Hyppää pääsisältöön

Täällä retkeilet ilman ruuhkia

Kilpikaarnaiset männyt ja kirkasvetiset järvet hurmaavat
Peuran polun erämaassa Keski-Pohjanmaalla

Keski-Pohjanmaan eteläinen erämaa viehättää rauhallisuudellaan. Metsäpeuran mailla maisemat muistuttavat Lapista.

– Monet puistot alkavat olla ruuhkaisia, mutta täällä on tosi rauhallista, sanoo eräopas Minna Jakosuo. Jos etsii omaa rauhaa, täältä sitä löytää.

Istumme nuotiopaikalla autiotuvan pihassa Salamajärven kansallispuistossa Keski-Pohjanmaan Perhossa ja odottelemme, että kahvivesi kuumenee nokipannussa. Ajoittainen kesäsade ripsii, vedämme huppua pään peitoksi.

Muita kulkijoita ei pihapiiriin eksy, mutta se ei Jakosuon mukaan ole harvinaista täällä selkeämmällään säällä.

Eräopas Minna Jakosuo retkeilyvaatteissa kyykyssä nuotiopaikalla vuolemassa puukolla lastuja polttopuusta, etualalla nuotiolla kahvipannu.
Eräopas Minna Jakosuo retkeilyvaatteissa kyykyssä nuotiopaikalla vuolemassa puukolla lastuja polttopuusta, etualalla nuotiolla kahvipannu. Kuva: Yle / Jouko Salokorpi nuotiopaikat,Peuran polku,eräoppaat,kahvipannut,Nuotio,Minna Jakosuo
Koriste
Koriste koristeet

Peuran polku – erämaan rauhaa ja matalan kynnyksen vaelluksia

  • Peuran polku on 115 kilometrin pituinen retkeilyreitistö Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. Se kulkee osittain Salamajärven kansallispuistossa.
  • Luonto on pääsääntöisesti karua suo- ja metsäluontoa.
  • Reitin varrella on vanhoja metsiä ja kirkasvetisiä järviä, kuten pieni Valkeinen, johon ei laske yhtään puroa. Järven pohjassa pulppuaa noin 17 lähdettä.

Luonnonrauhaa ja autiotuparomantiikkaa

Kovasti suosiotaan viime vuosina kasvattanut retkeilyharrastus tuo erityisesti Etelä-Suomen metsiin yhä enemmän kävijöitä. Samalla monet retkeilijät kaipaavat uusia kohteita, joissa ei törmäisi muihin retkeilijöihin niin helposti.

Täällä saa kokea erämaafiilistä, vaikka ollaankin aika etelässä.

Peuran polun yhteensä 115 kilometrin mittainen retkeilyreitistö kiertelee Suomenselän seudulla Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Reitti on saanut nimensä metsäpeurasta, jonka kanta elää alueella yli tuhannen yksilön vahvuisena: tienoita kutsutaan metsäpeuran maaksi.

– Olen nähnyt metsäpeuran täällä viimeksi pari viikkoa sitten. Ahman olen nähnyt jäällä juoksemassa, kun olin hiihtämässä.

Salamajärven metsä- ja suoerämaassa liikkuu myös ilveksiä, karhuja ja susia.

Mäntymetsässä selin kameraan kävelee eräopas retkeilyvaatteissa.
Minna Jakosuo: Rakastan näitä ikivanhoja metsiä ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Täällä polut on kapeita ja ihania, itsestään syntyneitä. Ne eivät ole levenneet vielä, niin kuin monissa puistoissa käy, kun kulkijoiden määrä kasvaa. Mäntymetsässä selin kameraan kävelee eräopas retkeilyvaatteissa. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Peuran polku,metsät,eräoppaat,Minna Jakosuo

Peuran polku sopii Jakosuon mukaan myös monen tasoisille retkeilijöille. Hirvaan kierroksen rengaslenkki on 59 kilometrin mittainen, mutta lyhyimmät lenkit ovat kolmen kilometrin pituisia.

Olen vetänyt täällä matalan kynnyksen vaelluksia, tämä on siihen ihana paikka. Täällä maasto on helpompaa, ei ole suuria korkeuseroja, eli ei hengästytä, vaikka olisi painavakin rinkka mukana.

– On paljon pitkospuita, jotka antavat taukoa kivikkojen ja juurakkojen yli pomppimiseen. Pystyy vähän keskittymään omiinkin ajatuksiin eikä vain kivien väistelyyn.

Eräopas Minna Jakosuo retkeilyvaatteissa kävelee pitkospuita kohti kameraa, ympärillä mäntymetsää
Minna Jakosuo: Mulla oli ennen antiikkikauppa, ja siellä kävi hirveästi ihmisiä – ehkä vähän kyllästyin ihmisiin. Pari vuotta menikin eräelämää viettäen, mutta nyt tuntuu tosi hyvältä olla eräoppaana ja ohjata ihmisiä luonnossa, kun saan itse luonnosta niin paljon mielenrauhaa. Eräopas Minna Jakosuo retkeilyvaatteissa kävelee pitkospuita kohti kameraa, ympärillä mäntymetsää Kuva: Yle / Rasmus Tåg Peuran polku,pitkospuut,eräoppaat,metsä,Minna Jakosuo

Jakosuo toimii eräoppaana mutta vaeltaa paljon myös yksin. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi pitkistä yksinvaelluksistaan, jotka ovat herättäneet paljon kiinnostusta.

Vuonna 2015 hän vietti ensimmäisen kuukauden yksin erämaassa, ja tuhannet seurasivat hänen kokemustaan somessa. Keväällä 2018 vuorossa on hiihtovaellus yksin Lapissa.

Skip Instagram post

Minna Jakosuo: Nykyaikaan kuuluu myös se, että ihmiset haluavat jakaa omia kokemuksiaan muille, myös somessa. Ja ehkä tämäkin on sellainen piilotettu helmi, jota ihmiset arvostavat niin paljon, että haluavat jakaa muillekin iloaan sen löytämisestä.

Punainen vanha puutalo jossa keltainen ovi, keskellä metsäaukeaa.
Valvatin autiotupa rakennettiin alun perin 1860-luvulla metsänvartijan taloksi, jotta voitiin valvoa kruununmaiden luvatonta asutusta. Talo oli asuttu noin vuosisadan verran, viimeinen metsänvartija lähti 1960-luvulla. Punainen vanha puutalo jossa keltainen ovi, keskellä metsäaukeaa. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Peuran polku,autiotuvat,tuvat,Valvatti
Vanha omenapuu, taipunut kaarelle maahan asti, kuvattu alkukesästä.
Pihassa on vanhoja omenapuita metsänvartijoiden ajalta. Vanha omenapuu, taipunut kaarelle maahan asti, kuvattu alkukesästä. Kuva: Yle / Jouko Salokorpi omenapuut,Peuran polku,autiotuvat,Valvatti
Autiotuvan pöydällä vieraskirjavihko, jossa päivämääriä ja merkintöjä.
Vieraskirjassa on merkintöjä harvakseltaan. Autiotuvan pöydällä vieraskirjavihko, jossa päivämääriä ja merkintöjä. Kuva: Yle / Jouko Salokorpi autiotuvat,Peuran polku,vieraskirjat (kulttuuriset objektit),Valvatti
Harmaantunut pihasauna ja liiteri metsäaukealla.
Löylyynkin pääsee. Harmaantunut pihasauna ja liiteri metsäaukealla. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Peuran polku,saunat,autiotuvat,Valvatti

Virkistävät nokipannukahvit on juotu, ja kiertelemme hetken autiotuvan eli entisen metsänvartijan talon tunnelmallisessa pihapiirissä. Täällä voisi ajatella viettävänsä miellyttävän yönseudun. Jakosuo kehuu saunan löylyjä.

Kas. Pensaikossa silmiin osuu käärepaperi lemmenhetken jälkiseuraamuksilta suojaavalle välineelle.

Miten on – olisiko tämän kohteen rauha vetonaula myös romantiikannälkäisille vaeltajille?

Jakosuota naurattaa.

– Mä luulen, että nämä autiotuvat vähän tahtovat olla joillekin sellaisia paikkoja. Toisen lähistöllä olevan tuvan vieraskirjasta luin vuosia sitten tekstin, että "käytiin täällä rakastelemassa". Aika rehellistä.

Mukavaa tietenkin olisi, jos kiihkeimmätkin korven rakastajat hekumoisivat roskattoman retkeilyn periaatteita noudattaen.

Koriste
Koriste
Viitta jossa teksti Peuranpolku
Viitta jossa teksti Peuranpolku Kuva: Yle / Jouko Salokorpi Peuran polku,Lestijärvi,retkeilyreitit,Keski-Pohjanmaa,viitat (opasteet),Valkeinen
Lestijärven ja Kinnulan rajalla, Keski-Suomen ja Keskipohjanmaan rajalla, on Valkeisjärvi, jonka vesi pulppuaa 17 lähteen kautta. Järveen ei laske yksikään puro. Vesi on kristallinkirkasta ja pohja valkohiekkainen. Järven rantoja sivuaa Peuran polku. Nimi tulee metsäpeurasta, jonka Suomenselän kanta elää alueella vahvana. Ihanaa luontoa, rauhaa ja hiljaisuutta – Salamajärven kansallispuisto, puhdasta ilmaa, erämaata. Mutta turistit lentävät 10 kilometrin korkeudella ohi Lappiin.― Yleisövinkki / Egenland

Pitkospuut kiertävät valkohiekkaista järveä, jonka pohjassa pulppuaa 17 lähdettä

Tähän päättyvät pitkospuut. Mutta vain toistaiseksi.

Kun Mikko Viitasalo ja Jorma Tuikka ovat saaneet urakkansa valmiiksi, lankut jatkuvat vielä noin 400 metrin verran eteenpäin.

Jorma Tuikka ja Mikko Viitasalo pitkospuutalkoissa Valkeisen järven rannalla.
Valkeisen järven rannan suomaisemassa kiertävät pitkospuut uusitaan, sillä edelliset olivat vanhetessaan muuttuneet vaarallisiksi kulkea. Jorma Tuikka ja Mikko Viitasalo pitkospuutalkoissa Valkeisen järven rannalla. Kuva: Yle / Jouko Salokorpi pitkospuut,talkoot,moottorisahat,Lestijärvi,Keski-Pohjanmaa,suo,Valkeinen
Pitkospuut suomaisemassa.
Työ tehdään talkoilla. Mikko Viitasalo ja moottorisahaa käyttävä Jorma Tuikka ovat koonneet porukan. Pitkospuut suomaisemassa. Kuva: Yle / Jouko Salokorpi pitkospuut,Keski-Pohjanmaa,suo,Lestijärvi,Valkeinen

Yhytämme pitkospuita kunnostavat talkoolaiset kuljettuamme kirkasvetisen Valkeisen järven rantaa pitkin noin puolen kilometrin matkan. Uusilla lankuilla askel on kevyt, kun katsoo vieressä avautuvaa upottavaa suomaastoa.

– Tämä reitti on aika suosittu paikallisten retkeilijöiden keskuudessa. Tämä on sopiva päiväretkikohde, täällä pystyy kulkemaan lasten kanssa eikä tarvita suurempia varusteita, sanoo Mikko Viitasalo.

– Toivottavasti muutkin löytävät tänne nyt, kun tämä saadaan kuntoon.

Tässähän oli olemassa riski, että koko reitti olisi painunut unholaan.
Puuhun kiinnitetty lappu jossa otsikko Varoitus ja tieto huonossa kunnossa  olevista pitkospuista
Metsähallituksen tiedote varoittaa huonossa kunnossa olevista pitkoksista. Puuhun kiinnitetty lappu jossa otsikko Varoitus ja tieto huonossa kunnossa olevista pitkospuista Kuva: Yle / Rasmus Tåg Metsähallitus,Peuran polku,luontopalvelut,varoitusmerkinnät,egenland_peuranpolku

– Jos pitkospuita ei kunnostettaisi, niin se olisi johtanut siihen, että polku olisi poistettu retkeilyreitistökartoista, ja silloinhan tänne ei olisi löytänyt enää kukaan, Viitasalo jatkaa.

Pitkospuita kunnostetaan talkoilla. Mukana on yhteensä kuuden hengen porukka, ja uusia pitkoksia päivässä syntyy noin sadan metrin matka. Yhteensä urakka kestää pari viikkoa.

– Sen sijaan vanhan polku purettiin yhdessä päivässä, ja sen tekivät Lestin yläkoulun oppilaat. Heillä oli luontopäivä, ja mukana oli kymmenkunta oppilasta ja kaksi opettajaa.

– Yhden päivän aikana he purkivat ja nostivat kaikki vanhat lankut pois, kehaisee Viitasalo.

– Mikäs voisi olla sen parempi luontopäivä!

Vanhat pitkospuut, sammaloituneet
Parissakymmentä vuotta on pitkospuiden elinikä soisessa maastossa. Vanhat pitkospuut, sammaloituneet Kuva: Yle / Jouko Salokorpi pitkospuut,Lestijärvi,Keski-Pohjanmaa,suo,Peuran polku,Valkeinen
Pitkospuuhun veistetty vuosiluku 2017
Uusilla pitkoksilla asteltaneen ainakin 2030-luvulle asti. Pitkospuuhun veistetty vuosiluku 2017 Kuva: Yle / Jouko Salokorpi pitkospuut,2017,Peuran polku,Lestijärvi,talkoot,Valkeinen
Aikamoinen osoitus pienen kunnan joukkovoimasta. Alle 800 asukkaan Lestijärvi on manner-Suomen toiseksi pienin kunta Luhangan jälkeen.

Talkoihin oli tosin taloudellinen syy: Metsähallituksen Luontopalvelut kunnostavat Viitasalon mukaan nykyisin ainoastaan kansallispuistoja ja niiden rakenteita eikä puistojen ulkopuolelle jäävien osuuksien hoitoon ole varaa. Valkeisen järveä kiertävä reitti on osa Peuran polkua, mutta ei kuulu varsinaiseen Salamajärven kansallispuistoon.

Asiasta käytiin Metsähallituksen kanssa pitkät, mutta lopulta tuloksettomat neuvottelut, kertoo Viitasalo, joka on Lestijokiseudun ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja. Niinpä ympäristöyhdistys päätti hakea Leader-rahoitusta kunnostukseen.

Lestijärveläiset yritykset ja kansalaisjärjestöt sekä Lestijärven kunta mahdollistivat tuellaan rahoituksen EU:lta tulevan osuuden lisäksi. Rahoitus kattoi puutavaran, mutta lankkujen vaihto tehdään vapaaehtoisvoimin.

Koriste
Koriste koristeet

Pitkospuilla pitkin Eskolan metsärataa

Pitkospuut kulkevat pitkin vanhaa Eskolan metsärataa.

– Se oli metsäjunarata, jota sanottiin pikkuradaksi. Se lähti täältä Lestijärveltä, meni Sieviin, ja sieltä Eskolan pääradan varteen, Mikko Viitasalo kertoo.

– Veturia sanottiin Pikku Pässiksi.

Pikkurata oli aikoinaan Suomen pisin ja pisimpään toiminut kapearaiteinen rautatie, jota käytettiin yksinomaan puutavaran kuljetukseen. Rata purettiin vuonna 1961, mikä miehiä vähän harmittaa näin jälkikäteen.

– Sehän olisi tällä hetkellä turistirysä, Viitasalo naurahtaa. Junarata keskellä metsäpeuran maata.

Mustavalkoisessa arkistokuvassa veturi kapearaiteisella junaradalla.
Veturi halkolastissa. Mustavalkoisessa arkistokuvassa veturi kapearaiteisella junaradalla. Kuva: Sievin kotiseutumuseo Sievi,Eskolan metsärata,rautatiet,egenland_peuranpolku
Mustavalkoisessa arkistokuvassa työmiehiä resiinan päällä kapearaiteisella raiteella.
Topparoikka liikkeellä puuseipäillä lykittävällä rullavaunulla. Mustavalkoisessa arkistokuvassa työmiehiä resiinan päällä kapearaiteisella raiteella. Kuva: Sievin kotiseutumuseo Eskolan metsärata,Sievi,rautatiet,egenland_peuranpolku
Mustavalkoisessa arkistokuvassa työmiehiä metsässä purkamassa junarataa.
Pikkuradan purkua kesällä 1961 Takkulassa. Mustavalkoisessa arkistokuvassa työmiehiä metsässä purkamassa junarataa. Kuva: Sievin kotiseutumuseo rautatiet,Sievi,Eskolan metsärata,egenland_peuranpolku
Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Mänty, tupasvillaa, järven rantaa
Mänty, tupasvillaa, järven rantaa Kuva: Yle / Jouko Salokorpi suo,mänty,Lestijärvi,Keski-Pohjanmaa,suovillat,Peuran polku,Valkeinen

"Tämä alue on jäänyt matkailullisesti katveeseen"

Ainakaan työmaan olosuhteissa ei ole valittamista. Alkukesän päivänä aurinko paistaa, suopursu tuoksuu vienosti ja vieressä saa ihailla tyyntä järvenselkää.

Ympärillä lentelee ihmeellisen paljon sudenkorentoja. Silloin kun moottorisaha ei soi, siipien surahdukset kuuluvat selkeästi eikä mistään kantaudu meteliä.

Viitasalo ja Tuikkakin kiittelevät olosuhteita. Kaikesta päätellen lähiseudun luonto merkitsee talkoolaisille paljon.

– Tämä alue, ja yleensäkin tämä Keski-Pohjanmaan alue, kun ajatellaan, on matkailullisesti jäänyt katveeseen. Me ei olla osattu tuoda tätä aluetta esille, pohtii Tuikka, joka on Lestijärveltä ikänsä asunut.

Helsingistä lähdetään herkemmin Lappiin tai Itä-Suomeen, ja täällä olisi ihan samanlaisia luontoelämyksiä.
Oranssi kypärä pitkospuilla suomaastossa
Oranssi kypärä pitkospuilla suomaastossa Kuva: Yle / Jouko Salokorpi pitkospuut,Kypärä,suo,Lestijärvi,Valkeinen
Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik

"Sitähän sanotaan, että tämä on kuin Keski-Suomen Lappi"

Yrittäjä Salme Uusitalo kuvattuna Valkeisen järven rannalla, taustalla leirintäalueen reunaa ja järvi.
Salme Uusitalo on toiminut pitkään yrittäjänä leirintäalueella Valkeisen järven rannalla. Yrittäjä Salme Uusitalo kuvattuna Valkeisen järven rannalla, taustalla leirintäalueen reunaa ja järvi. Kuva: Yle / Jouko Salokorpi Lestijärvi,leirintäalueet,Valkeinen,Salme Uusitalo

– Tähän luontoon on tavallaan tottunut, sanoo Salme Uusitalo.

– Muualta tulijat siitä aina sanovat, ja heidän kauttaan itsellekin kirkastuu, että sitä saa olla onnellinen, kun asuu ja elää tällaisessa paikassa.

– Sitähän sanotaan, että tämä on kuin Keski-Suomen Lappi, samanlaiset maisemat ja tämä kirkaspohjainen, lähdepohjainen Valkeisjärvi. Ja mehän olemme Peuran polun sydämessä, puolessa välissä reittiä.

Koriste
Koriste koristeet
Finlands karta som visar positionen av vandringsleden Peuran Polku.
Karttaa klikkaamalla pääset Google Maps -karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar positionen av vandringsleden Peuran Polku. kartat


Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

Jälkikirjoitus maaliskuussa 2018

Vierailimme Peuran polulla Ylen Egenland-ohjelman kuvausten yhteydessä kesäkuussa 2017. Myöhemmin on käynyt ilmi, että Lestijärvelle suunnitellaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa. Tammikuussa 2018 korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset. Mikäli tuulivoimapuisto toteutuu, se tulee muuttamaan suuresti seudun maisemia. Jutussa esiintyvän pienen Valkeisen järven alueen luonne muuttuu, sillä lähimmät voimalat sijoittuvat reilun kilometrin päähän, kirjoitetaan Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Puiston rakennuttajan YIT:n mukaan rakennustyöt alkavat vuona 2019.

Suomen suurin tuulivoimapuisto voi nousta Lestijärvelle – KHO hylkäsi kaavavalitukset (Yle 19.1.2018)
Maakuntajärven maisema muuttuu täysin – Lestijärvellä tutkittiin 118 tuulivoimalan ympäristövaikutukset (Yle 8.10.2014)

Edit 27.3.2018: Lisätty tietolaatikko Eskolan metsäradasta.