Hyppää pääsisältöön

Maija, Veera ja Mathilda – mitä eläinlääkärikandeille kuuluu nyt?

Kolme v-alkuista sanaa vapaus, vastuu ja väsymys kiteyttävät Veera Haukijärven, Maija Vesterisen ja Mathilda Sjöholmin eläinlääkärikandikesän 2017 tunnelmat. Missä nuoret naiset nyt menevät?

Maija Vesterinen

– Päällimmäisenä yllätti ehkä se, kuinka raskasta työ oli aluksi ja vieläkin, Maija Vesterinen puuskahtaa tunteikkaasti elokuisessa haastattelussa.

Maijan työpaikan, Tervet-klinikan omistaja Terhi Simonen-Jokinen kirjoittaa blogissaan, miltä kandikesä, ohjelmanteko ja valmis sarja kuvauksia sivusta seuranneen eläinlääkärin silmin näyttää.

Maija Vesterinen hevosensa kanssa
Maija hevosensa kanssa lapsuudenkodin pihalla Kannonkoskella. Maija Vesterinen hevosensa kanssa Kuva: Yle Kandit

– Ei tämä nyt tässä sitten ollut, vaikka välillä oli semmosia epätoivon hetkiä, että ei herranjumala, tätäkö pitäs tehä niin ku X kymmentä vuotta että ei, ei niin ku tuu yhtään mitää, Maija kuvailee kesän aikana kokemiaan uupumuksen hetkiä.

– Mutta kyllähän kesä toi paljon rutiinia, että joku kipulääkereseptin kirjoittaminen menee vaan että napu napu, Maija kuvailee humoristiseen tyyliinsä.

Ja esimerkiksi kissan kastroinnista tuli aika semmonen et nips naps!― Maija Vesterinen
Maija Vesterinen Dubaissa
Maija Vesterinen lähettää terveisiä 32-asteisesta Dubaista. Maija Vesterinen Dubaissa Kuva: Maija Vesterinen Kandit

Kesän lopulla Maija haaveili töistä ulkomailla, ja nyt hän on eläinlääkäriharjoittelijana Dubaissa!
– Teen pitkää päivää, hoidan ja lääkitsen hevosia, avustan leikkauksissa, Maija luettelee toimenkuvaansa.
– Heinäkuussa sitten aloitan täällä ainakin vuoden kestävän eläinlääkärin työpestin, Maija kertoo tuoreen uutisen.

Veera Haukijärvi

Veera Haukijärven iso oppi kandikesän aikana olivat niin sanotut kokeiluhoidot. Perfektionistin oli vaikea hyväksyä sitä, että diagnoosia ei aina löydy.

Veera Haukijärvi tutkii Tommi-kissaa
Veera selvittää, mikä Tommi-kissan kurkussa kaihertaa. Veera Haukijärvi tutkii Tommi-kissaa Kuva: Yle/ Maarit Lehtonen Kandit,kissa

Aina ei voi päästä diagnoosiin: joskus vaan täytyy tehdä kokeiluhoito ja katsoa, tepsiikö se.― Veera Haukijärvi

– Tottakai olisi kiva sanoa suoraan, että okei sillä on tämä ja tämä sairaus ja nyt me hoidetaan se ja eläin paranee. Mutta se ei ole aina mahdollista, sillä eläin ei osaa kertoa oireistaan.

Veera vietti kandikesänään paljon aikaa auton ratissa Kainuun mutkaisilla teillä, mutta laaja toiminta-alue ei häntä säikäyttänyt.
– Menen ensi kesänä Koillismaalle kunnaneläinlääkärisijaiseksi. Mukava mennä jo tuttuun paikkaan, minähän siis olin jo viime syyskuun Kuusamossa töissä.

Veeran opinnot ovat loppusuoralla, valmistuminen häämöttää kesän alussa.

Veera Haukijärvi
Krakovan kujilta henkivä historia saa Veeran mietteliääksi. Veera Haukijärvi Kuva: Veera Haukijärvi Kandit

– Tulevaisuudessa olisi tarkoitus tehdä sijaisuuksia eri puolilla Suomea erilaisilla työnkuvilla. Toivottavasti joskus myös ulkomailla, Krakovan-lomalta tavoitettu Veera kertoo.

Mathilda Sjöholm

Mathilda Sjöholm sai kesän aikana rutkasti lisää itseluottamusta, mutta oppi ymmärtämään myös kollegoiden arvon. Ei ole häpeä pyytää apua.

– Luotan enemmän itseeni, olen itsevarmempi ja myös arvostan kollegoiden apua vielä enemmän. Että ne on oikeasti olemassa ja haluavat ja pystyvät auttamaan. Se on todella arvokasta.

Uskallan enemmän seisoa sanojeni takana – että tätä mieltä mä olen, piste!― Mathilda Sjöholm

Lue lisää:

Mathilda Sjöblom ja Siru-mäyräkoira

Mathildan kuulumiset

Mathilda Sjöholm valmistuu eläinlääkäriksi tänä keväänä, mutta hän ehti kiireensä keskellä kirjoittaa kuulumisistaan 26.3. 2018 näin:

Tällä hetkellä elämääni kuuluu stressiä, ihan kuten ennenkin. Samalla on kuitenkin myös iloa ja jännitystä, olen pian valmis!

Sovin kahvitreffejä kavereiden kanssa niin, että ne menevät kesäkuun, koska en ehdi ennen sitä, kamalaa!

Suoritan juuri viimeistä harjoitteluani Espoossa, seuraan ja opettelen terveysvalvojien työtä.

Valmistelen myös lisuriseminaariesitelmääni käärmeistä: ”Ormarnas (serpentes) makroskopiska anatomi”. Palautin lisensiaatintutkielmani viime viikolla, ja se on nyt arvioitavana.
Seminaari on ensi viikolla.

Ensi viikolla on myös kouluni viimeinen tentti, ja menen heti sen jälkeen Birminghamiin BSAVA-kongressiin oppimaan uutta neljäksi päiväksi.

Tämän jälkeen on pari valinnaista kurssia, ja kesäkuussa valmistun, kunhan pääsen tästä viimeisestä tentistä läpi. Iiiik!

Tämän lisäksi, minun tuoksuherneeni ovat jo pitkät, missä viipyy kevät? Lehtikaali on myös ehtinyt kasvaa paljon.
Haluan jo alkaa nauttia kesästä, ainakin keväästä! #viherpeukalo.

Huhtikuu ja toukokuu ovat täynnä töitä eläinlääkärinä, kaiken muun ohella.
Kesäkuussa jatkan töitä kolme kuukautta eteenpäin määräaikaisena Evidensialla, Vantaalla.
Syksy on vielä avoin, tarkoitukseni on ainakin pitää lyhyt loma syyskuussa. Edellinen loma taisi olla… Ei koskaan?
Yläasteella ehkä, silloin taisi olla talvilomia?

Sijaisuuksia teen varmaan syksyllä ja tarkoitus on löytää vakituista työtä.

Tällä hetkellä Siru, mäykkyni, alkaa olla viimeisillään tiineenä. Laskettu päivä on huhtikuun alussa. Tarkoitus on, että pidän yhden pennuista itselläni. Siru ottaa tiineyden rauhallisesti, vaikka hän mulkoileekin, kun sanon, että hänen pitää ottaa rennosti ja nauttia hiljaisuudesta vielä kun voi!

Terveisin
Mathilda

Kandien kesään 2017 ja tulevien eläinlääkäreiden kehittymiseen voi edelleen tutustua Yle Areenassa.
Uutta eläinlääkärikandien kautta kuvataan jo, ja se nähdään ruuduissa vuonna 2019.

Kandeissa ihmiset näkee oikeesti, mitä kaikkea me tehdään ja miten paljon me oikeesti mietitään ja yritetään tehdä kaikkemme potilaidemme eteen!― Mathilda Sjöholm

.

Keskustele

Kandit