Hyppää pääsisältöön

Älä suotta pese ikkunoita, neuvoi Alvar Aalto

Kotkan Sunilassa arkkitehtuurin hienous tulee esiin arjen yksityiskohdissa

“Raha haisee”, sanotaan tästä paikasta. Sunila oli rakennettaessaan työväen paratiisi: toimivat sisävessat ja juokseva vesi sekä duunareille ja insinööreille että patruunallekin. Tänään japanilaiset Aalto-fanit harhailevat asukkaiden pihoilla, mutta paikallisaktiivit miettivät, että turisteja saisi olla enemmänkin.

Rurik Wasastjerna on matkalla kokoukseen. Seuraamme perässä.

Sataa. Kävelemme rivakasti ja ohitamme korkeita mäntyjä ja valkoisia sokeripaloja.

Valkoinen kerrostalo korkeiden mäntyjen takana.
Korkeat männyt ja valkeat talot, kas siinä Sunilan tunnukset. Valkoinen kerrostalo korkeiden mäntyjen takana. Kuva: Yle/Eva Pursiainen lähiöt,Karhula (Kotka)

Sokeripalat ovat taloja: merelle päin antavassa rinteessä makoilee pitkiä, matalia talorivejä viuhkamaisissa asetelmissa.

Sunila, Alvar Aalto-fanien kaupunginosa

  • Sunilan asuinalue ja sellutehdas ovat Alvar Aallon taidonnäytteitä
  • Asuinalue on suunnitteluvaiheesta lähtien tehty tehtaan henkilökunnalle, sekä työväelle, insinööreille että johtajille
  • Sopii kohteeksi arkitehtuurista, designista ja luonnosta kiinnostuneille
  • Pro Sunila -yhdistyksen kautta voi sopia opastetun kierroksen alueella. Yhteys: rurik.wasastjerna@gmail.com

Toisella puolella merenlahtea humisee sellutehdas. Joskus se pilkahtelee korkeiden puiden väleistä. Ei sitä helpolla unohda. Silloin tällöin, tuotantoprosessin vaiheista riippuen, se puhisee ja puhkuu tunnusomaista hajuaan.

Sellutehdas puiden ja merenlahden takana.
New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939 Sunilan tehdasta esiteltiin esimerkkinä suomalaisten kekseliäisyydestä. Sellutehdas puiden ja merenlahden takana. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Karhula (Kotka),tehdas

Tärkeä palaveri

Rurik Wasastjerna ei soita ovikelloa, mutta nähtävästi olemme perillä. Astumme sisään rannan läheisyydessä sijaitsevan insinööriasunnon ovesta. Wasastjerna jättää kenkänsä eteiseen, ja seuraamme kiltisti hänen esimerkkiään.

Mikä se tällainen kokous onkaan? Nämähän ovatkin lettukestit! Kestitsijöinä toimivat Maritta ja Risto Pellava. Pariskunta on asunut Sunilassa jo yli 30 vuotta.

Niin, tosiaan - tämä pääsi hetkeksi unohtumaan. Lettukokoukset ovat tärkeitä kokouksia.

Ennen lettupalaveria olemme tavanneet Rurikin vanhassa johtajanasunnossa, Kantolassa. Jokaisella Sunilan talolla on oma nimi, joka viittaa ympäröivään luontoon. Honkala, Mäntylä, Kuusela…

Kantola, johtajan huvila Sunilassa.
Kantola mereltä päin katsottuna. Kantola, johtajan huvila Sunilassa. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Alvar Aalto,Karhula (Kotka)
Artek-kalusteista koostuva tuoliryhmä, taustalla suuret ikkunat.
Kantolaan tutustuvalle sisustus on näkymä Artekin tuotantoon. Artek-kalusteista koostuva tuoliryhmä, taustalla suuret ikkunat. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Alvar Aalto

Rurik Wasastjerna on arkkitehti ja Pro Sunila -yhdistyksen puheenjohtaja.

Yhdistys edistää erityistä, Kotkan vierustalla Karhulassa sijaitsevaa kaupunginosaa. Erityinen kaupunginosa on siksi, että Alvar Aalto suunnitteli alueen kaikille Sunilan tehtaalla työskenteleville.

– Ensimmäisille tänne muuttaneille työntekijöille Sunila oli ihmeitä täynnä.

Moderni työläisparatiisi

Työväen asunnoissa oli omat vessat, pesuhuoneet, sähkövalot ja muut nykyaikaiset mukavuudet.

Suuret nauhaikkunat tekivät asunnoista hyvin valoisat.

– Kapeat talot mahdollistivat huoneiden kauniit mittasuhteet, Rurik Wasastjerna kertoo.

Ajatus oli aikaansa edellä: että työväestölläkin olisi oikeus asua näin mukavasti.

Vanhat sunilalaiset muistavat vielä, millaista oli lapsena muuttaa alueelle, kun vanhemmat olivat tehtaalla töissä.

Rurik Wasastjerna parvekkeella.
Rurik Wasastjerna tekee opastettuja kierroksia Sunilassa. Rurik Wasastjerna parvekkeella. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Rurik Wasastjerna

– Jotkut sanovat, että tämä oli kuin paratiisi, sanoo Wasastjerna.

1930-luvulla Sunilaa suunnitellessaan Alvar Aalto sai vapaat kädet. Hänen vanha ystävänsä, vuorineuvos ja teollisuusvaikuttaja Harry Gullichsen, oli puheenjohtajana Sunilan osakeyhtiössä, joten yhteistyö alkoi luontevasti.

Yhdessä Aalto ja Gullichsen visioivat, miten moderni työläisyhteisö rakennettaisiin. Sunila saikin sittemmin olla esikuvana monelle helsinkiläiselle lähiölle: arkkitehtuuri on yhteydessä luontoon, ja ihmisten tarpeet on otettu huomioon

Valkorapattu kerrostalo korkeiden mäntyjen lomassa.
Julkisivujen valkorappaus jättää tiiliseinän muuraukset näkyviin. Valkorapattu kerrostalo korkeiden mäntyjen lomassa. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Alvar Aalto,Karhula (Kotka),lähiöt
Parvekkeita pensaikon takana Alvar Aalto-kadulla Sunilassa.
Puu toimii vastakohtana rapatuille pinnoille. Tämä oli yksi Aallon lukuisista tavoista sovittaa taloja luontoon ja ihmisen mittakaavaan. Parvekkeita pensaikon takana Alvar Aalto-kadulla Sunilassa. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Alvar Aalto,Karhula (Kotka),Kotka

Ja kyllä: Sunilassa on sopusointuista.

Ja myös hauskaa. Pellavan pariskunnan luona Risto paistaa takapihalla lettuja sateessa ja Maritta kaataa pöydän ympärillä istuville vieraille viiniä, tarinoilla höystettynä.

Maritta Pellava pianonsa edessä vesilasi kädessään.
Maritta Pellava toivottaa meidät tervetulleeksi. Maritta Pellava pianonsa edessä vesilasi kädessään. Kuva: Yle/Eva Pursiainen henkilökuvat

– Tervetuloa perinteisille lettukesteillemme! hän toivottaa. Vaikka olemme toisillemme vieraita, joukon jatkeeksi on helppo tulla.

Puheensorina täyttää valoisan olohuoneen, ja eteemme kannetaan korkea kasa paksuja lättyjä.

– Ottakaa! Tässä on kahta erilaista hilloa. Maistuuko punainen vai valkoinen?

Tällä kertaa joudumme kieltäytymään viinistä, vaikka tunnelman puolesta täällä viettäisi helposti koko illan. Pöydän ääressä istuvat sunilalaiset jakavat muistojaan.

Ruokapöydässä lettuja, hilloja ja salaatteja aseteltuna.
Ottakaa! Ja kyllä, mehän otimme. Ruokapöydässä lettuja, hilloja ja salaatteja aseteltuna. Kuva: Yle/Eva Pursiainen ohukaiset

Aataminasuinen Alvari

– Mä olen varmasti ainoita ihmisiä jotka on nähnyt Alvarin aataminasussa, usean kerran, Maritta juttelee eloisasti.

Alvar Aallolla oli kesämökki Muuratsalossa, missä Maritta kävi tapaamassa sukulaisiaan. Kesälomalla Maritta pääsi enonsa kyydissä julkkisarkkitehdin mökille. Eno kun toimi talonmiehenä Aallon koetalossa.

– Ja kun Alvari oli paikalla, hän tuli aina pitkälle laiturille alasti.

Sunilalla on maine

Rauhaisa, vehreä alue meren äärellä, kauniisti suunnitellut asunnot - tällaiseen paikkaan ajattelisi olevan tunkua ja asuntojen hintojen hipovan pilviä.

Yksi lettukestien vieraista kertoo, että hän on asunut edesmenneen miehensä kanssa Sunilassa useita vuosia. Asunto on sittemmin osoittautunut hankalasti myytäväksi.

Tämä johtuu osittain Sunilan sitkeästä maineesta Kotkan alueella. 1990-luvun laman aikaan täällä oli kaupungin vuokra-asuntoja. Oli työttömyyttä ja sen myötä sosiaalisia ongelmia.

Eihän tämä enää ole mikään ongelma-alue. Mutta vanha maine näköjään pitää pintansa, nainen sanoo.

Risto Pellava on samaa mieltä:

– Sunila on mun mielestä vähän kakkosluokan maineessa, mutta nää on loistavat talot. Aina tästä löytää jotakin uusia piirteitä. Tehtaan maine lemusi ja melusi, mutta se oli rahan melua, ja hajuun olen tottunut, hän tokaisee.

Lisää matkailijoita kaivataan

Pro Sunila -ryhmä haluaisi kehittää aluetta ja saada aikaan pysyvämpää toimintaa tehtaanjohtajan taloon Kantolaan.

Nytkin toki yksittäiset Alvar Aalto -fanit eksyvät alueelle. Risto ja Maritta Pellava muistavat, miten kerran japanilaisten arkkitehtiopiskelijoiden porukka ilmestyi heidän pihaansa.

– Heillä oli lappu, jossa luki: ihailemme Alvar Aaltoa. Ei meillä ollut yhteistä kieltä, mutta sanoin että tässä on nyt Aallon talo, joten menkää takapihalle ja katsokaa mitä lystäätte. No English!

Pöydän ääressä istuu myös Noora Kiili, joka asuu naapurustossa tyttärensä kanssa.

Kun hän ensi kerran kävi Sunilassa, hän melkeinpä pettyi: Ei wau-efektiä.

– Alueen hienous paljastuu vasta asuessa, vuosien saatossa – miltä nurmikko näyttää, miten talot sulautuu maaston pinnanmuotoihin.

Noora Kiili lähikuvassa.
Noora Kiili työskentelee Alvar Aalto-säätiössä, joka vuonna 2018 julkaisee oman Aalto-applikaation jonka avulla voi matkailla arkkitehdin piirtämien rakennusten perässä. Noora Kiili lähikuvassa. Kuva: Yle/Eva Pursiainen henkilökuvat

Hän kertoo, että he laulavat ja musisoivat usein ja paljon, mutta äänet eivät kulkeudu paksujen seinien lävitse.

Risto Pellava soittaa trumpettia.
Risto Pellava on vanha Kotka Big Band -aktiivi. Ennen kuin poistumme, serenadi kajahtaa ilmoille. Risto Pellava soittaa trumpettia. Kuva: Yle/Eva Pursiainen henkilökuvat

Myös Risto Pellava näkee harmonian osana arkea. Hän viittilöi kohti asunnon kattoa.

– Nämä vinot kattopalkit, kaikki on suunniteltu valoa varten. Ajatella, että kaikki on niin loppuun asti suunniteltu ajatellen ihmisen hyvinvointia.

Mutta miksi täällä siis ikkunat saavat olla likaisia?

Pieni hymynkare käy Maritan huulilla.

– Me ollaan saatu Alvarilta lupa! Oltiin eräässä koetalossa katsomassa, nuori arkkitehtityttö opasti. Kysyin, että miksi täällä ei ole pesty ikkunoita, on hämähäkinseittiä ja kärpäsenkakkaa ja kaikkea.

Opas vastasi, että likaisuuteen oli hyvät perusteet: Aallon mukaan valo tulee pehmeämmin sisään, kun ikkunat ovat likaiset.

– Sehän oli meille suuri helpotus!

Sunila – tehtaan varjossa. Tehdas ja patruunat pitivät huolta työntekijöistä, kun yhteiskuntamme olot olivat sotien jälkeen niukat. Globalisoitumisen ruskeat jarrutusjäljet näkyvät parhaiten täällä.― Yleisövinkki / Egenland
Finlands karta som visar Kotkas position.
Karttaa klikkaamalla pääset Google Maps -karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Kotkas position. kartat


Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

Edit 29.3.2018 Muokattu otsikkoa.