Hyppää pääsisältöön

Kun noitaroviot paloivat Kristiinankaupungissa

Kesäidylli Galleria Gottorp esittelee synkkää vaihetta pikkukaupungin historiassa

1600-luvulla Kristiinankaupungissa oli vain 200 asukasta, kun lyhyen ajan sisään neljä naista tuomittiin kuolemaan noituudesta syytettynä. Idyllisessä puutarhamiljöössä sijaitsevan Galleria Gottorpin näyttely avaa noitavainojen historiaa Suomessa.

Hän oli varmaan sellainen nainen, joka piti oman päänsä ja sanoi vastaan. Lisäksi hän tunsi yrttejä ja osasi parantaa sairaita keitoksillaan. Sellaiselle naiselle saattoi käydä huonosti.― Stina Engvall
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen ornamentti.
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sininen ornamentti.

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta

Brita Larsdotter ei ole jäänyt kuuluisuudeksi historiankirjojen lehdille, mutta tässä pienessä museossa hän on päähenkilö.

– Hän oli varmaan sellainen nainen, joka piti oman päänsä ja sanoi vastaan. Lisäksi hän tunsi yrttejä ja osasi parantaa sairaita keitoksillaan. Sellaiselle naiselle saattoi käydä huonosti, miettii Stina Engvall, Galleria Gottorpin omistaja.

Kaksi piirrettyä naishahmoa, toinen punatukkainen, toinen päähine päässä, metsämaisemaa, noitavainomuseossa Kristiinankaupungissa
Kaksi piirrettyä naishahmoa, toinen punatukkainen, toinen päähine päässä, metsämaisemaa, noitavainomuseossa Kristiinankaupungissa Kristiinankaupunki,Noitavainot,museot,Stina Engvall

Galleria Gottorp: taidetta, kulttuuria, historiaa vuodesta 1991

  • Galleria Gottorpin näyttelyssä voi tutustua 1600-luvun noitavainoihin. Toisessa pysyvässä näyttelyssä pääsee kurkistamaan elämään Kristiinankaupungissa 1600-luvulla.
  • Galleriarakennuksessa Stina Engvallin saduista ja mytologiasta ammentavaa taidetta, kuten lasi- ja öljymaalauksia.
  • 1700-luvulta peräisin olevissa hirsirakennuksissa sekä puutarhassa järjestetään myös konsertteja sekä muita tapahtumia.
  • Kesäkahvila toimii vanhassa navetassa. Pihapiirissä myös kirpputori ja Liisa Ihmemaan leikkimökki
  • Auki heinäkuussa ja sopimuksen mukaan.
  • Sijaitsee n. 4 km Kristiinankaupungista pohjoiseen.
Koriste
Koriste
Puinen tienviitta jossa teksti Noitatalo
Puinen tienviitta jossa teksti Noitatalo Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kristiinankaupunki,Noitavainot,viitat (opasteet),egenland_gottorp

Länsirannikon pikkukaupungin historiasta herää etupäässä romanttisia mielikuvia viehättävän puutalokeskustan kaduilla ja kujilla kierrellessä, mutta synkkiä vaiheita on eletty täälläkin.

Engvall johdattaa sisään punamullalla maalattuun pärekattoiseen hirsimökkiin. Lattiasta kattoon ulottuvat värikkäät maalaukset ja ilmeikkäät nuket kertovat Brita Larsdotterin ja hänen kohtalotoveriensa tarinan 1600-luvun Kristiinankaupungissa.

Näyttely kertoo ajanjaksosta, jolloin taikausko siivitti yhteisöjä joukkohysteriaan kautta läntisen maailman. Oli vaarallista olla omapäinen tai omaperäinen. Erityisesti jos sattui asumaan pienellä paikkakunnalla ja olemaan vielä nainen.

Suurikokoisia julisteita, jossa värikkäitä kuvia noitavainoista, nainen itsumassa metsässä, rovio, hirttopuu yms.
Suurikokoisia julisteita, jossa värikkäitä kuvia noitavainoista, nainen itsumassa metsässä, rovio, hirttopuu yms. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kristiinankaupunki,Noitavainot,museot,Stina Engvall (Kirjailija),Galleria Gottorp

Mikä saa yhteisön kääntymään omiaan vastaan?

"Häxhuset" on Engvallin ja hänen sisartensa yhteistyön tulos. Stina Engvall on tehnyt maalaukset ja Rose-Marie Engvall tekstannut tarinan. Sonja Lapveteläinen on rakentanut nuket.

Noitavainomuseossa etualalla nukke, jolla huivi päässä, taustalla tekstattu juliste, jossa valeriaanakasvi ja taustalla taiteilija Stina Engvall.
Noitavainomuseossa etualalla nukke, jolla huivi päässä, taustalla tekstattu juliste, jossa valeriaanakasvi ja taustalla taiteilija Stina Engvall. Kristiinankaupunki,Noitavainot,museot,Stina Engvall (Kirjailija),Virmajuurikasvit,Egenland_Kristiinankaupunki
Seinän peittäviä piirroksia 1600-luvun Kristiinankaupungista, vanhoja rakennuksia, takaseinällä purjelaiva merellä, suurikokoisia nukkeja vanhoissa asuissa.
Seinän peittäviä piirroksia 1600-luvun Kristiinankaupungista, vanhoja rakennuksia, takaseinällä purjelaiva merellä, suurikokoisia nukkeja vanhoissa asuissa. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kristiinankaupunki,Noitavainot,Stina Engvall (Kirjailija),Galleria Gottorp

Noitavainonäyttely avautui Gottorpissa vuonna 2002. Mielenkiinto noitavainoja kohtaan heräsi lomamatkalla Ruotsin Kranforsissa, jossa paikallinen vainoja ja noituusoikeudenkäyntejä esittelevä museo teki vaikutuksen sisariin.

Vierailu museossa havahdutti miettimään, mikä saa yhteisön kääntymään omiaan vastaan. Sisaret päättivät tutustua paremmin myös oman kotikaupunkinsa historiaan.

Piirroksessa nainen katsoo suoraan kohti, päässä valkoinen vanhanaikainen päähine, ympärillä ihmisiä, jotka tuijottavat häntä
Piirroksessa nainen katsoo suoraan kohti, päässä valkoinen vanhanaikainen päähine, ympärillä ihmisiä, jotka tuijottavat häntä Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kristiinankaupunki,Noitavainot,Stina Engvall (Kirjailija),egenland_gottorp
Jos miettii, miten pieni yhteisö Kristiinankaupunki oli siihen aikaan – täällä asui 1600-luvulla alle 200 asukasta – ja jos neljä naista joutuu syytetyksi noituudesta ja poltetuksi roviolla varsin lyhyen ajanjakson sisään… Onhan sen täytynyt olla aika kamalaa.― Stina Engvall

Sisarukset löysivät vuodelta 1915 olevasta Kristiinankaupungin historiikista tietoja noitavaino-oikeudenkäynneistä, pöytäkirjoja ja todistajanlausuntoja.

Ne kertoivat myös porvarisvaimo Brita Larsdotterista, jonka luo vietiin parannettavaksi erityisesti sairaita eläimiä. Syytteitä luettiin usein myös hyvää tarkoittavien taikakeinojen käytöstä, mikä voi tuntua nykypäivän näkökulmasta yllättävältä.

Alkusysäyksen saattoi antaa naapurien torailu tai kateus. Mitä ilmeisimmin ne koituivat myös voimakastahtoisen Brita Larsdotterin kohtaloksi, sillä pormestarin vaimo syytti häntä pahan onnen ja sairauksien manaamisesta perheensä ylle.

Noitavainoissa syytteitä luettiin usein myös hyvää tarkoittavien taikakeinojen käytöstä.

Noituus itsessään, noitatarinat tai esimerkiksi Milla Magian kaltaiset fiktiiviset noitahahmot eivät Sonjan mukaan kiinnosta sisaria. He ovat halunneet perehtyä olosuhteisiin vainojen taustalla.

– Tässä kyse on enemmän siitä, miten naisia on vainottu ja alistettu.

Piirrettyjä suurikokoisia julisteita lautaseinillä, piirroksia noitavainoista: rovio, jolla poltetaan hahmoja, hirsipuu, tekstiä
Piirrettyjä suurikokoisia julisteita lautaseinillä, piirroksia noitavainoista: rovio, jolla poltetaan hahmoja, hirsipuu, tekstiä Kuva: Yle / Rasmus Tåg Kristiinankaupunki,Noitavainot,museot,Stina Engvall (Kirjailija),Rovio,sonja lapveteläinen

Toisinajattelijat yhteisön silmätikkuina

Brita Larsdotter todettiin syylliseksi noituuteen ja liittoon paholaisen kanssa, ja hänet tuomittiin kuolemaan polttoroviolla 8. joulukuuta vuonna 1677. Kahden vuoden sisään Kristiinankaupungissa langetettiin kuolemantuomio neljä naiselle.

Lähistöllä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, kuten Närpiössä ja Vöyrissä, annettiin paljon samanlaisia tuomioita samoihin aikoihin.

Kohtalokkainta Brita Larsdotterille ja muille roviolle tuomituille lienee ollut ajankohta, jolloin he sattuivat elämään: on vaikea tietää, mitä itse kullekin olisi 1600-luvun kiihkoiluissa käynyt.

– Niin… kyllähän taiteilijoitakin saatetaan pitää erikoisina tyyppeinä, toteaa Engvall.

Noitavainot Suomessa ja maailmalla

  • Suomessa kuoli noitavainojen uhreina noin sata henkilöä 1500–1700-luvuilla. Syytettyinä oli noin 2000 henkilöä, mikä on väkilukuun suhteutettuna kansainvälisessä vertailussa suuri lukumäärä. Suomen väkiluku oli noin 350 000.
  • Suomessa noitavainot keskittyivät erityisesti Ahvenanmaalle, ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja Viipurin Karjalaan.
  • Syytteen taustalla saattoi olla epäily ruislyhteiden varastamisesta tai karjan vahingoittamisesta. Osa syytteistä nostettiin niin sanotun valkoisen magian harjoittamisesta, esimerkiksi sairaiden parantamisesta taikakeinoin. Suomessa syytettyjen ja tuomittujen joukossa enemmistö oli miehiä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
  • Pohjoismaiden noitavainoissa kuoli yhteensä noin 5000 henkilöä.
  • Euroopassa noitavainoja oli eri maissa ja paikkakunnilla useaan otteeseen 1400–1700-luvuilla. Noiden vuosisatojen aikana yhteensä jopa 100 000 ihmistä tapettiin noituudesta tai taikuudesta tuomittuina.
  • Noitavainot yhdistetään usein keskiaikaan, mutta ne tapahtuivat samaan aikaan uskonpuhdistuksen ja uuden ajan kanssa. Oikeuslaitoksen tehostuminen edesauttoi noitakäräjien käymistä.
  • Kansainvälisesti tunnetuin noitavaino ja oikeudenkäynti tapahtui Yhdysvaltain Salemissa vuonna 1692.
  • Suurimmat noitavainot laantuivat 1700-luvun jälkeen. Vuonna 1976 Saksassa naapurit kävivät iäkkään naisen kimppuun, sillä epäilivät tätä noituudesta. Vuonna 2013 Papua-Uudessa-Guineassa tuomittiin ihmisiä kuolemaan noituudesta.
  • Vaasassa Pohjanmaan museon näyttelyssä on noitavainoja käsittelevä osio.

Lähteet:

Stina Engvall, Rose-Marie Engvall, Sonja Lapveteläinen: "Häxhuset", pysyvä näyttely Galleria Gottorpissa. Näyttelyn tiedot pohjautuvat mm. Kristiinankaupungin historiikkiin vuodelta 1915.
Leena Virtanen: Noitanaisen älä anna elää. WSOY, 2013.
Marko Nenonen, Timo Kervinen. Synnin palkka on kuolema. Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500–1700-luvulla. Otava, 1996.
Marko Nenonen ja Timo Kervinen / Tampereen yliopisto: Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa.

Koriste
Koriste koristeet

Galleria Gottorp – ilkikurinen idylli

Galleria Gottorp ei kuitenkaan ole mikään kolkko paikka. Korkeiden kuusien ympäröimään, suojaisaan pihapiiriin levittäytyy persoonallinen kattaus taidetta, kulttuuria ja historiaa.

Galleri Gottorpin omistaja Stina Engvall
Galleria Gottorp sai alkunsa Stina Engvall pienestä taidenäyttelystä vanhan navetan yhdessä huoneessa kesällä 1991. Neljännesvuosisadan aikana pihapiiri on kehkeytynyt nykyisenlaisekseen värikkääksi kokonaisuudeksi. Galleri Gottorpin omistaja Stina Engvall Kuva: Maria Seppälä / Yle Kristiinankaupunki,Stina Engvall
Punamullalla maalattu keltaovinen vanha torppa, nykyinen galleria
Pihapiirin hirsirakennuksista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Punamullalla maalattu keltaovinen vanha torppa, nykyinen galleria Kuva: Yle / Maria Seppälä Kristiinankaupunki,egenland_gottorp
Taiteilija Stina Engvall kuvattuna Galleria Gottorpissa, taustalla hänen maalauksiaan seinällä.
Engvallin oma taide ammentaa saduista, mytologiasta ja luonnosta. Esillä on muun muassa lasimaalauksia, öljymaalauksia ja kirjojen kuvituksia. Taiteilija Stina Engvall kuvattuna Galleria Gottorpissa, taustalla hänen maalauksiaan seinällä. Kuva: Yle / Maria Seppälä Kristiinankaupunki,Stina Engvall (Kirjailija),taiteilijat,Galleri Gottorp
Kyltti jossa teksti "Livet i Kristinestad på 1600-talet"
Toinen pysyvä näyttely kertoo elämästä 1700-luvun Kristiinankaupungissa. Kyltti jossa teksti "Livet i Kristinestad på 1600-talet" Kuva: Maria Seppälä / Yle Kristiinankaupunki,Egenland_Kristiinankaupunki
Två statyer på gården till Galleri Gottorp i Kristinestad.
Pihapiiri on täynnä hauskoja yksityiskohtia. Två statyer på gården till Galleri Gottorp i Kristinestad. Kuva: Yle/Hannamari Hoikkala Kristiinankaupunki
Textade skyltar på gården till Galleri Gottorp i Kristinestad.
Kyltit johtavat leikkimökille Liisa Ihmemaan hengessä. Textade skyltar på gården till Galleri Gottorp i Kristinestad. Kuva: Yle/Hannamari Hoikkala Kristiinankaupunki
En rödmålad lekstuga och en kaninfigur gjord av trä.
Irvikissa hymyilee leikkimökin oven päällä, valkoinen kani odottaa taskukellon kanssa kuistilla. En rödmålad lekstuga och en kaninfigur gjord av trä. Kuva: Yle/Hannamari Hoikkala Kristiinankaupunki
Kolme naista soittaa musiikkia, kaksi soittaa viulua ja yksi harmonikkaa kesällä ulkona, taustalla vanha rakennus.
Sisarukset ovat soittaneet yhdessä koko ikänsä, ja Gottorpissa kuulee usein kansanmusiikkia.. Kolme naista soittaa musiikkia, kaksi soittaa viulua ja yksi harmonikkaa kesällä ulkona, taustalla vanha rakennus. Kuva: Maria Seppälä / Yle Kristiinankaupunki,yhtyeet,Egenland_Kristiinankaupunki
Värikäs puuveistos, jolla kettua muistuttava eläinnaama, kuvattu Galleria Gottorpissa Kristiinankaupungissa.
Värikäs puuveistos, jolla kettua muistuttava eläinnaama, kuvattu Galleria Gottorpissa Kristiinankaupungissa. Kuva: Yle / Maria Seppälä puuveistokset,ITE-taide,Galleri Gottorp
Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Täydellinen paikka kesäpäivän viettoon kaikenikäisille, jotka haluavat nauttia kulttuurista viehättävässä miljöössä. Pihapiirissä on useita vanhoja ja kauniita hirsirakennuksia, ja yhdessä niistä on jännittävä noitamuseo. Puutarhassa kierrellessä voi törmätä myös shamaaniin! Galleria Gottorp on ehdottomasti kiinnostavimpia paikkoja Kristiinankaupungissa.― Yleisövinkki / Egenland
Karta som visar Kristinestads läge i Finland.
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Karta som visar Kristinestads läge i Finland. Suomi,kartat

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

EDIT 31.5.2019. Muokattu otsikkoa.