Hyppää pääsisältöön

Luunpalanen, hammas tai kivi Golgatalta – pyhäinjäännökset ovat uskovalle tärkeitä rukouksen välikappaleita

Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei
Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei igumeenit

Valamon luostarin pyhäinjäännökset eli reliikit ovat Suomessa vertaansa vailla. Niitä on pitkälle yli 200, vanhimmat jo alkukirkon ajoilta. Ortodokseille reliikit ovat rukouksen välikappaleita, eivät palvonnan kohteita itsessään.

Vuosia sitten igumeni, arkkimadriitta Sergei osallistui Pariisissa pyhän Aleksi Uginelaisen reliikin avaamiseen. Pienestä reliikin kappaleesta lähti niin huumaava tuoksu, että se täytti koko huoneen. Kokemus oli Valamon johtajalle ikimuistoinen.

Reliikki avataan, kun joku ihminen virallisesti kanonisoidaan pyhäksi.

– Pyhäksi julistetun ruumis otetaan haudasta ja arkku avataan. Ensin toimitetaan rukouspalvelus ja sen jälkeen luut pestään veden ja valkoviinin sekoituksessa. Valkoviiniä käytetään sen takia, etteivät luut tummuisi. Sitten ne vielä huuhdellaan veden ja ruusuveden sekoituksella. Luut kuivataan ja asetellaan pyhäinjäännösarkkuun.

Myös luterilaisella kirkolla on pyhäinjäännöksiä

Reliikki voi olla luunpalanen, hiuksia, kappale vaatetta tai vaikka hammas. Reliikkeihin liittyvä usko, perinteet ja käytännöt tuntuvat monista nykyään vähintäänkin vierailta.

Mutta niin katolisille kuin ortodokseillekin pyhimykset ja pyhäinjäännökset ovat tuttu ja rakas osa kristillistä uskoa.

– Pyhäinjäännösten kautta Jumala haluaa vahvistaa uskoamme. Me emme palvo pyhäinjäännöksiä vaan ne ovat meille rukouksen välikappaleita. Palvonta kuuluu viime kädessä Jumalalle. Kunnioitamme pyhiä, he ovat meidän taivaallisia esirukoilijoitamme.

Emme palvo pyhäinjäännöksiä, ne ovat meille rukouksen välikappaleita.

Kaikuna katoliselta ajalta on myös Suomen luterilaisella kirkolla hallussaan pyhäinjäännöksiä. Turun tuomiokirkosta 1920-luvulla löytynyt lähes sadan pyhäinjäännöksen kokoelma oli aikanaan kansainvälinen sensaatio.

Suurin osa katolisuuteen liittyvistä pyhimyskultin ilmentymistä kun oli tuhottu reformaation aikana 1500-luvulla.

Suomen luterilaisella kirkolla on hallussaan muun muassa niin sanottu Pyhän Birgitan kalotti, Getsemanen kivet sekä pääkallo, jonka on uskottu kuuluneen Pyhälle Henrikille.

Turun reliikkejä on jo vuosien ajan tutkittu poikkitieteellisin menetelmin. Pyhän Henrikin pääkallona pidetty kallo on ajoitettu 1100-luvulle.

Palvonta kuuluu vain Jumalalle

Kooltaan suurin Valamon pyhäinjäännöksistä on pyhittäjä Herman Alaskalaisen reliikki.

Hopeisessa reliikkilippaassa on palanen Herman Alaskalaisen luuta. Hän oli Laatokan Valamon munkki, joka lähti Alaskaan 1700-luvun lopulla. Menestyksekkään lähetystyön jälkeen Herman Alaskalainen kuoli Kodiakin saarella.

Hänet kanonisoitiin vuonna 1970. Reliikin toi Suomeen arkkipiispa Paavali .

reliikki, jossa Herman Alaskalaisen luunpala
reliikki, jossa Herman Alaskalaisen luunpala pyhäinjäännökset

Valamon luostarin vanhimmat pyhäinjäännökset ovat alkukirkon ajoilta. Niin sanottuun Uuteen reliikkilippaaseen kiinnitettiin 75 vanhaa reliikkiä. Lippaassa on myös palanen pyhää ristiä sekä Johannes Kastajan ja apostoleiden reliikit.

Laatokan Valamon munkit tekivät pyhiinvaellusmatkoja Pyhään maahan ja toivat sieltä tuliaisina reliikkejä.

Valamon uusi reliikkilipas.
Valamon uusi reliikkilipas. pyhäinjäännökset

Yksi kauneimmista Valamon pyhäinjäännöksistä on Valamolainen Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni vuodelta 1878.

Valamolainen Jumalanäidin ikoni
Valamolainen Jumalanäidin ikoni pyhäinjäännökset

Ikonin alaosaan on kiinnitetty kappale Jumalanäidin viittaa ja hopeinen laatta vuodelta 1899.

Valamolainen Jumalanäidin ikoni, ikonin alaosa jossa Neitsyt Marian viitanpala
Valamolainen Jumalanäidin ikoni, ikonin alaosa jossa Neitsyt Marian viitanpala pyhäinjäännökset

Jostain syystä ikoni oli 1890-luvulla päätynyt varastoon. Kerrotaan, että ikoni löydettiin sen jälkeen, kun Jumalanäiti itse ilmestyi niveltulehdusta sairastavalle pyykkäri Natalia Andrejevalle ja ilmoitti kuvansa löytyvän Valamosta.

Monien vaiheiden jälkeen ikoni päätyi Laatokan Valamon pääkirkkoon. Rukoiltuaan siellä ikonin edessä Andrejeva tarinan mukaan parantui sairaudestaan.

Suomeen valamolainen Jumalanäidin ikoni päätyi Laatokan Valamon evakuoinnin yhteydessä.

Valamon ja Lintulan pyhäinjäännöksistä kiinnostuneen kannatta lukea Marko Mäkisen kirja Pyhäinjäännökset.

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän