Kesäparatiisi oli vaarassa kadota
Kanavanseudustaan tunnettu vanha Vääksy elää uutta kukoistustaan
Julkkikset rakastivat kesäistä Vääksyä 1800-luvun lopulla. Mutta sata vuotta myöhemmin kylä oli lähes autio ja joen varren viimeinen myllykin vaarassa kadota iäksi. Vuosituhannen vaihteessa Vääksyn kanavan rantoja ja rakennuksia rakastavat ihmiset yhdistivät voimansa – ja kylän historiassa alkoi uusi luku. Kesällä 2021 Suomen vilkkain sisävesikanava täyttää 150 vuotta.
Vanha mankeli ulko-oven vieressä kertoo omaa tarinaansa helakan vaaleanpunaisen talon pitkästä historiasta. Matkailija astuu ovesta sisään – ja kohtaa kaksi villakoiraa nautiskelemassa ranskalaisesta maitokahvista.
Vitsi vitsinä. Tosiasiassa koirien omistajat, Minna Laulajainen ja Harri Blom, ne siinä kahvia juovat. He ovat jälleen kerran vuokranneet Vääksystä kesämökin ja nautiskelevat hetken hiljaisuudesta ranskalaisessa kyläkaupassa.
Tuoksuu kahville ja laventelille.
Rauhaisa miljöö on säilynyt paikallisten yrittäjien ja kyläaktiivien ansiosta, ja myös kesävieraat ovat panneet tämän merkille. Mutta se ei ole ollut itsestäänselvyys.
Siitä lisää hetken päästä, ensin tutkimme tätä silmiinpistävää taloa.
"Vääksy on loistava sijainti ranskalaiselle kyläkaupalle!"
Riikka-Maria Lemminki ja Stéphane Maytraud:
RM: Olin Ranskassa lomalla kun ostin tämän talon. Se tapahtui hetken mielijohteesta, kun makasin liitovarjo-onnettomuuden jälkeen sairaalasängyssä Chamonix’ssa. Näin ilmoituksen netissä ja soitin välittäjälle siltä istumalta. Samoihin aikoihin tapasin Stéphanen. Hän tuli minun mukaani Suomeen.
S: Idea kyläkaupan perustamisesta tuli, kun eräänä päivänä myimme kertaluonteisesti talon edessä ranskalaisia makkaroita. Se herätti kiinnostusta, joten uskaltauduimme avaamaan pienen liikkeen. Aluksi meillä oli vain yksi pieni huone, josta käsin myimme kahvia ja muutamia tuotteita. Sitten yritys alkoi saada tuulta siipiensä alle, ihmiset pitivät mukavasta tunnelmasta – ja tässä olemme nyt.
RM: Olemme kunnostaneet taloa aika paljon, aloitimme 2012.
S: Ensimmäiset kaksi vuotta kuluivat remontoimiseen. Korjasimme julkisivun ja remontoimme aina huoneen kerrallaan. Julkisivusta tuli noin vahvan värinen vähän vahingossa. Siitä piti tulla vaaleampi. Maalarit olivat jo sutimassa maalia seinään, kun tajusimme että sävy oli väärä. Sitten ajattelimme, että antaa olla!
RM: Eikä täällä vielä valmista ole, korjaukset jatkuvat.
S: Kun minulla on aikaa, remontoin lisää. Myöhemmin avaamme koko talon liikkeelle.
RM: Talon ensimmäinen osa on rakennettu 1890. Alun perin tämä oli hirsitalo, mutta vuonna 1920 tästä tehtiin useampikerroksinen kivitalo. Täällä oli ravintola ja hotelli, Hotelli Päijänne. Toisen maailmansodan aikaan täällä asui läheiselle Vesivehmaan kentälle laskeutuvia suomalaisia lentäjiä. Sodan jälkeen täällä pidettiin saksalaisia sotavankeja. Täällä on kuvattu elokuvia, ja tunnettuja taiteilijoita kuten Olavi Virta yöpyi Vääksyssä.
S: Vanha talo, jolla on pitkä historia takanaan, on kiinnostavampi kuin uusi rakennus; talolla on elämä. Ihmiset kyselevät, mikä talo tämä oikein on ja me kerromme. Täällä käy vanhempia ihmisiä, jotka ovat asuneet täällä. Eräs nainen kertoi työskennelleensä Hotelli Päijänteessä siivoojana.
RM: Kyllä, hän kertoi miten he viestittelivät saksalaisten sotavankien kanssa piirtämällä talvella huuruiseen ikkunaruutuun.
S: OIemme vähentäneet tarjontaa alkuaikoihin verrattuna. Olemme jättäneet pois sellaista jota nykyään saa suomalaisista kaupoista. Täältä löytää tyypillisen ranskalaisia tuotteita, sellaista mitä ei muualta saa, ja siksi ihmiset tulevat tänne.
RM: Sanoisin että 80% asiakkaista on lomalaisia Helsingistä ja Espoosta.
S: Vääksyllä on todella hyvä sijainti. Täällä on matkailijoita ja moni tulee veneellä kesämökille.
RM: Täällä on todella erityistä. Täällä on hienot rannat ja paljon väkeä kesäisin. Moni yrittäjä maahantuo omia tuotteitaan, kuten sisustustavaraa ja vaatteita, ja se vetää ihmisiä. Yrittäjät täällä tekevät paljon yhteistyötä, ehkä eri tavalla kuin muualla.
Ja koirat ovat tervetulleita joka paikkaan!
Vääksyn kanava on vielä tänä päivänä maamme liikennöidyin sisävesikanava
Vanha Vääksy on moderni kylä maan liikennöidyimmän sisävesikanavan äärellä
Vääksy sijaitsee Päijänteen ja Vesijärven välisellä kapealla kannaksella. Pikkuinen Vääksynjoki virtaa kylän halki järvestä toiseen.
Jokeen rakennettiin jo 1400-luvulla myllyjä, joiden ympärille kasvoi kylä ja markkinapaikka.
Vesijärven Päijänteeseen yhdistävää kanavaa alettiin rakentaa vuonna 1868. Se pantiin alkuun valtion hätäaputöinä, sillä suuret nälkävuodet näännyttivät kansaa, eikä töitä riittänyt.
Vääksyn kanava otettiin käyttöön vuonna 1871. Se nimettiin tuolloin Vesijärven kanavaksi. Vääksyn kanava on vielä tänä päivänä maamme liikennöidyin sisävesikanava.
Sana idylli nousee mieleen kanavanseutua käyskennellessä. Kanavansulun eteläpuolella sijaitsee vehreä Norrlininpuisto. Puistoa halkoo hitaasti virtaava joki. Vesijärven vettä valuu Päijänteeseen.
Ihan hurahtanut Vääksyyn
Kanavan rannalla tapaamme Reetta Nousiaisen. Hänen ansiostaan olemme täällä. Reetta on vanhan Vääksyn fani ja on luvannut meille kyläkierroksen.
Vääksyn kanavan seutu on ollut kautta vuosisadan kesäparatiisi, jonne ennen tultiin höyrylaivalla. Vanha Vääksy sen ympärillä on herännyt Ruususen unestaan 2000-luvulla, uusien yrittäjien ja alueen aktiivisten toimijoiden ansiosta (...) Me vääksyläiset arvostamme tätä kaunista miljöötä jossa saamme asustaa.
– Olen muualta muuttanut mutta ihan hurahtanut Vääksyyn. Vaikkei minulla ole varsinaisia juuria täällä, olen tuntenut itseni tervetulleeksi. Tänne on ollut hyvä solahtaa elämään mukaan.
– Tänne tullaan fiilistelemään vanhan ajan tyyppisen kylän meininkiä. Täällähän on se etu, että vanhat rakennukset eivät ole mitään hiljaisia museotaloja tai pelkästään asumiskäytössä. Rakennuksissa toimii nyt – samalla tavalla kuin 100 vuotta sitten – kauppoja ja kahviloita. Ne ovat käytössä, niissä eletään tätä päivää.
Myllyistä kaikki lähti
Vesi on määrittänyt Vääksyn luonnetta aina, sillä Vääksy on syntynyt myllyjen ympärille.
Kivenheiton päässä kanavan sulusta kohisee pieni koski. Kosken vierestä löytyy vanha myllykivi. Se muistuttaa ajoista, jolloin neljä myllyä jauhoi viljaa Vääksyssä.
Vääksynjoen varrella on jäljellä enää yksi vesivoimalla toiminut mylly. Kaunis, punamullattu rakennus muistuttaa kylän syntyhistoriasta. Näillä sijoilla on ollut myllyjä aina 1400-luvulta saakka. Vääksyn kulttuuriperinnön kannalta mittaamaton tuho oli lähellä 1980-luvun alussa. Tuolloin mylly oli jo ehtinyt ränsistyä autiotaloksi, ja sai polttotuomion.
– Vanhat puurakennukset eivät tuolloin nauttineet juurikaan arvostusta, Reetta sanoo. Palokunnan harjoituskohteeksi jo luvattu myllyvanhus kuitenkin pelastui paikallisväestön sitkeän työn ansiosta.
Kunnostetussa myllyssä toimii nykyään museo.
Yksi vanhan myllykylän myllyistä on yhä toiminnassa.
Vääksyn mylläri: "Pidämme maaseudun vireyttä yllä"
Kari Savola:
"Myllyjä oli ennen Suomessa pari tuhatta. Tällä hetkellä on ehkä 30. Mut me ollaan silleen vähän erikoinen mylly, että tänne voi tulla asiakas tuohon ostoksille ja nähdä kun me jauhetaan näillä 75 vuotta vanhoilla koneilla - näillä, joilla on aina jauhettu ja tullaan jauhamaan varmaan seuraavat sata vuotta.
Tää meidän sijainti on tosi hyvä, tässä on mahtava vanha Vääksy vieressä, ja hyvät pienet yritykset ja kanava. Myllyjä on ollut parhaimmillaan neljä tässä kolmensadan metrin säteellä. Tää on ainoa mikä on enää pystyssä. Silloin 40-luvulla sodan jälkeen tämäkin toimi vesivoimalla, mutta tämä oli niin sanottu uusi mylly. Jyväskylää myöten tänne tuotiin laivalla jyviä jauhettavaksi, kun täällä sai valkoista vehnäjauhoa joka oli silloin 40-luvulla ihan ykkönen. Tällä hetkellä se ei todellakaan ole ykkönen se valkoinen vehnäjauho, vaan täysjyvä.
Jauhamme täällä kaikkia perusviljoja, lähes 60 tuotemerkkiä, tai erilaisia variaatioita. Jauhamme myös asiakkaan viljaa. Että jos te joskus omistatte maatilan niin tuokaa meille jyvät niin saatte oman pellon viljaa.
Me yritetään pitää vielä maaseudun vireyttä yllä. Ja ehkä asiakkaat haluaa sellaisia wau-kokemuksia. Kaikki meidän asiakkaat on iloisia kun ne tulee tänne. Täällä ei näe nurisevia asiakkaita. Ehkä ne nurisijat hakee jauhonsa kaupasta."
Vuosisadan vaihteen Riviera
Ennen kanavan rakentamista Vääksystä löytyi myllyjen lisäksi kestikievari ja muutama talo. Varsinainen kylä oli puolentoista kilometrin päässä Anianpellossa. Kanavan myötä kylä puhkesi kukkaan, Reetta Nousiainen kertoo.
Pieni, myllyjen ympärille syntynyt kylä alkoi kasvaa. Siitä tuli eloisa ja vilkas kesänviettopaikka.
Sata vuotta sitten Vääksy oli suosittu etenkin kulttuurihenkilöiden ja ajan julkimoiden keskuudessa. Kirjailijat Aleksis Kivi ja Juhani Aho, Järnefeltien suku ja Jean Sibelius on nähty täällä.
Myöhemmin iskelmäsäveltäjä Toivo Kärki ja tangolegenda Olavi Virta viettivät aikaa Vääksyssä.
Kanavan myötä yhteydet isommista kaupungeista Vääksyyn paranivat ja yhteisö kukoisti. Sivistyneen yläluokan keskuudessa kesänvietto maaseudulla oli suosittua.
Myös Vääksyyn rakennettiin monia kauniita huviloita kesäasukkaita varten.
Kiellettyä rakkautta Vääksyssä
Ensimmäisten tunnettujen kesävääksyläisten joukossa olivat Alexander ja Elisabeth Järnefelt lapsineen. Alexander oli upseeri, ja Elisabeth tunnettiin suomalaisen kulttuurielämän voimahahmona. Hänellä oli suuri vaikutus etenkin suomalaiseen kirjallisuuteen 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.
Kesäisin Järnefeltin perhe vuokrasi huvilaa nimeltä Rantala aivan Vääksyn kanavan kupeessa.
Elisabeth piti huvilassa kirjallisuuspiirejä ja perheen luona vieraili paljon kirjailijoita. Elisabethin ajatuksena oli kehittää suomalaista kirjallisuutta kohti suomenkielistä realismia, jossa päähenkilöillä ja heidän teoillaan olisi syvempi merkitys suomalaisille.
Kesästä 1881 Rantalan huvilassa muodostui ikimuistoinen, kun Vääksyyn matkusti myös perheen poikien ystävä, nuori kirjailija Juhani Aho.
Myöhemmin Juhani Aho sanoi, ettei hänestä ikinä olisi tullut mitään ilman tuota kesää.
Huvilan emännän ja kirjailijanalun välillä saattoi myös olla intiimimpi suhde. Kirjeenvaihto oli tästä kesästä lähtien aktiivista, mutta vain muutama Elisabeth Järnefeltin kirjoittamista kirjeistä on tallessa - Järnefelt oli pyytänyt nuorta Ahoa polttamaan tältä saamansa kirjeet, ja mitä ilmeisemmin Aho oli tehnyt työtä käskettyä. Kirjeissään Aho suuntaa sanansa Tätille - joksi hän Elisabethia aina kutsui - ja kertoo Tätin nostattamista suurista tunteista.
Nyt on kumminkin toisin, kun ajattelen, että minä olen tätille “kaikki” ja täti minulle enemmän kuin kaikki, olen niin sanomattoman onnellinen, etten voi oikein olla. Kun vaan saisin olla tätin luona ja silittää tätin otsalta suruja pois. Kiitos, hyvä Jumala, että annoit minulle sen jota aina olen kaivannut. Mitähän minustakin olisi tullut ilman sinua, rakas, kallis… Kaikki mitä vastedes tulen tekemään on suorastaan sinun ansiotasi… Onko siis väärin, että minä rakastan Sinua niin hirmuisen kiivaasti, niin äärettömän paljon, ettei se tahdo sopia minuun.
Myös ooppera- ja balettiväki viihtyi kylässä. Vuorisen huvilassa asusteli oopperanjohtaja Edvard Fazer, joka kasvatti ruusuja.
Orkesterin- ja kuoronjohtaja Gustaf Wäinö Rautawaara ja musiikkikoulua pitävä vaimonsa Wenny Johanna Emilia Von Essen viihtyivät Vääksyssä. Heidän lapsensa Aulikki ja Pentti Rautawaara viettivät Vääksyssä lapsuutena kesät - Aulikki oli 1930-luvulla tunnettu oopperalaulaja ja Pentti oli sellisti.
Myöhemmin Toivo Kärki sävelsi tunnettuja iskelmiään kesämökillään Vääksyn lähistöllä.
Lähteitä:
Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide
Vääksyn lyhyt historia osa 2, vanhavaaksy.fi
Unohdetuista röttelöistä tuli elävä kylä
Vääksyn kylämiljöö on säilynyt idyllisenä ja kesävieraita riittää edelleen. Toisinkin voisi olla.
1980-luvulla kilometrin päähän kanavasta ryhdyttiin rakentamaan uutta liikekeskusta. Vanha kyläkeskus autioitui, kun palvelut muuttivat uusien liiketilojen perässä pois kanavan tienoilta.
Lähimatkailu ei ollut 1990-luvun lopulla mikään kova sana. Matkailun lisäämistä Vääksyyn kyllä suunniteltiin mutta suunnitelmat jäivät pöytälaatikkoon. Paikalliset yrittäjät kuitenkin innostuivat kunnostamaan vanhoja taloja. Pikkuhiljaa paikalla sinnitelleiden yritysten rinnalle syntyi uusia.
Kaikki siis voittivat: Kylän vanha osa säilytettiin ja uudisrakennukset keskittyivät uuden kauppakeskuksen alueelle. Lukuun ottamatta yhtä kerrostaloa, jonka paikalle paikallisyhteisö yritti viimeiseen saakka vaatia miljööseen sopivampaa puurakentamista.
Vettä ja vanhoja talojahan maassamme riittää. Miksi juuri Vääksyyn pitäisi tulla?
– Vanha Vääksy on rakennusperinnettä, kaunista luontoa, hienoa tunnelmaa ja palvelevaa henkeä. Ihmisethän vanhan Vääksyn tekee, sen miljöön lisäksi, Reetta Nousiainen sanoo.
Savolainen suutari: "Vesien keskellä Vääksy on mualiman paras paikka"
Pauli Kainulainen:
"Nythän sinä oot mualiman parhaassa paikassa! Kun aina immeiset vastaa puhelimeen, että "voi, on huono paikka" niin minä tuumaan siihen: "Ei, Vääksy on mualiman paras paikka!".
Emännän työn kautta tavallaan olen tullunna. Kyllä miut on otettu hirmu hyvin vastaan. Ei oo ihmeitä ollut. Ukki oli suutari, sukuvika on kun suksi ei luista – minä nautin joka päivästä tiällä.
Mitä täällä nyt olisi nähtävyyksiä - kanava, kanava, kanava. Savosta kun tulloo vieraat, niin ne tuntikausia seisoo kun se laiva laskeutuu, laiva nousoo, laskeutuu, nousoo.
Työmatka on 822 askelta, kanavan yli, joen yli, se on – ei voi sanoin kuvailla. Tosi paljon on vakioasiakkaita, ja varmaan semmoinen 70 prosenttia vääksyläisistä on tuttuja.
Korkolaput, pohjat - se varmaan suutarilla on aina: ei saa kopsuu, ei saa lipsuu, pitää kestää kulutusta. Tämä on lepposaa hommaa. Jos tän kokoisen kylän suutarilla jos on kiire, se on helevetin hidas suutari. Ja se on huono akka, joka ei yhtä miestä elätä.
Vois sanoa – korjaan kaiken, mutta osaan tänä päivänä hinnoitella sen silleen, että asiakas sannoo, että ei tarvi. Viime aikoina on tullut tehtyä satulareppu ja rahastajanlaukun vuoret.
Minulla on tämmöinen hallittu kaaos, että minä tiiä että se on tässä, mutta en tiiä missä kerroksessa se on aina. Kaikki löytyy."
Jopa sorsaperheitä olen nähnyt sulutettavan
Kanava, kanava ja kanava
– Ihan matkustajalaivoista pieniin jolliin menee tuosta sulusta läpi. Jopa sorsaperheitä olen nähnyt sulutettavan.
Reetta Nousiainen katselee kanavarannasta sululle päin.
Juuri nyt kanavassa ei ole liikennettä. Mutta kun sulku aukeaa, vesimassat ryöpsähtävät Vesijärvestä Päijänteeseen. Pienveneet, purjehtijat ja matkustaja-alukset voivat jatkaa matkaansa Lahdesta aina Jyväskylään saakka.
Vääksyn kanava ja Vanha Vääksy
Reetta Nousiaisen kuvia elämästä kanavan ja vanhojen puutalojen vanhassa Vääksyssä - tapahtumia ja ennen kaikkea laivoja kanavan suluissa.
Purjeveneellä kulttuuririentoihin
Puinen purjehdusvene on kiinnitettynä kanavan laituriin. Arttu Aula odottelee sulkuportin aukeamista ja vartoessaan näpyttelee tietokonettaan. Hän kertoo veneilleensä Jyväskylästä Vääksyyn. Kaikessa rauhassa, kesä kun on.
– Kävin Lahdessa ja päädyin kulttuuritapahtumaan, ja päätin jäädä päiväksi sinne. Nyt olen matkalla kotiin, mutta ei mulla ole mikään kiire, hän virnuilee.
Toinen, isompi purjevene, sulutetaan kanavasta läpi. Veneen kapteeni Jorma Siivonen on kokenut veneilijä näillä vesillä.
– Kun minä olin pieni, sulku piti avata ja sulkea itse veivaamalla. Me pikkupojat juoksimme täällä ja avasimme ja suljimme. Nyt kaikki toimii automaattisesti, ja pääsy on kielletty. Tylsää!
Sulussa kohisee kun vesi tyhjenee Päijänteeseen. Oppi III ja kapteeni Siivonen lipuvat kohti Päijännettä.
Ja taas kohta kanava nousee, ja kanava laskee. Niin kuin Vääksyssä on ollut jo pian 150 vuoden ajan.
Kuva: Eva Pursiainen / Yle
Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä
- Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
- Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
- Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
- Egenlandin kaikki videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
- Seuraa meitä Instagramissa!
EDIT 23.6.2021: Otsikkoa ajankohtaistettu, lisäys ingressiin.
Eva Pursiainen
Yle