Hyppää pääsisältöön

Aaveita ja pyökkimetsää

Ratsastusretki Riilahden kartanon metsän halki tarjoaa kulttuurihistoriaa ja luontoelämyksiä

Uniikki pyökkimetsä, kummitusjuttuja ja kulttuurihistoriaa hevosen selässä – kaikkea tätä voi Bromarv tarjota hiukan rohkeammalle reissaajalle. Luonnonkauneus toki myös rauhoittaa rasittunutta. Ensimmäisen jännitysmomentin, ison mutta kiltin hevosen selkään kiipeämisen jälkeen, seikkailu voi alkaa.

Kuin Grimmin veljesten sadussa olisi. Ehkäpä juuri siinä metsässä, missä Hannu ja Kerttu eksyivät ja päätyivät noidan talolle. Tähän metsään kyllä yksi noita sopisi ja kummituksiakin täällä on nähty.

Riilahden kartanoon löytävät historia- ja luontointoilijat

  • Vanha sukutila vuodelta 1645, alueella on monia suojeltuja metsiä ja luomutila
  • Päärakennus on vuodelta 1804-06, mutta tilalla on säilynyt rakennuksia jopa 1700-luvulta
  • Englantilainen puisto jaloine lehtipuineen istutettiin päärakennuksen pystyttämisen yhteydessä
  • 90 vuotta sitten puistoon lisättiin pyökkejä. Pyökit ovat ainoat Suomessa jotka uusiutuvat luonnollisesti
  • Omistajat järjestävät opastettuja kierroksia ja ratsastusvaelluksia, ja kesällä ratsastusleirit ovat suosittuja

Auringon säteet siivilöityvät lehtien lomasta ja linnut ovat lauluinnosta suunniltaan. Tuossa on lehmus, tuossa saarni, tammi - ja pyökki. Ei kummituksia ainakaan näin lämpimänä kesäpäivänä.

Täällä käveleminen on kokemus sinänsä, on kuin olisi jossakin päin Keski-Eurooppaa

Olemme Bromarvissa, läntisellä Uudellamaalla, Riilahden kartanon mailla. Tänne istutettiin 200 vuotta sitten englantilaistyyppinen puisto, jonka osa pyökkimetsä on. Ja pyökkimetsää olemme varsinaisesti tulleet katsomaan, sillä se on ainoa laatuaan.

Matkaamme metsän halki hevosilla. Ne kävelevät tottuneesti tasaisessa maastossa. Polut ovat pehmeät kavioiden alla. Karvaiset korvat heiluvat, kärpäset surisevat ja hevoset huiskivat niitä hännillään. Jalustinremmien nahka narisee.

Tulee puhuttua tavallista rauhallisemmin. Satuloiden keinunta ja vehmas kasvillisuus vievät kaiken huomion.

Jessica Aminoff ratsastaa tiheän lehtipuuston halki.
Jessica Aminoff johdattaa meidät tiheän lehtometsän halki. Jessica Aminoff ratsastaa tiheän lehtipuuston halki. Kuva: Yle/Eva Pursiainen
Kolme henkilöä ratsastavat lehtimetsän halki.
Osa meistä oli ensimmäistä kertaa hevosen selässä – hyvin sujui! Kolme henkilöä ratsastavat lehtimetsän halki. Kuva: Yle/Eva Pursiainen ratsastaja

– Tänne päin! Jessica Aminoff huikkaa johdattaessaan meidät vanhan pyökkimetsän halki Eon-hevosellaan.

Ohitamme temppelimäisen huvimajan ja jatkamme tiheäkasvuisen lehtipuuston lävitse. Kierrämme paadella seisovan kivisen ruukun.

Tässä on täällä Riilahdessa kuolleiden lapsien nimiä.

Muistomerkki aseteltiin tähän puiston ollessa aivan uusi, 1800-luvun alkupuolella.

– Isoisoisoisoisoisäni menetti seitsemän kahdestatoista lapsestaan, ja tämä on niiden seitsemän kuolleen lapsen muistomerkki. Ennen tässä kasvoi seitsemän lehtikuusta, mutta nyt enää yksi on jäljellä.

Erilainen kesäpaikka: harvinainen metsä ja hevosparatiisi

Joka kevät varsin erikoinen muuttokuorma matkaa Billnäsistä Riilahteen. Joku voisi luulla karavaania sirkukseksi, niin monta eläinkuljetusautoa siihen kuuluu.

Aminoffin perheen ratsastuskouluhevoset siinä vain ajelevat kohti kesänviettopaikkaansa.

Täällä Riilahden kartanon mailla ne saavat tosissaan lomailla: kelliskellä auringossa, uida, ja viedä ratsastusleirien osanottajia maastoratsastukselle 90 vuotta sitten istutettujen pyökkien lomaan.

– Puuntaimet tuotiin tänne Ruotsista ja niitä istutettiin sadoittain, kertoo Mikael Aminoff esitellessään meille tiluksiaan.

Suuren lehtipuun juurella.
Monet englantilaisen puiston puista ovat yli 200 vuotta vanhoja. Suuren lehtipuun juurella. Kuva: Yle/Eva Pursiainen
Pyökinlehti.
Fagus sylvatica - pyökki latinaksi. Pyökinlehti. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Euroopanpyökki
Metsäkorte
Metsäkorte luo satumaista tunnelmaa. Metsäkorte Kuva: Yle/Eva Pursiainen Metsäkorte

Pyökki ei siis itsessään ole harvinaisuus Suomessa, mutta tavallisesti se aina istutetaan. Tämä riilahtelainen pyökkimetsä on siis maassamme ainoa joka uudistuu luontaisesti, ilman ihmisen puuttumista asiaan.

Tämä tosiasiasia yleensä viehättää dendrologeja ja muita kasviharrastajia. Mutta ei tarvitse olla puuasiantuntija arvostaakseen retkeä pyökkimetsään.

– Täällä käveleminen on kokemus sinänsä, on kuin olisi jossakin päin Keski-Eurooppaa, Mikael Aminoff kuvailee.

Metsä on parhaimmillaan yöllä, hevosen selässä

Egenland on saanut vinkin Bromarvista ja täällä sijaitsevasta ainutlaatuisesta metsäkaistaleesta. Vihjeen mukaan metsä tulisi mieluiten kokea keskellä yötä, hevosen selässä.

Ennen lähtöä sopisi kuulla pari oikein karmivaa kummitusjuttua. Esimerkiksi tarina vintin rouvasta sopisi hyvin.

Riilahden kartanon päärakennus.
Päärakennuksen on suunnitellut linnoitusupseeri Pehr Granstedt ja se rakennettiin vuosina 1804–06.1950-luvulla rakennusta laajennettiin arkkitehti G.H. Chiewitzin suunnittelemalla lisäosalla. Tänä päivänä talo on Mikael ja Arja Aminoffin yksityisasunto. (Lähde: Rilax.fi) Riilahden kartanon päärakennus. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Riilahden kartano

– Kartanon vintillä kummittelee vanha rouva, Jessica Aminoff kertoo. Valkea rouva leijailee portaita alas, etenkin kun hän haluaa varoittaa tulevista, kamalista asioista. Jopa koirat ovat reagoineet häneen.

Voimakas luontokokemus ratsailla

Hevoset astelevat tottuneesti jonossa villiintyneiden pensaiden lomitse. Tammenterhoja rasahtelee suurten eläinten painosta. Jostakin tuolta korkeudesta, puiden oksien välistä, kajastaa kirkkaansininen taivas.

Kävelyretki pyökkimetsässä on elämys jo sinänsä. Mutta täytyy sanoa: hevosen selässä luonnon kokee aivan erityisellä tavalla.

Riilahdessa järjestetään hevosretkiä ryhmille, myös aloittelijoille, vaikka ensikertalaisen onkin hyvä ensin ottaa ratsastuksen alkeet haltuun pienellä ratsastustunnilla.

Hevosia ja ratsastajia vedessä.
Hevosten uittaminen kuuluu myös ohjelmaan Riilahden kesäleireillä. Hevosia ja ratsastajia vedessä. Kuva: Yle/Eva Pursiainen ratsastaja
Kaksi ratsukkoa uimassa.
Hevoset ovat hyviä uimaan, jahka suostuvat veteen asti menemään. Kaksi ratsukkoa uimassa. Kuva: Yle/Eva Pursiainen ratsastus
Ryhmä tyttöjä pesee valjaita tallirakennusken edustalla.
Ratsastusleirillä ei ainoastaan ratsasteta. Valjaiden huoltaminen kuuluu myös asiaan. Ryhmä tyttöjä pesee valjaita tallirakennusken edustalla. Kuva: Yle/Eva Pursiainen

Tottuneempi ratsastaja voi osallistua ryhmäretkille, ja kesän ratsastusleirit ovat suosittuja kaikentasoisten harrastajien parissa, kartanonväki kertoo.

Kintut mieluummin visusti maan pinnalla pitävä voi varata itselleen opastuksen. Tuolloin kartanon omistaja Mikael Aminoff voi yksityiskohtaisesti kertoa pyökkimetsästä, kartanon historiasta, luomutilasta ja vaikkapa Riilahden meritaistelun muistomerkistä. Kävellen.

Omin neuvoin ei saa lähteä puistovaellukselle. Tämä kun on on yksityisaluetta.

Perinteikäs seutu herää uudelleen henkiin

Tätä hieman syrjään jäänyttä läntisen Uudenmaan osaa voisi kuvailla luonnon ja kulttuurihistorian liitoksi.

Hattupäinen nainen ja raitapaitainen mies istuvat hiekkarannalla katsomassa merta.
Esimerkiksi Padvan ranta noin 20 kilometriä Bromarvin kylältä on luonnonkaunis, mutta täysin erilainen kuin kartanonmetsä. Tästäkin rannasta Egenlandille vinkattiin. Hattupäinen nainen ja raitapaitainen mies istuvat hiekkarannalla katsomassa merta. Kuva: Yle/Eva Pursiainen uimarannat
Hiekkaranta, etualalla havupuita
Täällä Salpausselän eteläisimmässä kärjessä suurin osa kasvillisuudesta on kangasmetsää. Juuri siksi Riilahden kartanon puisto tuntuukin palaselta satumetsää Hiekkaranta, etualalla havupuita Kuva: Yle/Eva Pursiainen Strand,Bromarv

Paikallismedia on kirjoittanut paljon siitä, kuinka palvelut ovat hävinneet Raaseporiin liittymisen seuraksena.

Mutta Bromarvilaiset eivät ole lannistuneet, päin vastoin: he ovat perustaneet verkoston, joka kehittää matkailun edellytyksiä seudulla. Juuri tällä hetkellä vierasvenesatamaa rakennetaan uuteen uskoon ja uusia palveluja on odotettavissa.

Perinteikäs, monen kesävieraan tuntema kesäravintola Rusthållets stallkrog pitää ainakin tämän vuoden taukoa, mutta paikallisaktiivien mukaan ei Bromarvissa vieraileva jää nälkäiseksi tänäkään kesänä. Uusi toimija avaa ravintolan uudistettavaan satamaan.

Myös Mikael Aminoff toimii paikallisyrittäjien verkostossa. Riilahden kartanon luomutila on hänen ominta alaansa. Nykyään myös luomulehmät laiduntavat kartanon mailla.

Meritaistelu ja muita historiallisia tapahtumia

Aminoffien suku on hoitanut Riilahden kartanoa miltei 300 vuoden ajan. Kartano on ollut historian keskiössä: sen edustalla käytiin suuri meritaistelua 1700-luvulla ja monet tärkeät henkilöt ovat vierailleet tilalla. Sekä Pietari Suuri, Aleksanteri III että Nikolai II ovat käyneet kartanossa, samoin kuin marsalkka Mannerheim. Presidentti Kekkonenkin pistäytyi Riilahdessa eräällä maakuntamatkallaan.

Kaksi kivestä tehtyä muistomerkkiä.
Riilahden edustalla käytiin 27.7.1714 suuren Pohjan sodan (1700v1721) suurin meritaistelu. Venäläisten taistelun 200-vuotisjuhlan kunniaksi 1914 pystyttämä lohkokiviportaikolla oleva risti ja suomalaisten 1928 pysyttämä graniittiobeliski sijaitsevat rannalla, kartanosta muutaman kilometrin etelään. Kaksi kivestä tehtyä muistomerkkiä. Kuva: Yle/Eva Pursiainen muistomerkki,Riilahden taistelu

Dramaattinen hetki Suomen historian kokonaisuudessa oli vuoden 1714 meritaistelu, jota käytiin myös Riilahden rannoilla. Pieni ruotsalainen laivasto-osasto kohtasi ylivoimaisen venäläisen laivaston.

– Ruotsalaisten häviö mahdollisti venäläisille pääsyn aina Ahvenanmaalle ja Ruotsin rannikolle saakka - ja siitä alkoikin Suomen alueen miehitys, Mikael Aminoff kertoo.

Tämän päivän tilanhoitajat ovat talikko kädessä kulkevia moniosaajia

Kartanon hoitaminenhan ei ole mitään helppoa hommaa. Joka luuli kartanoelämää ylelliseksi muuttakoon mielensä:

– Nimi Rilaxhan ei ole peruja englannin kielen sanasta relax, Mikael Aminoff tokaisee.

Betonisen pylvään päällä ruukun muotoinen pihakoriste.
Tuolla kaukana häämöttää meri – Riilahden kartano sijaitsee syvällä läntisen Uudenmaan saaristossa. Betonisen pylvään päällä ruukun muotoinen pihakoriste. Kuva: Eva Pursiainen / Yle Riilahden kartano,Bromarv

Muinaiset kartanonherrat ovat kenties suhtautuneet työntekoon hieman eri tavalla kuin tämä nykyinen. Tänä päivänä saha ja talikko ovat päivittäisessä käytössä ja rikkoutuneet aidat korjataan omin neuvoin.

– Joka päivä kun katson ikkunasta ulos, näen asioita joita pitäisi saada aikaiseksi, Mikael Aminoff sanoo. Jos haluan pitää lomaa, minun täytyy matkustaa täältä muualle.

Mutta tilan pitäminen ja kulttuuriperinnön vaaliminen Riilahden kartanossa on Aminoffeille tärkeää.

– Kyllä tällainen paikka voi paljon paremmin, kun tilanhoitaja on toiminnalle omistautunut ja osallistuu itse. Sillä on itseisarvonsa, Aminoff sanoo.

Juontajat Hannamari Hoikkala ja Niklas Aldén, keskellä kartanonomistaja Mikael Aminoff.
Egenland-ohjelman juontajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén vierailivat Riilahden kartanolla, Mikael Aminoffin tiluksilla, kesäkuussa 2017. Juontajat Hannamari Hoikkala ja Niklas Aldén, keskellä kartanonomistaja Mikael Aminoff. Kuva: Yle/Eva Pursiainen Riilahden kartano,Mikael Aminoff

Vielä muutaman tunnin ajan aurinko paistaa, mutta pian se antaa paikkansa taivaalla hopeanhohtoiselle kuulle. Riilahden kartanon pyökkimetsä pimenee, mutta kuunsäteet valaisevat yöllisiä kulkijoita.

Ehkä juuri tänä yönä ryhmä leiriläisiä ratsastaa aavemaisen metsän halki, kuunnellen veretseisauttavia tarinoita kummittelevista rouvista. Ei auta kuin ottaa tukevampi ote hevosen harjasta, jos oksan risahdus tai metsän kuiskaava kohahdus saa kylmät väreet vilistämään pitkin selkäpiitä.

Juuri siksi Riilahden kartanon puisto tuntuukin palalta satumetsää.
Bromarvin 600 asukkaan kylän suurin salaisuus on Suomen ainoa pyökkimetsä, joka sijaitsee Riilahden kartanon mailla. Ratsastus harvinaisten puiden hämyisessä siimeksessä on kuin retki toiseen maailmaan.― Yleisövihje Egenlandille

Finlands karta som visar Bromarvs position.
Karttaa klikkaamalla pääset Google Maps -karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Bromarvs position. kartat


Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

Edit 27.3.2018: Korjattu kirjoitusvirhe.