Hyppää pääsisältöön

"Tätä ei tehdä järjellä vaan sydämellä”

Jukan pieni merenkulkumuseo Iniön saaressa on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa

Jo kolmenkymmenen vuoden ajan Jukka Torikkaa on kiehtonut plokin eli purjehduksessa käytettävän väkipyörän kaunis muoto. Keräilijän intohimo on synnyttänyt maailman ainoan Plokimuseon, joka on samalla mitä luultavimmin maailman pienin merenkulkumuseo.

Pureva pohjoistuuli kurittaa punaisia, valkonurkkaisia taloja. Poikkeuksellisen kylmä heinäkuun alku pistää vetämään lämmintä ylle.

Jukka Torikka valkoisella tukalla ja parralla, siniseen teepaitaan pukeutuneena hymyilee kameralle.
Jukka Torikka valkoisella tukalla ja parralla, siniseen teepaitaan pukeutuneena hymyilee kameralle. Kuva: Yle/Maria Seppälä Iniö (saari),egenland_iniö

Mutta Jukka Torikka ei vaikuta olevan viileästä säästä moksiskaan. Kuin merikarhu ikään hän tulee pihamaalla vastaan t-paidassa, sortseissa ja puukengissä – onhan kesä!

Valkopartainen hymy ja jämäkkä kädenpuristus toivottavat sydämellisesti tervetulleeksi.

Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik

Pieni Plokimuseo

  • Merenkulkumuseo Iniössä Turun saaristossa
  • Maailman pienin ja luultavasti myös ainoa plokimuseo
  • Kokoelmassa on noin 280 uniikkia plokia (keväällä 2018)
  • Museon perustaja Jukka Torikka kartuttaa kokoelmaansa jatkuvasti

Ploki, purjehduksen tärkeä apuväline

Jukka on ollut keräilijä 30 vuotta. Suurin kiinnostuksen kohde on sellainen, ettei se ole kovin monelle tuttu: ploki.

– Plokejahan käytetään myös maissa, mutta itse olen keskittynyt laivaplokeihin.

Ploki eli väkipyörä, pylpyrä tai rissa

  • Ploki on laite, jota käytetään purjealuksissa, suurissa ja pienissä.
  • Ploki tunnetaan myös nimillä väkipyörä, pylpyrä ja rissa.
  • Kahden tai useamman plokin avulla voidaan muodostaa talja, jolloin suuriakin taakkoja voidaan liikuttaa hyvin yksinkertaisella laitteistolla.
  • Purjealuksessa takilan tai purjeiden käsittely olisi mahdotonta ilman taljoja tuulen purjeisiin kohdistaman suuren voiman vuoksi.
  • Yksinkertaisia väkipyöriä on käytetty myös erilaisissa nostureissa tuhansien vuosien ajan.
  • Taljat kehitettiin ilmeisesti antiikin Kreikassa, jossa niitä käytettiin ainakin 400-luvulta lähtien.
  • Antiikin tunnetuimpiin tieteentekijöihin lukeutuneen Arkhimedeen kerrotaan käyttäneen taljoja laivojen nostamiseen telakalle.
Jukka Torikka purjeveneessään.
Jukka havainnollistaa kahden plokin avulla muodostetun taljan toimintaa. Jukka Torikka purjeveneessään. Kuva: Yle/Maria Seppälä Iniö, Parainen,egenland_iniö

30 vuoden keräily sai alkunsa pöytälampusta

Alkusysäyksen keräilylle antoi sisustuslehti, jota Jukka nuorena asuntovelallisena selaili kolmisenkymmentä vuotta sitten. Lehden sivuilla silmiin osui kiehtova pöytälamppu, jonka runko oli tehty plokista.

– Ei olisi tullut kysymykseenkään, että olisi ostettu sellainen jostain sisustusliikkeestä, Jukka muistelee.

Ainoa mahdollisuus oli hankkia osaset irrallaan ja askarrella oma lamppu. Tästä kaikki alkoi.

– Kaksi ensimmäistä plokia, joista tein pöytälamput, ovat muuten edelleen tuolla sisällä, toimivina valaisimina, hän sanoo ja viittaa viereiseen kotitaloonsa.

– Niitä ei ole purettu ja tuotu tänne museoon.

Valkopartainen mies sinisessä villapaidassa esittelee puisia plokeja.
Tilannepäivitys maaliskuulta 2018: vieraillessamme Iniössä kesällä 2017 plokeja on 255, mutta keväällä 2018 Jukka kertoo puhelimessa kokoelman karttuneen jo miltei 280 kappaleeseen. Valkopartainen mies sinisessä villapaidassa esittelee puisia plokeja. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Talja,merenkulkumuseo
Mä olen esteetikko, ja se plokin muoto kiehtoi. Ja se, ettei näiden joukossa ole kahta samanlaista.

Painavin ploki painaa noin 40 kiloa, kevyin vain 10 grammaa.

Koriste
Koriste

Plokit ovat löytyneet erilaisilta kirpputoreilta ja käytetyn tavaran liikkeistä. Myös monet Jukan keräilijätuttavat ovat lahjoittaneet hänelle plokeja.

– Plokit ovat pääasiassa Suomesta, mutta osa niistä on löytöjä Englannista, Virosta ja Ruotsista, Jukka kertoo.

Luotettavaksi paikaksi löytöjen tekemiseen on osoittautunut Uudenkaarlepyyn perinteikkäät vuotuiset Juthbackan markkinat.

Plokit roikkuvat museon seinällä.
Kokoelma kasvaa edelleen. Plokit roikkuvat museon seinällä. Kuva: Yle/Maria Seppälä Iniö, Parainen,egenland_iniö

"Kokoelman arvosta ei ole tietoa, mutta palovakuutus on 20 000 euron arvosta"

Joistakin plokeista Jukka on erityisen ylpeä.

– Syvänvedenpurjehtijoiden plokit ovat meikäläiselle tosi kova juttu. Jos ne osaisivat kertoa tarinansa, niistä saisi kirjoittaa paksut kirjat.

Museon sisäänkäynit. Musta puu-ovi ja vieressä köysiä seinällä.
Aivan lyhyimpiä vieraita lukuunottamatta kävijän pitää vähän kumartua, jotta pääsee museon ovesta sisään. Museon sisäänkäynit. Musta puu-ovi ja vieressä köysiä seinällä. Kuva: Yle/Maria Seppälä Iniö, Parainen,egenland_iniö

Astumme sisään. Terva ja meri tuoksuvat.

Karttoja, kompasseja, laivojen pienoismalleja, kiikareita, kaukoputkia ja vanha merimiehen kirstu, siihen viikattuna asuja menneiltä vuosikymmeniltä ja vanhoja valokuvia.

Seiniä peittävät siisteissä riveissä puusta tai metallista valmistetut plokit. Hyllyjen sijasta Jukka kiinnitti aittahuoneitten seiniin pystyyn asetettuja tukkeja, jotka muistuttavat purjelaivan mastoja. Niissä plokit nyt roikkuvat, samassa asennossa kuin laivoissa alun perin.

Kolmenkymmenen vuoden keräilyuran jälkeen keräilijällä itsellään ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mikä kokoelman arvo voisi olla.

– Vaikea arvioida, kun rahayksikkökin on ehtinyt vaihtua markoista euroiksi. Palovakuutus kuitenkin on 20 000 eurolle.

Plokit roikkuvat siisteissä riveissä museon seinällä.
Museossa vallitsee tarkka järjestys. Jukka on numeroinut kaikki plokit, ja hän muistaa varsin tarkasti, mistä jokainen on peräisin. Plokit roikkuvat siisteissä riveissä museon seinällä. Kuva: Yle/Maria Seppälä Iniö, Parainen,egenland_iniö

Iniössä kaikki on pientä, mutta kiinnostus museota kohtaan kasvaa

Museo syntyi enemmän sattuman kuin suunnittelun tuloksena.

– En välttämättä ollut tavoitteellinen siinä, että perustaisin museota. Halusin vain järjestää plokit, ja siitä sitten kehittyi museo.

Kun Jukka oli saanut kaikki plokit saman katon alle, hän ajatteli, että voisi yhtä hyvin päästää ihmiset katsomaan niitä.

Käyntiämme edeltävänä päivänä museossa kävi bussillinen vieraita.

Kolme puusta tehtyä puista plokia eli väkipyörää, soikion mallisia, köyttä ympärillä, lähikuvassa
Kolme puusta tehtyä puista plokia eli väkipyörää, soikion mallisia, köyttä ympärillä, lähikuvassa Kuva: Yle / Maria Seppälä plokit,merenkulku,purjehdus,Iniö, Parainen,Pieni Plokimuseo

Kirjoitamme nimemme museon vieraskirjaan, johon tulee nimiä tiheään tahtiin. Se osoittaa, että kiinnostusta Jukan intohimoa ja keräilykohdetta kohtaan on ollut museon avaamisesta lähtien vuonna 2014.

– Vuosi 2017 oli vasta ensimmäinen, kun olimme mukana Paraisten museoesitteessä, jossa on kaikki kaupungin museot. En ole ollut kovinkaan julkisuushakuinen. Tuolla satamassakaan ei ole sen kummempia viittoja.

Silti kiinnostus museota kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Sana kiertää, välillä ilmestyy lehtijuttu, ja sen näkee heti kävijämäärässä.

Täällä tavataan sanoa, että Iniössä kaikki on pientä. Siksi museokin on pieni. Museon nimikin on pieni Plokimuseo, se sopii hyvin tänne.

Seuraavaksi: jäätiemuseo

Kesällä 2018 alkaa seuraavan pienen museon rakentaminen, nimittäin jäätiemuseon. Nähtäville on tulossa vanhoja valokuvia ja karttoja saariston jääteistä sekä teillä käytettyjä kulkuneuvoja.

Jukka muistaa talven 2003, jolloin hän pystyi ajamaan jäätä pitkin Maarianhaminaan asti. Siellä hän söi pizzan – ja ajoi takaisin Iniöön.

– Museon alue kehittyy koko ajan. Minulla on monta ideaa työn alla, Jukka kertoo.

Pieni plokimuseon ulkopuolelta katsottuna.
Pienen Plokimuseon lisäksi Jukka tarjoaa pihapiirissään aamiaismajoitusta. Pieni plokimuseon ulkopuolelta katsottuna. Kuva: Yle/Maria Seppälä Iniö, Parainen,egenland_iniö

"Mulla on paljon keräilytovereita, joihin pidän tiiviisti yhteyttä”

Vaikka kokoelman rahallisesta arvosta ei ole tarkkaa tietoa, sen tunnearvo on suuri.

– Kokoelma on mulle hyvin tärkeä. Ja mulla on keräilykavereita, joihin pidän tiiviisti yhteyttä.

Jukka kuuluu viiden innokkaan keräilijän ryhmään, joka vaihtaa tietoja verkostonsa sisällä. He auttavat toisiaan ja vinkkaavat uusista keräilyesineistä.

– Ihminenhän tavoittelee elämässään mielihyvää. Ja jos on vaikeasti hankittava esine, niin kun sen saa kokoelmaan, niin kyllähän se hyvänolon tunne siitä on iso juttu.

Siinähän se oikeastaan tulikin, nimittäin vastaus kysymykseen, joka on pyörinyt mielessä taustalla, samalla kun pari tuntia on vierähtänyt hetkessä kokoelmaa ihaillessa ja mukavia jutellessa. Joku saattaisi nimittäin kysyä – että mitä järkeä plokien keräilyssä on?

– Se olikin hyvä kysymys! Jukka innostuu.

Tätä ei tehdä järjellä. Tätä tehdään tunteella ja sydämellä.
Pieni plokimuseon edusta. Punainen rakennus jossa roikku köysiä seinällä ja iso ploki sisäänkäynnin vieressä.
Pieni plokimuseon edusta. Punainen rakennus jossa roikku köysiä seinällä ja iso ploki sisäänkäynnin vieressä. Kuva: Yle/Maria Seppälä Iniö, Parainen,egenland_iniö

Suomennos: Hannamari Hoikkala

Vaikka Iniö on pieni paikka, täällä on paljon kiinnostavia tarinoita ja ihmisiä, kuten Jukka Torikka, jolla on Euroopan ainoa Plokimuseo.― Yleisövinkki / Egenland
Finlands karta som visar Iniös position.
Karttaa klikkaamalla pääset Google Maps -karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Iniös position. kartat


Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

EDIT 31.5.2019 Muokattu otsikkoa