Onko Suomen pisin seinä Raahessa?
Kotiseuturakkaus ja vino huumori saivat kaverukset tekemään tästä seinästä nähtävyyden
“Vanhassa Raahessa on kauniin ja vanhan miljöön lisäksi yksi merkittävä rakennus, joka jää kaikessa hässäkässä aina unholaan… Ei, tämä seinä ei mitattuna ole Suomen pisin seinä, mutta sillä nimellä me sitä kutsumme, sillä seinä on pitkä ja aaltoilee kuin meri.”
Valtteri Karjula ja Henri Ylikulju tekevät sitä, mitä hiljattain täysi-ikäistyneet nuoret halki Suomenmaan tapaavat tehdä, kun on tuore ajokortti taskussa ja auto alla: ajelevat ympäri kotipaikkakuntaa.
Erityisesti he metsästävät kadunpätkiä, joilla voisi skeitata rauhassa. On vuosi 2007, tai niillä main.
– Siihen aikaan oli paljon videoita, joissa San Franciscossa skeitattiin alamäkiä. Meidänkin piti sitten löytää semmoinen paikka Raahesta, kertoo Ylikuju.
Keskustan vanhalla puutaloalueella eli Puu-Raahessa Kauppakatu viettää aavistuksenomaisesti alaspäin.
– Raahen ainoa kytynen alamäki, Karjula kuvailee.
– Ajateltiin, että siinä on sitten meidän San Francisco.
Eräänä iltana mäen yläpäässä katse kiinnittyy keltaisen talon erikoiseen seinään. Laudat aaltoilevat hauskannäköisesti silmiinpistävän pitkässä seinässä, jossa on vain yksi pikkuruinen ikkuna.
Kuka sen ensiksi keksi, sitä on vaikea enää muistaa, mutta siinä se oli, San Franciscon vieressä.
"Suomen pisin seinä!"
Miten niin Raahessa ei ole mitään? Täällähän on Suomen pisin seinä!
Täällä ei oo mitään. Ei yhtään mitään. Täysin pystyynkuollut paikka.
Ajatus on tuttu monelle pikkupaikkakunnalla kasvaneelle tai asuvalle, myös Karjulalle ja Ylikuljulle.
Ystävykset päättivät kuitenkin pistää kampoihin yleiselle surkuttelulle.
Miten niin täällä ei oo yhtään mitään? Täällähän on Suomen pisin seinä!
Voi olla, että skeittaamiseen liittyvä kapina-asennekin rohkaisi katsomaan asioita toisin, he miettivät näin jälkikäteen.

Ensin he vitsailivat asiasta keskenään.
– Alettiin kysellä kavereilta, että tiedättekö, missä on Raahen pisin seinä. Joskus siitä tuli Suomen pisin seinä, ja kyllä siitä voi nyt jo melkein sanoa, että se on maailman pisin seinä, Ylikulju veistelee.
Sitten he alkoivat viedä kaupunkiin tulevia vieraita katsomaan seinää. Vaikka nykyisin Raahessa voi skeitata sisähallissa, etenkin skeittareita kiinnostaa seinä ja sen tarina.
– Saksalainen skeittaripariskunta tuli Raaheen asuntoautolla pohjoisen kautta Ruotsista, Ylikulju muistaa.
– Kierrätin heitä täällä, ja ensimmäinen nähtävyys oli tämä seinä tässä. Ja he kyllä olivat tosi vakuuttuneita, että hieno kohde on!

Raahelle, rakkaudella ja huumorilla
Ei Raahe ole idylli, niin ei ajatellut kumpikaan nuorista miehistä. Mutta rakas kotipaikkakunta se on silti, ja siellä on paljon tärkeää.
– Tämä vanha Raahe tässä ja meri vieressä tekee tästä ainutlaatuisen, kertoo Ylikulju, jonka koti on puutalossa kulman takana.
Ylikulju on raahelaisille tuttu, sillä hän on monessa mukana: valokuvaa ja piirtää kotikaupunkiaan, tekee töitä koulussa ja Raahen matkailun parissa, toimii skeittihalliaktiivina.
Karjula muutti opintojen perässä pois ja asuu nykyisin Helsingissä, mutta pitää Raahen lippua korkealla edelleen.

Kyse ei ole lopulta seinästä vaan näkökulmasta, siitä miten omaa kotikaupunkiaan katsoo: rakastaen ja vinolla huumorilla.
Sellaisin silmin kun katsoo, syntyy nähtävyyksiä.

"Isä ja äiti olisivat halunneet oikaista seinän, mutta kaupunginarkkitehti kielsi"
– Tämä rakennus on minun mummola!
Airi Ruohoselle oli hauska yllätys, että hänen kotitalonsa seinä on epävirallinen nähtävyys. Itse siihen on tottunut, kun sellainen se on aina ollut, hän toteaa.
– Seinä on minun kotini seinä, piharakennuksen seinä. Jos pihan puolelta katsoo, seinä ei ole yhtenäinen, vaan siinä on eri rakennuksia 1800-luvun alkupuolelta. Sen takia se on aaltoileva, kun ne eivät ihan ihan kohdakkain.
Hauska seinä sijaitsee kaupunginosassa, jolla on silläkin veikeä nimi: Katinhäntä.
Ruohosen äidin vanhemmat muuttivat pitkän seinän takana olevaan taloon 1920-luvulla. Ruohonen peri Katinhännän mummolansa omilta vanhemmiltaan.
Päärakennus on museoviraston suojelema ja piharakennukset maakuntakaavalla suojeltuja. Niitä ei saa purkaa eikä muuttaa ulkopuolelta, Ruohonen kertoo.
– Isä ja äiti olisivat halunneet oikaista seinän 1970-luvulla remontin yhteydessä, mutta silloinen kaupunginarkkitehti kielsi ja sanoi, että sen kuuluu olla sellainen, kun sellainen se on aina ollut. Sellaiseksi se sai jäädä, eikä me olla siihen koskettu.
Ruohonen on syntyperäinen raahelainen, ja myös hänelle meri on kotikaupungissa tärkeä elementti. Vaikuttaa siltä, että isovanhemmat valitsivat kotitalonsa aikoinaan viisaasti.
– On sanottu, että Raahen kaunein näky on nimenomaan tässä, Saaristokadulta merelle päin.
Jos pistäytyy katsomaan Suomen ehdottoman epävirallisesti pisintä seinää, pääsee näkemään epävirallisesti Raahen kauneimman näkymän.
“Suomen pisin seinä”
- Hauskannäköinen pitkä lautaseinä Puu-Raahessa eli Raahen keskustan vanhalla puutaloalueella, Saaristokadun ja Kauppakadun kulmassa
- Raahelaiset Valtteri Karjula ja Henri Ylikulju keksivät nimen etsiessään kaveriporukalla sopivia skeittailupaikkoja 2000-luvun alkuvuosina
- Seinä on syntynyt, kun takana olevia rakennuksia on paikkailtu vuosien saatossa
Vanhassa Raahessa on kauniin ja vanhan miljöön lisäksi yksi merkittävä rakennus, joka jää kaikessa hässäkässä aina unholaan... Ei, tämä seinä ei mitattuna ole Suomen pisin seinä, mutta sillä nimellä me sitä kutsumme, sillä seinä on pitkä ja aaltoilee kuin meri. Tämä seinä löytyy Saaristokadun ja Kauppakadun kulmasta.

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä
- Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
- Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
- Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
- Egenlandin kaikki videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
- Seuraa meitä Instagramissa!
EDIT 29.5.2019: Muokattu ulos päin näkyvää otsikkoa.