Jouni Munukka
Yle
Opettajat ja alueen työnantajat ovat huolissaan itäsuomalaisesta ammattikoulusta valmistuvien sähköasentajien ammattitaidosta. MOT:n haastattelemat opettajat pelkäävät, että osa valmistuneista nuorista sähköasentajista saattaa olla vaaraksi sekä itselleen että muille tai pärjäävät heikosti työelämässä. Oppilaitoksen johdon mukaan opetus on ollut asianmukaista.
Sampo on 3900 oppilaan ammattikoulu Itä-Suomessa, joka toimii Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella. Ammattikoulujen rahoitusta on leikattu nykyisen ja edellisen hallituksen aikana sadoilla miljoonilla euroilla.
Leikkaukset ovat osuneet myös Sampoon. Koulu saa rahoitusta miljoonia euroja vähemmän kuin vuonna 2010 ja yt-neuvotteluita on käyty lähes joka vuosi viimeisen viiden vuoden ajan. Neuvotteluiden seurauksena ainakin kymmenen opettajaa on irtisanottu tai lomautettu ja oppilaiden lähiopetusta ollaan vähentämässä.
Koulusta on valmistunut monta sellaista oppilasta, joiden ei ikinä pitäisi saada käteen sähköalan asentajan papereita.
MOT:hen otti helmikuussa yhteyttä Sampon Imatran yksikössä työskennellyt sähköalan opettaja. Yli 20 vuoden uran ammattikouluopettajana tehnyt Kai Behm kertoo olevansa niin huolissaan sähköalaa Imatralla opiskelevien nuorten turvallisuudesta ja työllistymismahdollisuuksista, että hän haluaa tuoda yksikön ongelmat julki potkujenkin uhalla.
”Moni valmistunut ei osaa edes mitata jännitettä”
Imatralla neljä vuotta työskennelleen ja lopulta viime viikolla irtisanotun Behmin suurin huoli on se, että sähköalan yksikössä kirjoitetaan tutkintotodistus sellaisillekin oppilaille, joilla ei ole mitään edellytyksiä työskennellä sähköasentajan ammatissa.
”Tutkintoja leimataan suoritetuksi oppilaille, joilla ei ole käytännössä lainkaan edes perusosaamista sähköalan töistä. Tässä ei ole kyse muutamasta oppilaasta, vaan systemaattisesta toiminnasta”, Behm sanoo.
Sähköasentaja tekee työssään kytkentä-, kaapelointi-, korjaus-, ja johdotustöitä sekä huoltaa esimerkiksi valaisimia, mittareita, sähkökojeita ja sähkökeskuksia teollisuudessa tai kotitalouksissa. Jos asentaja ei osaa työtään, asiakas tai asentaja itse voi joutua hengenvaaraan.
”Koulusta on valmistunut monta sellaista oppilasta, joiden ei ikinä pitäisi saada käteen sähköalan asentajan papereita. Moni valmistunut ei osaa edes mitata jännitettä. Useimmilla työmailla kyllä valvotaan, että nuoret eivät tee töitä yksin, mutta työnantajiakin on moneen lähtöön. Mutta jos vaikka tuttu tai sukulainen pyytää tekemään sähköasennuksen ja nuori uskoo, että on paperin myötä pätevä niihin hommiin, niin sehän vielä tappaa jonkun”, toinen koulussa työskentelevä opettaja sanoo.
Hän ei halua nimeään julkisuuteen potkujen pelossa. Molemmat opettajat korostavat, että koulusta valmistuu myös paljon erittäin ammattitaitoisia sähköasentajia.
AVI: Koulutuksen taso on sähköalan yksikössä vaarantunut
Sampon Imatralla toimiva sähköalan osasto on herättänyt huolta jo aiemmin. Osastosta on tehty Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kantelu vuoden 2016 kesäkuussa.
Ammattikoulussa tärkein oppilaiden osaamisen arvioinnin perusta on niin sanotuilla näytöillä, jossa oppilas suorittaa valvotusti käytännön työelämässä tarvittavan tehtävän ja osoittaa hallitsevansa tutkintoon tarvittavat taidot. Aluehallintovirastoon tehdyssä kantelussa kritisoidaan muun muassa sitä, että osaston johto ei ole puuttunut ajoissa yhden opettajan jatkuviin poissaoloihin.
Kantelun mukaan tämä on osaltaan johtanut siihen, että yksikössä saatu opetus on ollut olematonta tai laadullisesti ala-arvoista ja syytetään koulutuspäällikköä painostamisesta sellaisten näyttötöiden hyväksymiseen, joissa oppilas ei ole osoittanut tarvittavaa osaamista.
Nimettömänä jätetyssä kantelussa todetaan, että sen tekijöinä ovat koulun opiskelijat, oppilaiden vanhemmat sekä sähköalan työnantajia. Opettaja Kai Behm ei ole kantelijoiden joukossa.
”Kantelija kertoo myös, ettei tutkintosuorituksista selviydytty hyväksyttävällä tavalla. Koulutuspäällikkö olikin vaatinut hyväksymään suorituksia vastoin näyttöjen arvioinnista ja kokeiden valvonnasta vastanneiden käsityksiä, ja hyväksyi ne sitten itse, jotta opetus olisi saatu näyttämään laadukkaalta”, kantelussa kirjoitetaan.
Kantelussa väitetään lisäksi, että epäkohtia ei ole lupauksista huolimatta korjattu ja palautteen antajia on uhkailtu.
Aluehallintovirasto vaati koululta lausunnon väitteistä. Lausunnon mukaan koulutuspäällikkö on hyväksynyt nyt jo irtisanotun opettajan tekemättä jääneet arvioinnit.
”Arvioinnit on suoritettu asianmukaisesti, eikä työnantajalla ole asiasta huomautettavaa”, koulun lausunnossa todetaan.
Aluehallintoviraston antamassa ratkaisussa kirjoitetaan, ettei virasto pysty käytettävissä olevien selvityskeinojen avulla ottamaan seikkaperäisesti kantaa opetuksen laatua koskeviin väitteisiin. Virasto kuitenkin pitää ilmeisenä, että koulutuksen taso on sähköalan yksikössä vaarantunut ja varoittaa oppilaitosta.
”Opetuksen järjestäjällä on varsin ankarana pidettävä velvollisuus toimintansa järjestämiseen siten, että opiskelijalla on myös tosiasiallinen mahdollisuus saavuttaa asiaan sovellettavissa säännöksissä ja niiden nojalla annetuissa määräyksissä asetetut tutkintoon liittyvät osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset", virasto muistuttaa.
Oikeusasiamies selvittää koulun tilannetta
Opettaja Kai Behmin mukaan asiat sähköalan yksikössä ovat jatkuvasti menneet vain huonompaan suuntaan ja koulussa käytetään hyvin kyseenalaisia keinoja, jotta opiskelijalle saadaan paperi käteen.
Behm kertoo oppilaasta, jolla ei ollut sähkö- ja energiatekniikan tutkinnon osasta lainkaan suoritettuja näyttöjä, mutta silti Behmiä vaadittiin kuittaamaan tutkinnon osa suoritetuksi.
”Käsittämätön yhtälö, mutta kuvaa toimintaamme hyvin. Olisin mielestäni syyllistynyt virkavirheeseen, jos olisin merkinnyt tutkinnon osat suoritetuiksi ilman, että oppilaiden osaamista on arvioitu.”
Behm väittää, että useat sähköalan yksikön muut opettajat ovat merkanneet tutkinnonosien näyttötöitä hyväksytysti suoritetuiksi, vaikka he eivät ole millään tavalla päteviä arvioimaan oppilaiden osaamista.
”Opettajat, jotka eivät opeta tutkinnon osia sekuntiakaan, eivätkä pysty tekemään laitteistoilla mitään, ovat merkanneet näyttöjä suoritetuiksi, vaikka tutkinnon osan alkuperäinen opettaja olisi aiemmin hylännyt näytön. Yksi opettaja sanoo, hän että tekee niin kuin koulutuspäällikkö määrää. Että, oppilaat eivät muuten valmistu.”
Sampon rehtorin Antti Lehmusvaaran mukaan hän ei ole tietoinen, että näyttöjen arvioinnissa olisi ongelmia.
”Arviointikriteerit ovat valtakunnallisesti opetusministeriön määrittämät, enkä ole ainakaan kuullut, ettei täällä noudatettaisi niitä. Opettaja katsoo, että arviointikriteereitä noudatetaan”, Lehmusvaara sanoo.
Rehtori Lehmusvaara sanoo myös, ettei ole tietoinen painostuksesta. Hän nostaa esiin viiden Imatran sähköalan osastolla työskentelevän opettajan kirjelmän, jossa puolustetaan osaston opetuksen laatua tässä jutussa esitettyjä väitteitä vastaan.
”Näytön arviointi tehdään tutkinnonperusteiden mukaisesti. Arviointia ei tehdä kenenkään henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Arvioinnissa ei vertailla opiskelijoita keskenään eikä heitä verrata esim. alan ammattilaisiin. Esimerkiksi tyydyttävä T1 -tason arvioinnissa hyväksyttävässäkin näyttösuorituksessa opiskelija voi saada ohjausta. Aivan kuten tutkinnon perusteissa kerrotaan. Esimiehemme eivät missään nimessä ole painostaneet meitä opettajia opiskelijoiden työtehtäviin tai arviointeihin liittyen”, vastineessa kirjoitetaan.
Sähköalan koulutuspäällikkö vastasi MOT:n lähettämiin kysymyksiin sähköpostilla. Hän kiistää väitteet. Koulutuspäällikkö kommentoi, että kaikki vastineen kirjoittaneet opettajat on koulutettu näyttöjen arvioimiseen.
- Kaikki vastineessa olevat Imatran sähköalan opettajat ovat suorittaneet näyttötutkintomestarin koulutuksen ja heidät on tutkintotoimikunta hyväksynyt arvioijiksi sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon. Vuoden vaihteeseen asti näyttömuotoisissa tutkinnoissa ei sama opettaja, joka oli opettanut asian, saanut toimia arvioijana. Meillä on oppilaitoksessa tehdyissä näytöissä käytetty ristiin Imatran ja Lappeenrannan opettajia ja varmistettu tällä arvioijan objektiivisuus, koulutuspäällikkö kirjoittaa.
Kaikki osastolla työskentelevät opettajat eivät kuitenkaan halunneet allekirjoittaa vastinetta.
Kyllähän koulusta valmistuu vähän kaikenlaista porukkaa
Kai Behmin on vaikeaa todistaa väitteitään asiakirjojen avulla, sillä hänellä ei ole pääsyä tarvittaviin tietojärjestelmiin. Siksi opettaja on tehnyt sähköalan yksiköstä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka hän toivoo penkovan koulun asiat perinpohjaisesti.
”Asia on vireillä ja välitoimiarvion tekeminen on käynnissä”, kantelua käsittelevä Mikko Sarja oikeusasiamiehen kansliasta sanoo.
Sähköalan harjoittelua ruohoa leikkaamalla
Yleensä puoli vuotta kestävä oppilaitoksen ja työnantajan yhdessä järjestämä työssäoppiminen on oleellinen osa ammattikoulutusta. Samaan aikaan, kun ammattikoulutuksen saama rahoitus on pienentynyt, opetuksen painopistettä on muutettu niin, että nuorten on tarkoitus oppia ammattiinsa tarvittavia taitoja enemmän juuri työpaikoilla.
Reformi astuu asteittain voimaan lähivuosina. Sen käytännön toteutus on herättänyt ammattikouluopettajissa suurta huolta. Opettaja Kai Behmin mukaan työharjoittelun järjestämisessä on Imatralla pahoja ongelmia jo ennen reformin voimaantuloa. Behm sanoo, että monen oppilaan työharjoittelu ei ole valmistanut millään tavalla toimimaan sähköalan töissä.
”Esimerkiksi yhden opiskelijan työharjoittelu oli käytännössä ulkoalueiden puhtaanapitoa, ruohonleikkausta, lehtien puhallusta sekä koneellista lumityötä. Se oli kiinteistönhoitoalan työssäoppimista, ei sähköalan. Silti koulutuspäällikkö painosti minua useaan otteeseen kirjaamaan työssäoppimisen suoritetuksi sähkö-ja automaatioasennuksiin ja sähkö- ja energiatekniikan tutkinnon osiin. En suostunut siihen”, Behm sanoo.
Kyseinen oppilas vahvistaa, että hän ei tehnyt sähköalan töitä työharjoittelunsa aikana.
”Ei ollut sähköalan hommia. Kyllähän koulusta valmistuu vähän kaikenlaista porukkaa. Esimerkiksi meidän luokalla oli sellainen kaveri, jolle en ikinä antaisi sähköpuolen papereita”, opiskelija sanoo.
Koulutuspäällikön mukaan Behmin väite ei pidä paikkaansa.
”Työssäoppimissopimusten tekeminen on opettajan työtä, samoin työpaikan sopivuuden arvioiminen työssäoppimispaikaksi ja työssäoppimisen tavoitteiden määrittäminen jaksolle ja kohdistaminen johonkin tutkinnonosaan. Työnantajan rooli on työnjohdollinen.”
Rikosilmoitukset puolin ja toisin
Behm sanoo, että hän on ottanut havaitsemansa epäkohdat viime vuosina useaan kertaan puheeksi yksikön johdon ja koulun rehtorin kanssa, mutta mikään ei ole muuttunut. Hän epäilee, että sähköalan osastoa kiinnostavat vain valmistuvien oppilaiden määrä ja oma maine, eivät valmistuneen oppilaan osaamisen taso. Behm pitää osaston toimintakulttuuria suurempana syynä nykyiseen tilanteeseen kuin säästöjä.
”Kävin pitkään kamppailua, että nostanko kissan pöydälle. Minä olen lähtenyt tähän mylläkkään sen takia, että tässä hukataan niin monen nuoren tulevaisuus. He eivät työllisty ja moni voi syrjäytyä.”
Opettaja kokee päätyneensä esittämänsä kritiikin takia mustalle listalle ja aikoo riitauttaa saamansa potkut.
”Minua on painostettu ja kiusaaminen on lievä sana kuvaamaan sitä, mitä olen kokenut. Minut on yritetty saada hiljaiseksi ja työoloni yritetty tehdä sietämättömiksi”, Behm sanoo.
Behm on tällä hetkellä rikostutkinnan kohteena. Häntä epäillään sähköalaan liittyvien noin viiden tuhannen euron arvoisten opetusvälineiden varastamisesta. Poliisi teki tapauksen tutkinnan yhteydessä kotietsinnän Behmin kotiin.
”Esitutkinta on kesken ja henkilö on rikoksesta epäillyn roolissa. En voi asiaa enempää kommentoida”, rikoskomisario Ari Järveläinen Kaakkois-Suomen poliisista sanoo.
Behm on puolestaan tehnyt rikosilmoituksen, jossa hän syyttää koulua väärästä ilmiannosta.
”On törkeyden huippu, että lähdetään tällaiselle linjalle: en ole varastanut koulusta mitään. Tämä on ihan puhdas mustamaalausyritys”, Behm väittää.
”Minulla ei ole tiedossa, että rikosilmoitukseen olisi kirjattu kenenkään henkilön nimeä”, rehtori Lehmusvaara sanoo.
Tulevaisuudessa tullaan näkemään tapauksia, joissa ammattitaidon puute on omiaan aiheuttamaan onnettomuus- ja sairastumistilanteita.
MOT on haastatellut Kai Behmin ja toisen opettajan lisäksi viittä muuta Sampon ammattikoulun Imatran yksikössä työskentelevää opettajaa, jotka opettavat koulussa muita kuin sähköalaa. He eivät halua nimiään julki.
Haastatteluiden perusteella moni opetushenkilökunnan jäsen voi erittäin huonosti ja vaientamisen kulttuuri istuu talossa syvällä. Haastateltavat korostavat, että kaikilla osastoilla ei ole ongelmia, mutta osassa työilmapiiri on pahasti myrkyttynyt. Painostus, vaientaminen ja uhkaaminen potkuilla ovat seikkoja, jotka toistuvat haastatteluissa. Aluehallintovirasto teki kouluun aiemmin työsuojelutarkastuksen, jossa se totesi, että johtamisessa on ongelmia ja työntekijät uupuvat pahasti.
”Minun käsitykseni mukaan väite siitä, että täällä vaiennettaisiin ihmisiä, ei pidä paikkaansa”, Lehmusvaara sanoo.
Myös työnantajat huolissaan
Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo saaneensa alueen työnantajilta yhteydenottoja, joissa on tuotu esiin huoli ammattikouluista valmistuvasta työvoimasta.
”Olen saanut useita puheluita. Moni työnantaja on ilmaissut huolensa, että monelta vastavalmistuneelta opiskelijalta puuttuu oleellisia perusammattitaitoon kuuluvia valmiuksia”, Lehtola sanoo.
”Ammattikoulujen pitäisi pystyä aina takaamaan kohtuullisen osaamisen minimitaso. Tulevaisuudessa tullaan näkemään tapauksia, joissa ammattitaidon puute on omiaan aiheuttamaan onnettomuus- ja sairastumistilanteita.”
Myös Suomen Yrittäjät on saanut yhteydenottoja, jotka koskevat joissakin ammattikouluissa opiskelevia nuoria muuallakin Suomessa. Yhteydenottajat ihmettelevät lähiopetuksen vähäistä määrää ja joidenkin valmistuneiden osaamista. Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
”Kyllä huolestuneita viestejä tulee yrittäjiltä. He kysyvät, miten opetusta voi olla jonakin päivänä vain kaksi tuntia päivässä ja perjantaisin välillä ei ollenkaan. Erityisesti rakentamisen ja tekniikan alalta huolestuneita viestejä tulee nuorten kädentaidoista ja käytännön osaamisesta”, Lamppu sanoo.
Kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko Aleksis Salusjärvi on kiertänyt lähes kahden vuoden ajan kymmenissä ammattikouluissa opettamassa lukutaitoa ympäri Suomea. Hänen mielestään säästöjen takia toteutetun lähiopetuksen karsimisen ja opettajamäärän vähentämisen myötä käynnissä on ihmiskoe, jonka kohteeksi joutuvat puolet Suomen nuorista.
”Opettajia painostetaan päästämään oppilaita läpi olemattomilla näytöillä. Oppilaat ovat jatkuvasti enemmän vastuussa omasta koulutuksestaan, mikä on kohtuuton taakka 16-vuotiaille nuorille. Tämä on tikittävä aikapommi, joka tulee näyttämään todella rumia tuloksia osalle oppilaista”, Salusjärvi sanoo.
Imatran sähköosaston ongelmista kertoi tänään aamulla myös Etelä-Saimaa-lehti.
Onko sinulla henkilökohtaista kokemusta ammattikoulutuksen ongelmista? Voit ottaa yhteyttä osoitteeseen jouni.munukka@yle.fi
Lisää ohjelmasta
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
- Kauneusleikkaus aiheutti Katin poskeen kuolion ja Ninalle monen sentin arvet ohimoille – potilasvahinkoilmoituksen jälkeen kirurgi alkoi muokata heidän potilastietojaan, nyt asiaa tutkii poliisi
- Meyerin Turun-telakalla ongelmia ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa – intialaiset insinöörit suunnittelivat luksuslaivaa harjoittelijapalkalla
