyttäjä on ainoa joka tietää.

MOT: Miks tästä aiheesta on niin vaikea puhua avoimesti?
Tero Suominen: No mä en tiedä. Mua se ittee ihmetyttää kun käyttö ei oo Suomessa tällä hetkellä ainakaan kriminalisoitu, ett käyttö on sillä tavalla vapaata, laillista, mut onks se se häpeän pelko ja sitten se, että on nää Myllylät ja nää esimerkit mitkä on niitattu.. median ja yhteiskunnan toimesta.

Tero Suominen nosti penkistä kisoissa parhaimmillaan lähes 240 kiloa ja itsensä Pohjoismaiden mestariksi.

MOT: Kuinka paljon doping-aineet auttoivat tässä menestyksessä?

Suominen: No kyllä se on se kaiken A ja O, ett eihän sitä menestystä oo, jos ei niit oo, ett se on se fakta. Kylhän me puhuttais ihan eri tuloksista niin kuin penkkipunnerruksissa mitä itekin on ottanut, ett muistaakseni kun mä salille tulin tai aloin tota tosissaan treenaamaan, niin taisinko mä saada 130 kiloo ja lopuks mä otin kuitenkin kahdella sadalla sarjoja.

MOT: Kuinka paljon tulokset tippuivat?

Suominen: Nyt ollaan siit mistä lähdettiin liikkeelle puhtaana ja punnerrellaan niitä samoja rautoja vaikka mä olen nyt treenannut täsä nyt varmaan kuitenkin 30 vuotta.

MOT: Liittyvätkö doping-aineet ja huumeet esim. amfetamiini toisiinsa?

Suominen: No siihen voi sanoo niin, ett ennen ne ei liittynyt oikein mitenkään, ett koko ajan ne on nivoutunut mun käsittääkseni enemmän yhteen, ett toi rantakunto, ravintolakunto, näyttäminen ett ollaan tota hyvässä kunnossa ja siihen kuuluu muut kemiat mukaan, ett mun mielestä ne on lisääntynyt oikeen hurjasti keskenään.

Salasuo: Ensinnäkin ne jotka treenaa hyvin paljon ja käyttää sitten doping-aineita jotka mahdollistaa sen nopeamman palautumisen tai lihastenkasvun, niin käyttää amfetamiinia oikeastaan kahteen tarkoitukseen. Ensimmäinen on se, että yksinkertaisesti jaksaa treenata enemmän ja tavallaan silloin niistä doping-aineista saa sen hyödyn irti. Toinen mikä on havaittu, että kansainvälisesti ne jotka käyttää doping-ainetta, ne käyttää ikään kuin viihdekäyttömielessä huumausaineita. …

Suomen legendaarisimmaksi ammattilaisbodariksi kutsuttu Marko Savolainen on liikanimeltään Supermassa. Oululaisen bodarin huippuvuodeksi jäi 1997, jolloin hän kilpaili tasapäisesti maailman huippuja vastaan. Käsivarret kasvoivat parhaimmillaan 62 sentin mittaan, mutta hinta oli kova: hauis ja rintalihas repesivät, amfetamiinikierre vei miestä ja lopulta munuaiset lakkasivat toimimasta.

Marko Savolainen: Mä aikanaan harrastin kamppailulajeja. Mä painilla alotin. Sitte siitä taekwondoon. Ja sitt 16-vuotiaana mä päätin, ett mä en tee mitään muuta kun kehonrakennusta. Ammattikoulussa. Sieltä kun mä pääsin niin kaikki muu elämä jäi sitte.

MOT: No jos hormonit tuli jo aika alkuvaiheessa kuus-seitsemäntoista vuotiaana sulla mukaan niin. Missä vaiheessa alko tulla ongelmia siitä?
Savolainen: Nuorten kisan jälkeen -92 tais olla vuosi. Mun maksa-arvot oli tosi korkeat, että tais olla viitearvot on jossain 50:een niin mulla oli 900 maksa-arvot sillon.

MOT: Mitä aineita käytit sillon -90-luvun lopulla vaikkapa nyt sillon -97 kun olit huipulla?

Savolainen: No niitä oli pitkä lista. Pharmaca Fennica sais melkeen olla. Tota kyllähän kasvuhormoneja, insuliinia, tyroksiinia, erilaisia anaboleja, märkiä ja kuivia. Kyll ne niin kun kaikki mitkä nyt auttaa kasvattaankaan lihaksia.

MOT: Minkälaisia määriä niitä päivässä meni?

Savolainen: No jos korvaushoitoo ajatellaan esimerkiks miehellä on testosteronikorvaushoidossa annetaan yks Sustanon, annetaan kolmen viikon välein. Niitä meni seittemän per viikko.

Savolainen: Amfetamiinia mä aloin käyttää niin kun reenin tehostamiseen. Mutt sitt taas sehän lähtee äkkiä lapasesta se touhu ja sitt sä et voi nukkua etkä syyä se ei käy siihen lajiin niin ku ollenkaan ku pitäs nukkua mahdollisimman paljon syyä mahdollisimman paljon. Sittenhän se sen kanssa siinä kamppailtiin jonkin aikaa mutt sitt taas tajus, ett ei tää homma etene sen kans niin ku yhtään mihinkään.

MOT: Mutt sä olit valmis meneen sitte vielä vähän pidemmälle. Ennen kisoja niin joskus käytit tällasia öljypohjasia aineita pistit itsees?

Savolainen: Joo se turvottaa pikkusen niitä, ett saahaan tavallaan just niin ku sitä balanssia kehoon, ett niin kun mä käytin pohkeissa kun mulla on aina ollu huonot pohkeet vaikka mä oon reenannu ku hullu niitä niin sitt käytetään, ett niihin sais vähän kokoa, että ois balanssia tolleen.

MOT: Missä vaiheessa sulla alko tulla enempi oireita tästä pitkäaikaisesta dopingaineiden käytöstä?

Savolainen: No joo ett niitähän tulee tiettyjä oireita aika aikasessa vaiheessa elikkä oma testotasohan laskee saman tien kun tulee ulkopuolelta elikkä siis oma testotaso lakkas kokonaan melkeen. Sä oot tosi väsynyt sä et jaksa mitään sä, ett jopa masennusta tulee sen jäläkeen. Se on ihan vetämätön olo ei vaan niin kun jaksa suurin piirtein nukut ja makaat sängyssä. Mulla niin kun tällä hetkelläkin mull on korvaushoito, että ilman sitä en mä niin ku ne ei vaan mulla palautunu enää ikinä. Sittenhän, mullahan on siirrännäinen, munuaissiirrännäinen. Sillon kun mä menin viimeisen kerran lääkärintarkastukseen, niin lääkäri sano, ett ootko kattonu peiliin? Mä että no kyllä mä päivittäin katon peiliin. Se sano, ett olet ihan harmaa ja kaks viikkoo mä olin dialyysissä. Ett keho oli ihan myrkyttyny.
Mä muistan, ett ku mä olin valmistautunu siihen yhteen kisaan sillon ja mä tota mä oksensin auton ikkunasta ku mä ajoin reeneihin ku oli niin myrkyttyny keho jo.
Mä nukuin, mä olin varmaan kolme tuntii päivässä hereillä suurin piirtein. Mä olin niin loppu siinä.

MOT: Miten siinä kunnossa jaksaa treenata?

Savolainen: No sanopa se. Mä oon tehny sen DVD:n Supermass Returns siihen aikaan ja siin on yks sarjakin ku mä vedän ja mä sitt sanoin, mä olin varma, ett vitsailen, ett mä kuolen, niin mä olin ett mä en saanu happea vedettyä sisään ollenkaan. Mull oli hemoglobiini 87 sillon.

MOT etsi ohjelmaan lääkäreitä, joilla olisi kokemusta entisille bodareille suunnatusta hormonikorvaushoidosta. Löysimme yhden, jolla on todella paljon potilaita testosteronin korvaushoidossa, mutta hänen työnantajansa, yksityinen lääkärikeskus kielsi esiintymisen ohjelmassamme.

Kameran eteen suostui lopulta Suomen urheilun eettisen keskuksen asiantuntijalääkäri Pekka Rauhala. SUEK ry vastaa antidopingtoiminnasta kilpaurheilun puolella. Entisellä huippupainija Rauhalalla ei ole kokemusta kuntoilijoiden hormonihoidoista, mutta hän tietää, mitä haittoja käyttäjälle aiheutuu anabolisista steroideista.

Pekka Rauhala: Silloin kun käytetään suuria määriä ja pitkän aikaa, niin niin tulee moneen elimeen haittoja. Sieltä saattaa sydämeen tulla patologista lihaskasvua, joka sitten aiheuttaa ongelmia, voi johtaa rytmihäiriöihin, yhtä hyvin kuin tapahtuu rasva-aineenvaihdussa häiriötä, tapahtuu hyytymistekijöissä, nämä voi aikaan saada sen sitten, että tulee tulee sydäninfarkti tai hapenpuute sydämeen. Saattaa tulla tämmöistä aggressiivisuutta, ärsyyntyneisyyttä, jopa on kuvattu joskus tämmöisiä hypomaniaa, psykoottisuutta. Ja sitten kun kuuri lopetetaan, sen jälkeen saattaa tulla masennus. Sitten on kolmas hyvin tärkeä alue on se, että vaikutetaan omaan hormonituotantoon. Silloin kun ulkoa päin annetaan hormonia, niin se lamaa elimistön oman hormonituotannon. Ja tästä tietysti seuraa, kun on omaa testosteronituotanto ei ole, niin siitä seuraa mm. se, että siittiöiden tuotanto vähenee ja sitten saattaa aiheuttaa ongelmia siinä vaiheessa, kun lapsia lapsia halutaan.

MOT: Maailmalla on kerrottu monien tällaisten niin kuin huippubodareitten kuolemantapauksista.. Mikä aiheuttaa nää kuolemantapaukset, onko niissä mitään yhdistävää tekijää?

Rauhala: Verisuonet kalkkeutuu ja sen seurauksena, jos sinne muodostuu trombi, tulee sydäninfarkti. Toinen tyypillinen mikä saattaa johtaa siihen, on sitten, että sydämeen tulee rytmihäiriö, joka sitten johtaa kammiovärinään ja kuolee siihen.

Antti Salminen: Joo no nyrkkeilyssä mulla on nuorten SM-kultaa ja miesten SM:ssä kaks hopeeta ja kaks pronssii ja paljon muutakin. Nyrkkeilyn aikana mä en käyttänyt hormonei, enkä mä tiedä että kukaan muukaan olis eikä niistä kukaan puhunutkaan. Eli kyllähän siinä kohtaan kun mä lopetin kilpaurheilun ja musta tuli kuntoilija, niin siinä kohtaan tuli hormonit kuvioihin, ett aika mielipuolinen yhtälö.

Entinen raskaansarjan nyrkkeilijä on palannut rakkaan lajinsa pariin valmentajana. Hormonit ovat saaneet jäädä.

Salminen: Mä olen itte siit hyvä esimerkki ett anaboliset steroidit kasvattaa lihaksii ja sydän on myös lihas ett onhan mulla jo kolme kertaa pumppu operoitu, sydänlihas on kasvanut niin isoks, että ei meinaa mahtua tonne koloon, ja kyllähän ne mua hoitaneet kardiologit on ihan suoraan sanonut, että nää johtuu ihan villistä hullusta hormonien käytöstä.
… Ettei tässä mun tuttavapiirissä mitään onnistujii juuri oo ollu ollu kovii kuurii päällä vuosien ajan, niin ei kyl ne aika ikävii tarinoi on yleensä ollut se lopputulos.

Salminen: Silloin kun mä rupesin ekoja kertoja kävin kuntosaleilla, niin ne oli täynnä kuntosalit sellasii isoi körmyi, ne veti aineita, mut tota nyt se on yleistynyt niin paljon, ett niit vetää ihan kaikki. Semmoisetkin jotka ei käy kuntosaleilla.

Saleja vuosikausia kolunneet voimailijat ovat sitä mieltä, että hormonien käyttö on kuntosaleilla, jos ei nyt räjähtänyt kasvuun, niin ainakin silminnähden yleistynyt. Kuntodopingia tutkinut Mikko Salasuo on asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa ainoat luotettavat tutkimukset eli THL:n väestötason kyselytutkimukset kertovat, että noin prosentti Suomen aikuisväestöstä on joskus käyttänyt dopingaineita. Se tarkoittaa 30 000:sta 40 000:ään suomalaista. Kokoluokka on pysynyt samana tutkimuksesta toiseen.

Salasuo: Tää ei tarkota sitä, etteikö meillä olisi käyttäjiä. Etteikö meillä olisi sellaisia käyttäjiä, joilla on ongelmia tai vakaviakin ongelmia. On kaksi eri asiaa, että puhutaanko me kansanterveyden ongelmasta niin kuin kansallisella tasolla vai puhutaanko me siitä, että onks tiettyjä ryhmiä, joille tulee vakaviakin terveysongelmia, joilla siihen liittyy rikollisuutta ja muita kysymyksiä.

MOT selvitti saatavissa olevista tilastoista, onko dopingaineiden käytön kasvusta muitakin todisteita kuin voimailijoiden omat tuntemukset.
Vankiloissa nostellaan tunnetusti paljon puntteja ja sitä tehostetaan mielellään hormoneilla. Rikosseuraamuslaitoksen tilastot vankiloista takavarikoiduista hormonilöydöksistä näyttävät kasvua vuodesta 2010 vuoteen 2016
.

Tilastokeskuksen käyrät viranomaisten tietoon tulleista dopingrikoksista näyttävät kasvua vain lievissä dopingrikoksissa. Kaikki tekomuodot huomioiden dopingrikosten määrä on pysynyt 2010-luvulla samalla tasolla.

Tullin takavarikoimien dopingaineiden määrät sen sijaan ovat johdonmukaisesti kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana, pois lukien vuosi 2016.

Salasuo: Tullille on tullut tässä entistä entistä suurempi rooli ja tietysti se näkyy myös sitten varmasti tullilla aika lailla niissä pikku hiljaa takavarikkomäärissäkin. Se että tullin takavarikot itsessään kertovat siitä, että miten tehokas tulli on työssään. Sehän ei kerro mitään siitä, että onko käytössä tapahtunut muutoksia vai eikö.

Dopingaineisiin tuntevat vetoa eniten herkässä iässä olevat teini-ikäiset pojat ja nuoret miehet, jotka kokevat lihastyytymättömyyttä tai lihaskateutta. Dopingkirjallisuudessa puhutaan käänteisestä anoreksiasta ja adonis-kompleksista, jolloin henkilö on pakkomielteisesti huolestunut siitä, että oma keho ei ole riittävän lihaksikas.

Marko Lönnqvist: Mä olin varmaan viistoista sitt mä hiivin tost ujosti tohon noin niin katteleen, ett mitähän täällä tapahtuu. Mä tulin ihan yksin sen takii se kynnys oli vähän suuri, ett ku mä olin sellanen kunnon kynäniska niin. Ettei siin ollu mä olin varmaan 190 pitkä ja tota painoin joku 70 kiloo. Se on aika huvittava näkymä.

Rikolliseksi luokitellun moottoripyöräkerho Cannonball MC:n entinen jäsen Marko Lönnqvist on istunut vankiloissa useista eri väkivalta- ja talousrikoksista. Lönnqvist oli vähällä kuolla mahdollisesti hormonien aiheuttamiin kohtauksiin.

MOT: Mistä alkoi sun historia hormoneiden parissa?

Lönnqvist: Se alko joskus oisko se ollu linnassa 2001 joo. 2001.

MOT: Ja miksi sä aloit käyttää niitä?

Lönnqvist: No sen takii kun se oli epäreiluu ku puliukotkin nosti enemmän.

MOT: Millanen rooli isoilla lihaksilla on jengimaailmassa?

Lönnqvist: Helvetin suuri. Mitä suurempi kaveri niin vaikk ois kuin tyhmä tyhmä kun saapas niin se saa jotain arvostusta sillä.

Lönnqvist pääsi koevapauteen huhtikuussa 2016, mistä alkoi hurja, puolitoista vuotta kestänyt hormonikuuri, joka päättyi syksyllä 2017 kahteen sydänkohtaukseen ja aivoinfarktiin sekä kuukauden koomaan, jonka aikana isot lihakset sulivat.

Lönnqvist: En ois uskonu ikinä, ett itelle käy näin. Mutt sen mä voin sanoo, ett toss on jo esimerkin voimalla käyny aika moni kardiologilla sen jälkeen. Ja käyny ottaan sitte siltä arviot, ett miten se pumppu on laajentunu ja mites nyt mennään.

Lönnqvist piikitti kuurin aikana itseensä anabolisia steroideja ja käytti kymmenen yksikköä päivässä kasvuhormonia, jonka rinnalla hän käytti myös insuliinia. Kuurin loppupuolella tuli mukaan istukkahormoni, jolla heräteltiin kivesten toimintaa.

Lönnqvist: Koko ajan oli sellanen fiilis, ett pakko olla pumpissa ja pakko näyttää hyvältä ja siit tuli niin ku vähän niin kun noidankehä. Ettei voi olla pieni ja siro.

Salasuo: Koko dopingin ehkä niin kuin suurin paradoksi on se, että sä saatat saavuttaa niillä siis todella siihen tiettyyn ikään liittyen ihanteellisen ulkonäön, kehon, jossa on niitä pääomia mitä sä haluat, jotka tuottaa sulle lisäarvoa. Ulkonäöllisesti ihmiset ihailee sun ulkonäköä. Mutta se saattaa samalla johtaa elinikäisiin terveyshaittoihin.

Salasuo: Tää pitäis nostaa kansanterveysongelmaksi, ei siks että käyttö on niin yleistä, vaan siksi että käyttäjät monesti on näitä nuoria miehiä ja tavallaan ne haitat, joita heille tulee, voi olla sit elinikäisiä.

Suomessa ennalta estävää työtä kuntodopingin parissa tekee Dopinglinkki, A-klinikkasäätiön kylkeen kahdeksan vuotta sitten perustettu nettisivusto. Dopinglinkki on ainutlaatuinen matalan kynnyksen terveysneuvontapalvelu Euroopankin mittakaavassa. Erityisen suosittu on palsta, jossa voi nimettömänä kysyä dopingaineista.

Koskelo: Käyttäjien läheiset on huolissaan näistä doping-aineiden käyttäjistä. Että ei pelkästään ne käyttäjät tai käyttöä harkitsevat mutta myös ne käyttäjien läheiset. Sanotaan että eniten kysytty kysymys liittyy testosteronin ja anabolisten steroidien haittavaikutuksiin.

Koskelo: Silloin kun me aloitettiin tää palvelu.. reilu kahdeksan vuotta sitten, niin siellä oli suurin piirtein tuhannen kuukausikävijän vierailijoita meidän sivustolla. Ja tällä hetkellä ihan uusin tieto on se, että tämä vuoden puolella on ollut suurin piirtein 17 000 vierailijaa meidän sivustolla.

Dopinglinkki sai EU:lta vastikään 400 000 euron projektirahan, jolla sen tuottamia verkkokoulutuksia pilotoidaan neljään Euroopan maahan.

Salasuo: Ehkä niin kuin vähän karrikoiden vois sanoa, että päihteistä selvinnyt henkilö tietyllä tavalla edelleenkin saa jonkinlaisen niin kuin sankarin viitan, elikkä se on kyennyt pääsemään irti ongelmasta. Doping-aineiden kohdalla ajattelu paljon helpommin kääntyy siihen suuntaan, että oma vika, kun on lähtenyt siihen ja ihan oikein, että on silloin tullut noita seurauksia

Yhtä vähän kuin tiedetään dopingin voimalla treenaavien määrää, kellään ei ole käsitystä siitä, kuinka moni entinen voimailija saa testosteronin korvaushoitoa.

Salasuo: Ethän sä myöskään tällaisesta hävetystä aiheesta lähde ikään kuin kertomaan, että olen toiminut näin ja nyt olen siksi korvaushoidossa, tietenkään! Se leimahan on vielä suurempi, että sä olet fuskaamalla hankkinut joskus aikoinaan tällaista kehollista pääomaa ja se on aiheuttanut sulle nää terveyshaitat.

MOT: No kaiken tämän jälkeen kadutko tätä hormoneitten käyttöä?

Savolainen: Mä oon aina tähän tainnu vastata silleen, että jos mä oisin saavuttanu mitä mä halusin niin en katus, mutta nyt ku en saavuttanu niin kyll totta kai se oli vähän niin kun tuntuu, ett se oli turhaa ja ei ois kannattanu. Mutta se on aina helppoa olla jälkiviisas.

ELSE LAUTALA
Fitness-urheilija, viisinkertainen maailmanmestari

MIKKO SALASUO
dosentti, Nuorisotutkimusverkosto

MARKO SAVOLAINEN
entinen ammattikehonrakentaja

ANTTI SALMINEN
entinen nyrkkeilijä

TERO SUOMINEN
entinen voimanostaja

MARKO LÖNNQVIST

PEKKA RAUHALA
asiantuntijalääkäri, Suomen urheilun eettinen keskus

JUKKA KOSKELO
projektikoordinaattori, Dopinglinkki