Hyppää pääsisältöön

Käsittämättömän kekseliäisyyden Kammi-kylä

Erkki rakensi suolle saunakylän, jossa ei ole yhtään suoraa kulmaa

Kauhajoen Nummijärvellä pitkospuut vievät Ruuhinevan suolle. Suolle on kymmenessä vuodessa noussut omaperäisten rakennusten hämmästyttävä ryhmä, josta on tullut myös matkailunähtävyys.

Minä olen tämän rakentanut omasta päästäni. Ja vähän vielä jäikin.― Erkki Kalliomäki

Kekseliäisyys tässä on aivan käsittämätöntä.― Katja Paju

Missäs me nyt oikein ollaan?
– Tämä on Savukammi Ruuhinevan Kammi-kylässä.
Miten tällainen on tänne tullut?
– Minä olen tämän rakentanut omasta päästäni. Ja vähän vielä jäikin.

Koriste
Koriste

Kammi-kylä: tutustu, sauno, ui – rauhoitu

  • Kammi-kylä on nummijärveläisen Erkki Kalliomäen turvesuolle raivaama paikka luonnon äärellä oleskeluun ja rauhoittumiseen, jossa ei ole "mikään paikka vatupassis eikä suorakulmas".
  • Kammi-kylässä voi vierailla vapaasti. Rakennuksiin pääsee sisälle, turvelähteeseen saa pulahtaa ja nuotiopaikalla on lupa grillata purtavaa.
  • Jos mielii saunomaan tai haluaa järjestää juhlat, voi kysyä Erkiltä. Kammi-kylässä on vietetty syntymäpäiväjuhlia, polttareita sekä rummunrakennuskursseja ja juhlittu ainakin yhdet häät.
Puusta tehty patsas Kammikylässä Nummijärvellä.
Tervetuloa Kammi-kylään! Puusta tehty patsas Kammikylässä Nummijärvellä. Kuva: Yle / Maria Seppälä patsas,egenland_kammikyla
Oksien kätkössä mökki suolla.
– Minä olen saanut jonkinlaisen inspiraation, että minä rakennan saunan johonkin mettähän tai nevalle. Ja sellaasen saunan, jossa ei ole mitään tavallista... Oksien kätkössä mökki suolla. Kuva: Yle / Maria Seppälä suo,Nummijärvi,kammit,egenland_kammikyla
Oksilla koristeltu kattotuoli alhaalta katsottuna.
– ...Sinä ei ole mikään paikka suoras eikä oieti, eikä vatupassis eikä, suorakulmas, vaan vähän sinne päin. Oksilla koristeltu kattotuoli alhaalta katsottuna. Kuva: Yle / Maria Seppälä kammit,kattotuolit,egenland_kammikyla

Erkki Kalliomäki käveli kotikylänsä suolla ja mittaili upottavaa maata katseellaan. Tähän se tulisi.

Kymmenen vuotta myöhemmin myös muut näkevät, mikä se on.

Ensin Erkki rakensi saunan. Saunaa seurasi toinen. Sitten suolle nousi tupa. Tupaan Erkki jätti kaksi ylimääräistä ovea. Niille tuli käyttöä, kun tupa laajeni saliksi.

– Semmoinen yksi tärkeä ollut, että se mitä toteutan, niin sinne voi ihminen mennä sisälle. Sä voit tuntea seinät ympärilläsi ja kokeilla pintoja, joista on kuoria lähtenyt

Kammi-kylään on rakennettu myös oma saari ja saaren ympärille kaivettu uimapaikka.

Omatekoinen sauna, Turvekammi, suolla Kammi-kylässä Nummijärvellä.
Kammi on lappilainen nimitys turpeella katetulle kodalle. Turvekammin sauna oli rakennuksista ensimmäinen: – Tämä on rakennettu tolppien päälle nevalle, tähän ei oo kaivinkoneella tehty mitään. Omatekoinen sauna, Turvekammi, suolla Kammi-kylässä Nummijärvellä. Kuva: Yle / Nicke Aldén saunat,kammit,Nummijärvi,egenland_kammikyla
Itse rakennettu kaksikerroksinen savusauna Nummijärven Kammi-kylässä.
Seuraavaksi syntyi Savukammi eli savusauna naapuripitäjän vanhan talon hirsistä. Saunomaan kiivetään ylös, alhaalla on vilvoittelutilat ja suihku. Parvelta voi ihailla maisemia. – Täällä on aukkoja ja tasoja, ja sä voit mennä ja katsella aurinkoa ja pilviä. Itse rakennettu kaksikerroksinen savusauna Nummijärven Kammi-kylässä. Kuva: Yle / Nicke Aldén savusaunat,saunat,kammit,Nummijärvi,egenland_kammikyla
Juhlasali Julumetun sali suomaisemassa Kammi-kylässä Nummijärvellä.
Julumetun tuvalle nimen keksi Erkin poika. Sittemmin Julumetun saliksi laajentuneen rakennuksen ikkunat avautuvat suoaukealle. Juhlasali Julumetun sali suomaisemassa Kammi-kylässä Nummijärvellä. Kuva: Yle / Maria Seppälä Nummijärvi,suo,egenland_kammikyla
Mä kuljen luonnossa ja katselen kaikkia vääriä puita

Huonoa värkkiä ja oksankäkkyröitä

Kuka tän kaiken on tehnyt?
– Minä olen tämän kaiken tehnyt, käytännös kaikki.
Osaatko kertoa, että miksi?
– Tuollainen kysymys onkin hyvä. On sanottu, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan, eikä tuokaan ollut.

Mustat saappaat märässä suossa, osittain suoveden peitossa, kuvattuna ylhäältä päin.
Pitkospuilla pärjää pikkukengillä, mutta jos suolle mielii, on syytä vetää saappaat jalkaan. Mustat saappaat märässä suossa, osittain suoveden peitossa, kuvattuna ylhäältä päin. Kuva: Yle / Maria Seppälä kumisaappaat,suo,Saapas,egenland_kammikyla

Tienvarresta on puolen kilometrin matka pitkospuita pitkin perille. Lankut ovat ehtineet käydä Erkille tutuiksi: niitä pitkin hän on saanut vuosien varrella astella edestakaisin laudanpätkät, naulat, vasarat ja muut tykötarpeet mukanaan.

Lapiotyötä on ollut riittämiin, Turvekammi ja sen seuraajat on rakennettu tolppien päälle käsin kaivamalla.

"Kun menöö usein ja teköö vähän", siinä salaisuus. Yhtenä päivänä kaivaa neljä tolpan paikkaa, niin kymmenessä päivässä niitä on neljäkymmentä.

Kaivinkonetta on käytetty ainoastaan Turvekammin saareen ja uimapaikkaan.

Erkki on rakentanut ja rahoittanut Kammi-kylän itse. Alkuunpääsyä helpotti vuonna 2007 järjestetty kansainvälinen työleiri, jolloin nuorten leiriläisten ryhmä oli Erkin apuna ja kaivoi perustustolppia, veti suosta esiin kantoja ja keräsi kanervaa seiniin. Erkkiä on auttanut myös hänen poikansa Matti ja tyttärensä Mari.

Kammi-kylä on syntynyt kierrätystavarasta, "huonosta värkistä", suosta kaivetuista juurakoista ja eteen osuineista oksankäkkyröistä. Työuransa puuverstasyrittäjänä tehnyt Erkki on veistänyt elämässään monta venettä ja keinutuolia, mikä selittää ammattitaidon.

Valtavan työmäärän lisäksi huomiota herättää mielikuvituksellisuus, jolla Erkki on viimeistellyt rakennukset.

Oksista tehty koriste mökin oven yläpuolella.
– Mä kuljen luonnossa ja katselen kaikkia vääriä puita... Oksista tehty koriste mökin oven yläpuolella. Kuva: Yle / Maria Seppälä oksa,egenland_kammikyla
Oksia koristeena mökin seinässä.
– ...Mä kokeilen. Kun mä löydän väärän oksan, niin mä halkaisen sen ja saan symmetrisen kuvion. Se symmetria on joku sellainen, joka on tärkeä asia... Oksia koristeena mökin seinässä. Kuva: Yle / Maria Seppälä oksa,seinä,egenland_kammikyla
Harmaita oksia naulattu lautoihin.
– ... Kääntelen, puhun tuohenpaloille: "mihinköhän sua vois käyttää..." Harmaita oksia naulattu lautoihin. Kuva: Yle / Maria Seppälä oksa,Lauta,egenland_kammikyla
Kuivilla kanervilla päällystetty mökin seinä.
Julumetun tuvan seiniin kerättiin kanervaa työleirillä. Kuivilla kanervilla päällystetty mökin seinä. Kuva: Yle / Maria Seppälä Kanerva,seinä,Mökki,egenland_kammikyla
Sisällä Julumetun salissa Kammi-kylässä, päätyseinässä puusta tehty lintumainen koriste, lasinen ikkuna josta loistaa valoa, katossa puusta leikattuja oksamaisia koristeita.
Julumetun sali on sekin viimeistelty vaivaa säästämättä. Ilta-auringon säteet osuvat kauniisti pieneen ikkunaan, joka on tehty lasipullon pohjasta. Sisällä Julumetun salissa Kammi-kylässä, päätyseinässä puusta tehty lintumainen koriste, lasinen ikkuna josta loistaa valoa, katossa puusta leikattuja oksamaisia koristeita. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala sali,egenland_kammikyla

Erkki iski silmänsä nevanpalaan

Miksi ja miksi – mitä sitä turhaa tivaamaan, vaikka leppoisan juttukaverin vastaus on hyväntahtoinen ja kohtelias. Sillä on kuitenkin merkityksensä, että ollaan suolla. Erkki oli iskenyt silmänsä nimenomaan tähän luonnontilassa olevaan, ojittamattomaan nevanpalaan.

Hänelle on jäänyt mieleen isän toteamus.

– "Nuo nevat on aivan susien laidunta, ei niistä oo mihinkään", isä sanoi.

Erkki ajattelee toisin. Hän sanoo olevansa suomyönteinen ihminen.

– Mä mietin – mä olen mietiskelijäluonne –, että suomalaisia soita pitäisi hyödyntää enemmän. Suojella myös, sopivasti, mutta käyttää paljon enemmän. Tää on tällainen pieni tapa, matkailun kautta.

Erkki Kalliomäki päällään kyläpäällikön asu, tuohesta tehty päähine, puinen kaulakoru, pellavainen paita. Taustalla suomaisema, kuvattu Nummijärven Kammi-kylässä.
– Mulla on varmaan sellainen tarve, kun mä kuljen metsissä ja nevoilla: mä jotenkin haluan palata luontoon, sinne mistä aikaa sitten ihminen on lähtenyt. Mutta mikään valtava luonnonystävä, säilyttäjä mä en oo. Mä haluan käyttää sitä, kohtuullisesti. Erkki Kalliomäki päällään kyläpäällikön asu, tuohesta tehty päähine, puinen kaulakoru, pellavainen paita. Taustalla suomaisema, kuvattu Nummijärven Kammi-kylässä. Kuva: Yle / Maria Seppälä Nummijärvi,Päähine,Erkki Kalliomäki

Puinen pyöreä kaulakoru roikkuu ohuesta langasta kaulassa.
Kyläpäällikön asuun kuuluu myös kaulakoru. Puinen pyöreä kaulakoru roikkuu ohuesta langasta kaulassa. Kuva: Yle / Maria Seppälä Kaulakoru,Nummijärvi,egenland_kammikyla
Ympäri maapalloa on käynyt ihmisiä. Erilaisia kulttuureja on saanut kohdata, ja kukin on kertonut omasta maastansa ja paikastansa.

Vieraskirjassa on 8100 nimeä

Vuoden 2018 alussa vieraskirjassa oli 8100 nimeä. Kiinnostus on ylittänyt isännän odotukset.

– Yllättävän paljon on käynyt ihmisiä. On päässyt kosketuksiin erilaisten ihmisten kanssa. Ympäri maapalloa on käynyt ihmisiä. Erilaisia kulttuureja on saanut kohdata, ja kukin on kertonut omasta maastansa ja paikastansa.

Nummijärven työleirin osanottajien nimiä ja kotimaita puupyörylöille kirjoitettuna seinällä, ylinnä teksti Nummijärvi Work Camp 1.-11.7.2007.
Kesän 2007 kansainväliselle työleirille tuli osanottajia Etelä-Koreaa myöten. Nummijärven työleirin osanottajien nimiä ja kotimaita puupyörylöille kirjoitettuna seinällä, ylinnä teksti Nummijärvi Work Camp 1.-11.7.2007. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Nummijärvi,työleirit,egenland_kammikyla
Turvelähteen vesi on mustaa kuin kahvi. Siinä häviävät kaikki kolotukset.

Savusaunan löylyt ovat nokiset ja lempeät

– Tää valtava rikkaus ja mielikuvituksellisuus paikan tekijällä... Tää on aivan uskomaton kohde, Leena Louhisuo miettii ääneen, kun vilvoittelemme saunan kuistilla.

– Täällä stressi häviää ja sielu lepää! Palaan tänne aina uudestaan.

Suomalaisen saunakulttuurin elävä ilmentymä: voimme sopia tuntemattomien ihmisten kanssa ensitapaamisen luontevasti suoraan savusaunaan!

Erkki on lämmittänyt Savukammin pyynnöstämme. Olemme halunneet tutustua Kammi-kylään ajan kanssa, rauhoittua aistimaan soisen ihmemaan tunnelmaa.

Saunaseuraksi olemme houkutelleet Leena Louhisuon ja Katja Pajun, lähistöltä kotoisin olevat sukulaisnaiset, sillä saimme vihiä Erkin suururakasta heidän kauttaan.

Saunan portaat, portailla musta saunaämpäri.
Savusaunan tuoksu tuntuu jo portaissa. Saunan portaat, portailla musta saunaämpäri. Kuva: Yle / Maria Seppälä Portaat,saunat,Saunakulttuuri,egenland_kammikyla
Toimittaja Nicke Aldén selin kameraan uimassa turvelähteessä Nummijärven Kammi-kylässä.
Saunasta voi pulahtaa turvelähteen tummaan ja pehmeään veteen.. Toimittaja Nicke Aldén selin kameraan uimassa turvelähteessä Nummijärven Kammi-kylässä. Kuva: Yle / Maria Seppälä uinti,suo,Nummijärvi,Nicke Aldén
Tää on mun mielestä tarina siitä, että kaikki on mahdollista – ettei ole mitään niin hullua ettei vois yrittää!― Katja Paju

Mikäs on kylpiessä: aurinko paistaa, ja vaikka alkukesälle tyypilliseen tapaan lämpö ja viileys vaihtelevat 18 asteen säässä, ilma on tyyni. Tupasvillan varret heilahtelevat mättäillä harvakseltaan vähäisessä tuulenvireessä. Maasta nousee kosteankirpeä tuoksu. Erkin tarkkaan valitsemalla suopalstalla vallitsee rikkumaton rauha.

– Kekseliäisyys on tässä aivan käsittämätöntä, sanoo Paju. Selvästi on työ neuvonut tekijäänsä.

– Tää on mun mielestä tarina siitä, että kaikki on mahdollista – ettei ole mitään niin hullua ettei vois yrittää!

Paju on paikalla ensi kertaa, Louhisuolle Kammi-kylä on tuttu kohde. Nyt hän pääsee kuitenkin ensimmäistä kertaa saunomaan.

Saunakokemus on nokinen mutta lempeä: silmiä ei kirvele löylyissä. Välillä astellaan pitkospuita pitkin uimaan.

– Turvelähteen vesi on mustaa kuin kahvi, kuvailee Louhisuo, ja lupaa:

– Siinä häviävät kaikki kolotukset.

Katja Paju ja Leena Louhisuo sekä toimittajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén saunan jälkeen kylpytakit/pyyhkeet päällä Kammi-kylässä Nummijärvellä.
Toimittajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén saivat seurakseen saunaan Leena Louhisuon ja Katja Pajun. Louhisuon äiti ja Pajun mummu olivat sisaruksia ja sukujuuret juontavat lähistön Nummikoskelle. – Me ollaan vähän niin kuin omilla juurillamme nyt, ja se tuntuu hienolta. Katja Paju ja Leena Louhisuo sekä toimittajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén saunan jälkeen kylpytakit/pyyhkeet päällä Kammi-kylässä Nummijärvellä. Kuva: Yle / Maria Seppälä Nummijärvi,egenland_kammikyla
... Mutta ei – en mä kuuntele kun mä aloitan. Siinä ei paljon auta mitkään puhumiset.

"Ei aina tehdä niin kuin ennenkin"

Kammi-kylän vierailijat eivät säästele sanojaan. Erkki ottaa kiitokset vastaan tyynesti.

– Mä olen aina sanonut sillä lailla, jotta parempi pieni kehu kuin ainainen moite!

Onhan siinä jotain vastaansanomattoman suomalaistakin: mies kävelee kesyttämättömälle suolle ja upottaa lapion turpeeseen, johtotähtenään sitkeä sisäinen näky, jonka hän yksin ymmärtää…

Ei voi olla suomatta ajatusta Jussille, joka raivaa suosta kuokaniskuin Koskelaa. Samaa uudisraivaajahenkeä, joka synnytti tunnetun alkuasetelman Väinö Linnan klassikkoromaaniin, on myös Erkissä.

Mies kävelee kohti omatekoista kaksikerroksista saunarakennusta suolla, Erkki Kivimäki Kammi-kylässä Nummijiärvellä.
– Mulla on osa luonteesta erakkoa, Erkki sanoo. Mutta mä tykkään, kun ihmiset tulee ja morjestaa. Mies kävelee kohti omatekoista kaksikerroksista saunarakennusta suolla, Erkki Kivimäki Kammi-kylässä Nummijiärvellä. Kuva: Yle / Maria Seppälä saunat,Nummijärvi,Kauhajoki,suo

Mutta sanopa nyt: silloin kun rupesit tätä tekemään, eikö kukaan ihmetellyt?

– Kyllä. “Se on taas tuo hullu ruvennut jotakin tekemään.” “Mitä sä tuommoiseen iänkaikkisuuteen lähdet kaivamaan ruuhinevalle, takapuoli pystys, kun sulla on kovaakin maata, tee sinne!”

Rakennuslupaa hakiessa Erkin kertoman mukaan katsottiin pitkään. Mutta vuokrasopimus heltisi. Myöhemmin Erkki osti maan omaksi.

– Kyllähän ne vähän ruuskutti, niin kuin Pohjanmaalla sanotaan, eli yritti pidätellä, mutta ei – en mä kuuntele kun mä aloitan. Siinä ei paljon auta mitkään puhumiset.

– Mä en oo ikinä tyytyväinen. Mä ajattelen että… Että ei aina tehdä niin kuin ennenkin on tehty.

“Ettei tehdä niin kuin aina ennenkin”. Jotakuinkin niillä sanoilla luovuuden voisi määritellä.

Mutta olisiko niin, että toteutuakseen tässä mittakaavassa luovuus tarvitsee jotain myös ympäristöltä: että jos ei nyt suoranaisesti kannusteta, niin ainakin suvaitaan ja hyväksytään erilaiset ideat. Edes sen verran, että tehdään vuokrasopimus autiosta suosta, annetaan rakennuslupa ennen kuulumattomalle suunnitelmalle.

Pariskunta, taustalla suomaisemaa.
– Eikö oo hyvä hääpäivämatka! Seinäjokiset Lauri ja Liisa Rapo ovat Kammi-kylässä ensi kertaa merkkipäivän kunniaksi. – Kuka on jaksanut, miten on kaikki nämä löytänyt, millä konstilla tuonut.... Liisa Rapo ihmettelee. – Pitää olla ideaa ja silmää, ja innostusta! Aivan mahtava, niin erikoinen! Pariskunta, taustalla suomaisemaa. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Nummijärvi,egenland_kammikyla
Hääpari puusta tehdyssä rakennuksessa, oksilla koristeltuja seiniä, valkoisin liinoin peitettyjä pöytiä.
Myöhemmin kesällä saunaseuralainen Katja palasi Kammi-kylään: Julumetun salissa juhlittiin Katjan ja Jounin häitä. Hääpari puusta tehdyssä rakennuksessa, oksilla koristeltuja seiniä, valkoisin liinoin peitettyjä pöytiä. Kuva: Mia Perkiö Nummijärvi,egenland_kammikyla
Jos mä tässä voisin pohjustaa jotakin matkailujuttua, niin joku mun jälkeeni voisi jatkaa sitten. Tehdä vähän enemmän ja paremmin, ja saada siitä näkkileivän hintaa.

Kauhajoen Gaudí

Yleensä Nummijärvelle tavataan tulla metallimusiikin perässä: raskaan musiikin ystäville pitäjä on tuttu kesäisenä festivaalipaikkakuntana, sillä Nummirock on järjestetty läheisellä järvenrannalla vuodesta 1987.

Samalla alueella on vietetty jo 1930-luvulta lähtien myös juhannustansseja. Tansseja järjestää Nummijärven kyläyhdistys, jossa Erkki on puuhamiehenä.

Erkki on muutenkin näkyvä hahmo kotikylällä. Nummijärven kylän kotisivuilla hänet esitellään seuraavasti: “Jokaisessa kunnon kylässä pitää olla ainakin yksi, jota voidaan täydellä syyllä sanoa kylähulluksi, omaperäisten ajatuksiensa ja toimiensa vuoksi. Nummijärvellä sellaisena on jo pitkään pidetty Erkki Kalliomäkeä.”

Vaikka Kammi-kylä kirvoittaakin kävijöissä kommentteja perisuomalaisesta hulluudesta, on luovassa hulluudessa jotain yleismaailmallista. Tubettaja Timo Korpi kutsui Erkkiä paikalliseksi Gaudíksi Kammikylässä kuvaamassaan Youtube-videossa – Sagrada Familia -kirkosta ja muista mielikuvituksellisista ja suureellisista suunnitteluprojekteistaan tunnetun barcelonalaisen arkkitehti-ikonin Antoni Gaudín mukaan.

Letkeä Gaudí-vertaus saattaa olla aika osuva, sillä matkailijathan suuntaavat nykyisin Barcelonaan myös kaupungin eksentristen nähtävyyksien perässä. Nummijärvelle on selkeästi syntynyt samansuuntainen ilmiö, toki pienemmässä, suotilkulle sopivassa mittakaavassa.

– Oon mä ajattelut, että jos mä tässä voisin pohjustaa jotakin matkailujuttua, niin joku mun jälkeeni voisi jatkaa sitten, Kammi-kylän isäntä pohdiskelee.

– Tehdä vähän enemmän ja paremmin, ja saada siitä näkkileivän hintaa... Nyt ei leivän hintaa kauheasti tule, on mieluummin toisin päin – ei tämä ole ansiomaa, tämä on harrastus.

Kammi-kylässä voi laittaa lippaaseen lahjoituksen toiminnan tukemiseen, ja hiljainen toive on, että kävijät "jonkun lantin" jättäisivät. Toistaiseksi vapaaehtoisista avustuksista kertynyt summa on ollut hyvin vaatimaton. Ehkeivät kaikki kävijät edes hoksaa lippaita.

77-vuotias Erkki miettii jaksamistaan. Mutta tulevan kesän 2018 tavoitteet ovat selvät: suunnitelmissa on kotalaavu ja turvekylpypaikka.

– Vanhoja muistellaan ja uusia suunnitellaan, ja tietysti parannetaan maailmaa – näin Ruuhinevalla menöö.

Mä en saa oltua paikallani. Mä oon kipiä, jos mä en saa touhuta.
Erkki Kalliomäki päällään kyläpäällikön asu, tuohesta tehty päähine, puinen kaulakoru, pellavainen paita ja toimittaja Hannamari Hoikkala. Taustalla suomaisema, kuvattu Nummijärven Kammi-kylässä.
Hannamari Hoikkala ja Erkki Kalliomäki ja juttuhetki Kammi-kylässä. Erkki Kalliomäki päällään kyläpäällikön asu, tuohesta tehty päähine, puinen kaulakoru, pellavainen paita ja toimittaja Hannamari Hoikkala. Taustalla suomaisema, kuvattu Nummijärven Kammi-kylässä. Kuva: Yle / Maria Seppälä Nummijärvi,Kammikylä
Koriste
Koriste koristeet
...aivan uskomaton savusauna suomaisemassa – eikös nyt olla hullun, omaleimaisen suomalaisuuden ytimessä ? Kaunis rakennelma tarjoaa mahdollisuuden rousseaulaisittain palata luontoon. Huikea, ainutlaatuinen, intiimi kohde.― Yleisövinkki / Egenland
Kauhajoen Nummijärvellä asustaa Erkki Kalliomäki, joka on perustanut suolleen Kammikylän. Kammikylästä löytyy mm. päärakennus Julumetun tupa, kaksi saunaa ja turvekylpy, jossa paranee kaikki kolotukset.― Yleisövinkki / Egenland
Siellä on väkkärää, käkkärää saunassa, salissa huussissa. Kun savusaunasta astelet turveprunniin, siellä itsesi turpeeseen upotat, huuhdot ja vaikka siihen kertalämmitteisen löylyyn astelet kerran tai muutaman, olo on ihka ihana. Ja tämä Ruuhinevan ukko, Kalliomäen Erkki, osaa tarinan kerronnan taidon.― Yleisövinkki / Egenland
Finlands karta som visar Nummijärvis position.
Karttaa klikkaamalla pääset Google Maps -karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Nummijärvis position. kartat


Egenland – kulttuurimatkaopas Suomeen

  • Yleisö eli te olette päättäneet, mitä kulttuurilla tarkoitetaan.
  • Tähän mennessä olemme saaneet yli 1200 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Valitsemme niiden joukosta kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa.
  • Egenlandin tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa
  • Onko sinulla mielessäsi vinkki kohteesta seuraavalle tuotantokaudelle? Otamme vastaan ehdotuksia! Lähetä ehdotuksesi tällä lomakkeella.