Hyppää pääsisältöön

Katutaiteen keidas Myyr York

Betoni loistaa sateenkaaren väreissä Vantaan Myyrmäessä

Juna-asema, taidemuseo, kerrostalojen päätyjä ja alikulkutunneleita: kaikki nämä harmaat pinnat on Myyrmäessä peitetty katutaideteoksin. Kaupunginosan aktiivit tekevät radan varren lähiöstä viihtyisämpää asukkaille ja haluavat houkutella betonin väriloistolla myös matkailijoita.

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta
This is it. Tässä se on.

Artsin kuutiota eli Vantaan taidemuseon kantikasta ulkoseinää ei Myyrmäessä voi olla huomaamatta: 11 metriä korkea järkäle on sähäkkä maamerkki kaupunginosan ytimessä Paalutorin kulmalla. Täältä on hyvä aloittaa katutaidekierros.

Vantaan Taidemuseon Artsin värikkäin graffitein päällystetty ulkoseinä.
Hende ja Deos Ensemblen kahdeksan hengen voimin toteuttama maalaus on tekijöiden mukaan kunnianosoitus graffitin historialle ja nykyisyydelle. Teoksen nimi juontuu hiphop-kulttuurissa klassikkoaseman saaneesta dokumenttielokuvasta Style Wars (1983), jossa graffitintekijät näkevät ensi kertaa maalauksensa ohi ajavissa junavaunuissa: "This is it! This is it!", he alkavat huutaa. Vantaan Taidemuseon Artsin värikkäin graffitein päällystetty ulkoseinä. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Myyrmäki,Vantaa,Artsi,egenland_myyryork

350-neliöinen This is it! on Suomen suurikokoisin pysyvä ja yhtenäinen julkiseen rakennukseen maalattu graffititeos. Se kuvastaa sitä, miten näkyvän roolin kaduilla syntynyt taide on saanut Myyrmäessä.

Myös kuution sisällä sijaitseva Vantaan taidemuseo Artsi on vuodesta 2016 alkaen erikoistunut katutaiteeseen ja graffitiin sekä muihin nykytaiteen urbaaneihin muotoihin, kuten performanssitaiteeseen. Painopiste on kansainvälisestikin harvinainen.

Mutta museokierroksen sijaan tutustumme nyt katutaiteeseen sen autenttisimmassa ympäristössä.

Sekin selviää, miksi Myyrmäkeä kutsutaan Myyr Yorkiksi.

Täällä katutaiteella on pitkät perinteet. Ensimmäiset teokset tehtiin 80-luvulla, ja tällä hetkellä meillä on yhteensä kuutisenkymmentä katutaideteosta.

Suomen ensimmäinen katutaideasema: 1500 neliömetriä maalauksia ja kaksi pianoa

Jos Myyrmäkeen saapuu junalla – niin kuin tänne tietenkin kannattaa saapua –, ensimmäiset katutaideteokset osuvat silmiin jo ennen kuin on ehtinyt astua lähijunasta ulos. Junavaunun ja aseman ikkunaruutujen läpi vastapäisestä seinästä erottuu turkoosin ja pinkin sävyjä, ja liukuportaiden yläpuolella norsu ojentaa kärsällään kukkia tytölle.

Myyrmäen juna-asemalla seinämaalaus, jossa norsu ja tyttö, portaissa kulkee nainen ja poika selin kameraan.
Myyrmäen juna-asemalla seinämaalaus, jossa norsu ja tyttö, portaissa kulkee nainen ja poika selin kameraan. Kuva: Teemu Toivola Myyrmäki,rautatieasemat,katutaide,multicoloured dreams
Myyrmäen asema on Suomen ensimmäinen katutaideasema.

Aseman seiniä peittävät kauttaaltaan maalaukset sekä sisä- että ulkopuolelta. Maalattu pinta-ala on yhteensä noin 1500 neliömetriä.

Katutaiteen pilottiprojektin taustaa valottaa Petteri Niskanen, kaupunginosayhteisö Myyrmäki-liikkeen aktiivi, joka opastaa meidät katutaiteen helmien äärelle.

– Kun asema valmistui 1975, siellä oli kymmenen ihmistä töissä. 2000-luvulle tultaessa ne kaikki kymmenen henkilöä oli ulkoistettu muualle, ei ollut lipunmyyjiä tai asemapäälliköitä. Asema oli autio ja päässyt aika huonoon kuntoon.

Kehäradan rakentamisen yhteydessä kaupunki päätti kunnostaa aseman asukkaiden toiveita kuunnellen. Katutaide oli yksi myyrmäkeläisten toivomuksista.

Aseman maalaaminen kevällä 2015 oli ensimmäinen Myyrmäki-liikkeen organisoima taideprojekti. Se oli samalla alkusysäys katutaidehankkeelle, jota liike hallinnoi yhdessä Vantaan taidemuseon kanssa.

Nimenomaan tämä viime vuosien hanke on nostanut esiin vantaalaislähiötä katutaideystävällisenä kaupunginosana.

Myyrmäen juna-asemalla seinämaalaus, jossa loikoilee mieshahmo, jolla paita jossa teksti I love Myrtsi.
Ei käy epäselväksi, missä ollaan. Multicoloured Dreams -kollektiivin maalaus on nimeltään MCD x 01600. 01600 on Myyrmäen postinumero. Myyrmäen juna-asemalla seinämaalaus, jossa loikoilee mieshahmo, jolla paita jossa teksti I love Myrtsi. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Myyrmäen rautatieasema,Myyrmäki,seinämaalaus,katutaide,multicoloured dreams
Värikäs seinämaalaus Myyrmäen juna-aseman sisäseinässä.
Maalaus peittää kaikki aseman sisäseinät eli yhteensä 600 neliötä. Se on saanut olla ilmeisen rauhassa sotkuilta. Värikäs seinämaalaus Myyrmäen juna-aseman sisäseinässä. Kuva: Yle / Harri Anttila Myyrmäki,Myyrmäen rautatieasema,katutaide,multicoloured dreams
Seinässä katutaideteoksessa kaunikirjoituksella teksti itä ja länsi toisillensa aina vieraat kohtaavat minussa
Itää ja länttä kommentoiva kirjoitus liittyy kehärataan, joka yhdisti Itä- ja Länsi-Vantaan ja toi nopean yhteyden Tikkurilan ja Myyrmäen välille, kertoo Petteri Niskanen: – Historiallisesti itä- ja länsivantaalaiset eivät ole olleet tekemisissä toistensa kanssa, sillä lentokenttä jakaa alueen. Ehkä siinä voi ajatella laajemminkin idän ja lännen kohtaamista. Seinässä katutaideteoksessa kaunikirjoituksella teksti itä ja länsi toisillensa aina vieraat kohtaavat minussa Kuva: Yle / Rasmus Tåg Myyrmäki,Myyrmäen rautatieasema,katutaide,Kehärata,multicoloured dreams

Portaita alas ja lisää taidetta, kiitos! Pakko myöntää, että harvemmin on tullut pyörittyä suomalaisella lähijuna-asemalla näin innokkaasti.

Alatasanteella odottaa näky, johon ei myöskään ole tullut täkäläisellä asemalla törmättyä: kaksi pianoa. Julkiset pianot tulivat nekin asemalle asukkaiden toiveesta, Niskanen kertoo.

Remontin valmistuttua pidettiin avajaiset. Kun avajaiset olivat päättymässä, aseman eteen ajoi poliisipartio. Kaksi konstaapelia käveli tänne määrätietoisesti, toinen istui pianon ääreen ja toinen jäi seisomaan. Ja arvaatteko, minkä biisin soittivat? Hill Street Bluesin tunnarin. Sen jälkeen soittaja nousi pystyyn, kumarsi, ja molemmat kävelivät autolle ja ajoivat pois.

Skip Instagram post

Vapaasti soitettavat pianot ovat nykyisin varsin yleinen ilmiö ympäri maailmaa, mutta Suomessa ne ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Pianot saadaan lahjoituksena ja vaihdetaan pari kertaa vuodessa. Tämä on elinkaarensa päässä olevien soittimien viimeistä kierrätyskäyttöä, toteaa Niskanen.

Pianoja kuulemma soitetaan ahkerasti, ja jutellessamme koskettimien ääreen istahtaakin nuori mies hetkeksi soittamaan. Hän ei kuitenkaan mieli haastateltavaksi, joten keskitymme nauttimaan musiikista.

Katutaideasemaan pianot ovatkin hieno lisä. Katutaidehan mielletään usein ennen kaikkea graffiteiksi ja muraaleiksi, mutta laajemmin ymmärrettynä siihen voidaan ajatella kuuluvan myös erilaiset esiintymiset ja performanssit.

Samalla pieni välihuomautus: katutaiteesta on paljon erilaisia määritelmiä, ja usein esimerkiksi graffitit erotetaan perustellustikin erilliseksi taidemuodoksi. Tässä jutussa puhutaan selkeyden vuoksi katutaiteesta kattoterminä kaikille katujen taiteelle.


Suuri, värikäs, fantasiamainen seinämaalaus Myyrmäen juna-aseman ulkoseinissä, sinivihreitä hahmoja.




Suuri, värikäs, fantasiamainen seinämaalaus Myyrmäen juna-aseman ulkoseinissä, sinivihreitä hahmoja.
Kuva: Yle / Harri Anttila
Myyrmäki,katutaide,seinämaalaus,rautatieasemat,Myyrmäen rautatieasema,muraali

Aktiiviset asukkaat + kannustava kaupunki = chileläistaiteilijoiden ensimmäinen iso maalaus Euroopassa Myyrmäkeen

Jo aseman sisällä kierrellessä ja yksityiskohtia tutkaillessa kuluu hyvä tovi. Suomen oloissa poikkeuksellinen ja riemastuttava värikylläisyys jatkuu asemarakennuksen ulkoseinillä.

Vähän sen jälkeen, kun aseman sisäpuoli oli avattu vuonna 2015, meille tuli tieto, että olisi mahdollista saada kuuluisa chileläinen taiteilijakaksikko Unkolor Distinto tänne maalaamaan. He olivat lähdössä tekemään ensimmäistä Euroopan-kiertuettaan ja kaipasivat isoa julkista maalauspintaa, johon voisivat tehdä ensimmäisen ison maalauksensa Euroopassa.

– Kaupungilta saatiin luvat kahdessa viikossa. Myös aseman piirtänyt arkkitehti Heikki Tegelman hyväksyi maalaussuunnitelman isolle muraalille. Niinpä he tulivat tänne.

Muita kaupunkeja samalla reissulla oli Lontoo, Pariisi, Barcelona ja Berliini.

Chilen Valparaisosta kotoisin taiteilijakaksikko Unkolor Distinto maalasi Myyrmäen aseman länsipuolen ulkoseinän kolmea sivua. Kolmen viikon työ on tiivistetty videolla huimaan kahteen minuuttiin.

Taiteilijat Cynthia "Cines" Aguilera ja Sammy "Jekse” Espinoza ovat kertoneet, että päätyseinän metsämaisema kuvastaa Suomea ja hahmojen käsissään pitelemä kukka ilmentää universumia.

Suomi näkyy myös ison maalauksen mieshahmon paidassa, johon on otettu mallia jussipaidasta. Kellot eli ajan kuluminen on taiteilijoiden mukaan heille tärkeä elementti. Kämmeneen maalattu ikkuna kuvastaa loputonta mielikuvitusmaailmaa.

Myyrmäen juna-aseman julkisivu, värikäs seinämaalaus.
Taiteilijat Cynthia ”Cines" Aguilera ja Sammy ”Jekse” Espinoza ovat kertoneet, että päätyseinän metsämaisema kuvastaa Suomea ja hahmojen käsissään pitelemä kukka ilmentää universumia. Myyrmäen juna-aseman julkisivu, värikäs seinämaalaus. Kuva: Yle / Harri Anttila Myyrmäki,Myyrmäen rautatieasema,katutaide,Unkolor Distinto
Suuri, värikäs, fantasiamainen seinämaalaus Myyrmäen juna-aseman ulkoseinissä, sinivihreitä hahmoja.
Suomi näkyy myös ison maalauksen miehen paidassa, johon on otettu mallia jussipaidasta. Kellot eli ajan kuluminen on taiteilijoiden mukaan heille tärkeä elementti. Kämmeneen maalattu ikkuna kuvastaa loputonta mielikuvitusmaailmaa. Suuri, värikäs, fantasiamainen seinämaalaus Myyrmäen juna-aseman ulkoseinissä, sinivihreitä hahmoja. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala graffitit (teokset),seinämaalaus,katutaide,graffitit (katutaide),Myyrmäen rautatieasema,Myyrmäki,Vantaa,muraali

Niskasen mukaan ratkaisevaa tässäkin tapauksessa oli Vantaan kaupungin jouheva suhtautuminen maalausprojekteihin. Alun perin maalauspintaa etsittiin Helsingistä, mutta sieltä lupia ei saatu tarpeeksi nopeasti.

Ruohonjuuritason asukasaktivismilla on ollut tärkeä rooli. Niskanen muistuttaa kuitenkin, että kaupunki mahdollistaa katutaidekulttuurin kukoistuksen tässä mittakaavassa.

Lupien myöntämisen lisäksi Vantaan kaupunki on tukenut muun muassa maksamalla aseman sisäseinien ja Artsin kuution taiteilijoiden palkkiot.

Myyrmäen juna-aseman julkisivu, värikäs seinämaalaus.
Myyrmäen juna-aseman julkisivu, värikäs seinämaalaus. Kuva: Yle / Harri Anttila Myyrmäki,Myyrmäen rautatieasema,katutaide,Myyr York

Alitamme radan. Itäpuolen julkisivussa yllämme avautuu kansainvälisenä yhteistyönä tehty maalaus. Ne ovat Suomessa toistaiseksi harvinaisia.

Skip Instagram post

Papukaija kurkistaa portugalilaisen Mr. Dheon omakuvasta, suomalaisen Salla Ikosen seurassa on metso. – Toivon että tämä muraali tuo iloa ja hyviä viboja kaikille ohikulkijoille tai junaa tai bussia odottaville, kirjoittaa Salla Ikonen nettisivuillaan .

Katutaidekartta opastaa kohteiden luo

Asema ja Artsi ovat tehneet vaikutuksen. Minneköhän kannattaisi seuraavaksi suunnata?

Myyrmäen katutaidealue ulottuu muutaman kilometrin säteelle ja myös naapurikaupunginosien Martinlaakson, Kaivokselan ja Vapaalan alueille. Suurin osa teoksista on radan länsipuolella Myyrmäen ja Martinlaakson asemien välillä.

Katutaideturistin onneksi alueen teoksia on koottu kartalle: Myyrmäen katutaidekartta Myyrmäki-liikkeen sivuilla. Saman kartan voi ladata myös puhelimeen.

Myyrmäen katutaidekohteet (keväällä 2018, ajantasainen tieto katutaidekartassa)

  • 2 katutaidejuna-asemaa: Myyrmäki 2015, Martinlaakso 2017 + 1 tulossa: Louhela 2018
  • Artsin kuutio
  • parikymmentä alikulkutunnelia
  • neljä kerrostalon päätymuraalia
  • sähkökaappeja, muuntajia, tukimuureja ja muita pienkohteita
  • 120 m pitkä graffitiseinä Myyrmäen montun ympärillä + lyhyempi aita urheilupuiston skeittirampin luona

Tilanne keväällä 2018.

Matkaa voi jatkaa junalla ja matkustaa kaksi asemanväliä Martinlaaksoon. Martinlaakson asemasta tuli Suomen toinen katutaideasema, kun se maalattiin kesällä 2017.

Mutta kohta seuraan liittyy kolmas: tulevana kesänä 2018 maalataan Myyrmäen ja Martinlaakson väliin jäävä Louhela.

Värikäs seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman julkisivussa.
Martinlaakson aseman teoskokonaisuus on nimeltään Urbaani sinfonia. Julkisivun teos on "Accelerando", kiihdyttäen. Tekijä on Jukka Peltosaari. Värikäs seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman julkisivussa. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Martinlaakso,katutaide,rautatieasemat,Level 11
seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman odotuslaiturilla, kaksi syleilevää hahmoa, aaltoja.
Klassisen musiikin termit innoittavat kahdeksan teoksen kokonaisuutta. Itäpuolen odotuslaiturilla on Essi Ruuskasen maalaus "Giubiloso", riemuisasti. seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman odotuslaiturilla, kaksi syleilevää hahmoa, aaltoja. Kuva: Teemu Toivola katutaide,Martinlaakso,rautatieasemat,Essi Ruuskanen
Seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman sisäseinällä, mies jolla kädessä nakki, lentävä lokki, pesukone.
Taiteilijat ovat saaneet kuvittaa termit haluamallaan tavalla. "Subito", äkkiä, on Juulia Markkon ja Verna Tervaharjun teoksen nimi aseman sisällä. Seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman sisäseinällä, mies jolla kädessä nakki, lentävä lokki, pesukone. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Martinlaakso,katutaide,rautatieasemat,Verna Tervaharju
seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman odotuslaiturilla, huulet ja kaiutin, tulivuoria
Yksityiskohta odotuslaiturilta Laura Lehtisen teoksesta "Con fuoco", tulisesti. seinämaalaus Martinlaakson juna-aseman odotuslaiturilla, huulet ja kaiutin, tulivuoria Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala Martinlaakso,rautatieasemat,katutaide,Laura Lehtinen

Taidekollektiivi Street Art Vantaa organisoi kesällä 2017 sähkökaappien ja puistomuuntamoiden maalaamisen.

Skip Instagram post


Minttu Pyykkönen on maalannut Martinlaaksossa sijaitsevan muuntamon.

Lähikaduilla kierrellessä näkee, millaisia seinämaalauksia alueen kerrostalojen seiniin on ilmestynyt.

Kerrostalon päätyyn maalattu suurikokoinen maalaus, jossa tyttöhahmo, metsää, tytön polvella mies.
Maikki Rantala ja Sara Multanen suunnittelivat Martinlaakson Raappavuorentielle muraalin yhdessä kohteen asukkaiden kanssa. Kerrostalon päätyyn maalattu suurikokoinen maalaus, jossa tyttöhahmo, metsää, tytön polvella mies. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala seinämaalaus,Martinlaakso,katutaide,Myyr York

Seinähullu Vantaa -projekti tuo kansainvälisiä huippunimiä maalaamaan näyttäviä muraaleja Vantaalle vuosina 2017–2018. Suomen kulttuurirahasto rahoittaa Street Art Vantaan ja Artsin yhteistyössä toteuttamaa hanketta.

Mies maalaa suurikokoista seinämaalausta telalla nosturista käsin.
Aryz viimeistelee työtään elokuussa Martinlaakson Laajaniitynkujalla elokuussa 2017. Aryz on maalannut aiemmin muraalin Turun keskustaan. Mies maalaa suurikokoista seinämaalausta telalla nosturista käsin. Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala seinämaalaus,Vantaa,Martinlaakso,Myyr York

Skip Instagram post
View this post on Instagram

Vantaa, Finland 2017 #aryz #finland

A post shared by A R Y Z (@mr_aryz) on


Myyrmäen Virtakujalla on Douronen työ Pensamiento Propio, suomeksi oma ajatus tai ajattelu. Postauksessaan hän kirjoittaa, että ilmaisunvapaus vaatii omaa ajattelua.

Skip Instagram post


Belgialaislähtöinen Pso Man maalasi Kivikirveenkujalla talon päätyyn joutsenen.
Myyr York lempinimenä syntyi jo 70-luvun puolivälissä, kun rakennettiin Myyrmäen pilvenpiirtäjät – ne oli sellaisia 12-kerroksisia taloja Myyrmäentien varressa. Nykyään ne eivät ole enää niin hirveän isoja...

Samaan aikaan tuli Martinlaakson junarata, joka kulkee asemalla ratasillan päällä, samalla tavalla kuin oli nähty elokuvissa junien kulkevan sillan päällä New Yorkissa. Nuoriso alkoi kutsua tätä Myyr Yorkiksi.

― Petteri Niskanen

Alikulkutunnelien taidenäyttelyt

Suurikokoiset maalaukset asemilla ja talojen päädyissä ovat keränneet paljon huomiota viime vuosina ja niiden luokse on helpointa suunnistaa. Mutta nyt kiinnostaisi nähdä, millaista katutaidetta tulee vastaan Myyrmäen, no, katutasossa

Katutaideturistia kiinnostaa aina taiteen side ympäristöönsä; katutaide on parhaimmillaan koettuna paikan päällä, se kertoo jotain ympäristöstä ja ihmisistä.

Ja kuinka paljon nähtävää Myyrmäessä on? Radan varressa sijaitsevassa, Vantaan tiheimmin asutussa kaupunginosassa asuu nykyisellään 16 000 asukasta ja suuralueella 50 000 – ollaan vähän kuin pikkukaupungissa.

Niskanen toteaa oitis, että kiinnostavaa katutaidetta tehdään ympäri Suomen. Ja toki Helsingissä on paljon katutaidetta, mutta hajallaan. Sielläkään ei ole tällaisia isoja kokonaisuuksia yhdessä kaupunginosassa, hän miettii.

Erityistä täällä on myös katutaiteen suhde Myyrmäkeen alueena ja asukkaiden identiteettiin, se tekee Myyrmäestä kiinnostavan, sanoo Niskanen. Lempinimi Myyr York on hänen mielestään osuva katutaiteen näkökulmasta.

– Täällä katutaiteella on pitkät perinteet. Ensimmäiset teokset tehtiin 80-luvulla, ja tällä hetkellä meillä on yhteensä kuutisenkymmentä katutaideteosta.

Myyrmäen ensimmäisissä hankkeissa 1980- ja 90-luvuilla oppilaat maalasivat alikulkutunneliin kuvaamataidon opettajien johdolla luvallisia töitä, pääasiassa graffiteja.

Monille silloin mukana olleille nuorille graffitien tekemisestä tuli pysyvä osa arkea ja kaveripiiriä yhdistävä elementti. Nykyisin myös samoja harrastajia, jotka aloittivat maalaamisen koululaisina 1990-luvulla, on mukana vuorostaan opastamassa koululaisia maalausprojekteissa.

Petteri Niskanen ja toimittajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén Vantaan taidemuseon Artsin kuution edessä.
Mut tuotiin tänne polvenkorkuisena eli nelivuotiaana. Monta vuosikymmentä oon menoa seurannut, kertoo Petteri Niskanen, joka opasti Hannamari Hoikkalan katutaiteen äärelle. Niskasen paidassa on Myyrmäki-liikkeen tunnus, graffitin inspiroima nalle Petteri Niskanen ja toimittajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén Vantaan taidemuseon Artsin kuution edessä. Kuva: Yle / Harri Anttila Myyrmäki,Vantaan taidemuseo,Nicke Aldén

Alikulkutunneli, jonka sivuilla graffiteja, taustalla Myyrmäen keskustaa




Alikulkutunneli, jonka sivuilla graffiteja, taustalla Myyrmäen keskustaa
Myyrmäki,alikulut,graffitit (katutaide),egenland

Jos haluaa päästä Myyrmäen katutaiteen historiaan ytimeen, kannattaa kävellä Myyrmäenraitin alikulkutunneleissa. Vaskivuorentien kohdalla olevassa tunnelissa sijaitsi vuosina 1994–2007 tunnetuin paikallinen graffiti, jonka nalle on ikuistettu Myyrmäki-liikkeen tunnukseen.

Graffititeos jossa teksti Myyr York.
Alikulkutunneli maalattiin uudestaan vuonna 2013. Graffititeos jossa teksti Myyr York. Myyrmäki,graffitit (teokset),Myyr York
Värikäs graffititeos
Mukana oli samoja harrastajia, jotka olivat maalaamassa tunnelia vuonna 1994 koululaisina. Värikäs graffititeos Myyrmäki,graffitit (teokset),graffitit (katutaide),Myyrmäenraitti
Katutaideteos alikulkutunnelissa jossa teksti Myyr York Tää huudi on ihan hyvä huudi
Vaskivuoren lukiolaiset ovat maalanneet musiikkiaiheisen kokonaisuuden Street Art Vantaa -kollektiivin kanssa Myyrmäenraitilla Virtatien kohdalla sijaitsevaan alikulkutunneliin. Katutaideteos alikulkutunnelissa jossa teksti Myyr York Tää huudi on ihan hyvä huudi Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala alikulut,Myyrmäki,katutaide,Myyr York
Alikulkutunneli, jossa värikäs katumaalaus
Samaan tunnelliin maalasivat 1980-luvulla Myyrmäen yhteiskoulun oppilaat Myyrmäen ensimmäisiä luvallisia katutaideteoksia. Alikulkutunneli, jossa värikäs katumaalaus Kuva: Yle / Hannamari Hoikkala alikulut,Myyrmäki,katutaide,Virtatie
Koriste
Koriste

Myyrmäessä voidaan puhua luvallisessa katutaiteessa jotakuinkin siis yli 30 vuoden katkeamattomasta perinteestä. Vantaan kaupunki ei osallistunut Helsingin vuosien 1999–2008 Stop töhryille -kampanjaan.

Vaikka ei täälläkään takavuosina graffitintekijöitä ja muita taiteilijoita arvostettu nykyiseen tapaan. Katutaiteen voimallinen tukeminen on alkanut viiden viime vuoden aikana ja paljolti Myyrmäki-liikkeen ansiosta.

Enemmän katutaidetta, toivovat suomalaiset ja vantaalaiset

Vuonna 2014 Myyrmäki-liike käynnisti Vantaan kaupungin ja Vantaan taidemuseon tukemana Myyr York Street Art City -hankkeen, jonka tavoitteena on Myyrmäen viihtyvyyden lisääminen katutaiteen keinoin.

Hankkeen yleissuunnitelmassa tavoitteiksi listataan asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunteen ja omanarvontunnon kasvattaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.

Katutaide on myös on keino erottautua ja identifioitua. Päämääränä on pitää Myyrmäen kaltainen vanha kaupunginosa vetovoimaisena samalla kun Vantaa kasvaa toisilla alueilla, kuten Kivistössä ja Aviapoliksessa.

Satunnaisen matkailijan hakeutuminen Myyrmäkeen katutaiteen perässä voidaan laskea katutaidehankkeen näkökulmasta onnistumiseksi. Myös alueen puoleensavetävyys matkailukohteena on yksi katutaideprojektien tavoitteista.

Suomen Taiteilijaseuran kyselyssä eniten katutaidetta halusivat juuri vantaalaiset, joista 78 prosenttia kannatti ajatusta.
Tämä on niin piristävää!

Myyrmäenraitin alikulkutunnelissa vastaan tullut Raili Koskelainen on mielissään katutaiteen kukoistuksesta. Hänen mukaansa nykyisiä maalauksia ei myöskään tunnuta sotkevan samalla tavalla kuin joskus aiemmin; ehkä on opittu kunnioittamaan toisen tekemistä?

Haastateltava Raili Koskelainen kuvattuna Myyrmäenraitin alikulkutunnelissa, taustalla graffiteja.
Myyrmäessä 27 vuotta asunut Koskelainen ylistää Myyrmäkeä ihanaksi paikaksi: – On niin rehevää ja puistomaista. Haastateltava Raili Koskelainen kuvattuna Myyrmäenraitin alikulkutunnelissa, taustalla graffiteja. Myyrmäki,katutaide,graffitit (katutaide),graffitit (teokset),Raili Koskelainen

Myyrmäessä on osattu tunnustella ajan henkeä. Koskelainen kuuluu siihen suomalaisten ja myös vantaalaisten enemmistöön, joka toivoo katutaidetta elinympäristöönsä.

Suomalaisista 68% toivoisi katutaidetta kotikaupunkiinsa, selvisi Suomen Taiteilijaseuran kyselytutkimuksessa syksyllä 2016.

Taiteilija-lehdessä syksyllä 2016 julkaistun Miksi Suomi rakastui katutaiteeseen -artikkelin mukaan 25–34-vuotiaista lisää katutaidetta lähiympäristöönsä haluaisi peräti 76 prosenttia. Toisaalta vanhimmatkaan ikäryhmät eivät ole katutaidetta vastaan: yli 65-vuotiaista katutaidetta kannatti 61 prosenttia.

Artikkeliin haastateltu Vantaan taidemuseon Artsin päällikkö Kati Huovinmaa arvioi ajan olevan otollinen katutaiteelle monella tapaa: "Ihmiset ovat alkaneet nähdä, kuinka taide vaikuttaa omaan elinympäristöön, oli julkisen taiteen teos tehty millä välineellä hyvänsä."

Ja kun katutaiteen keskellä eletään, siitä opitaan pitämään entistä enemmän, jutussa todetaan. "Suomen Taiteilijaseuran kyselyssä eniten katutaidetta halusivat juuri vantaalaiset, joista 78 prosenttia kannatti ajatusta."

Samansuuntaisen viestin antoi äänestys Vantaan Sanomien artikkelin yhteydessä kesällä 2015. Kun netissä kysyttiin, "pitäisikö katutaidetta olla Vantaalla enemmän?", vastaajista 89% vastasi kyllä, 11% ei.

Skip Instagram post

View this post on Instagram

LOVE. Maalaus kuvastaa positiivista elämänasennetta, iloa ja rakkautta niin kahden ihmisen välillä kuin myös yleisesti. Teoksen henkilöillä ei ole mitään tekemistä julkisuuden kanssa. He ovat iloisia eläkeläisiä, positiivisia arjen sankareita jotka viettivät juuri 50v hääpäiväänsä. He ovat kahden tytön ja yhden pojan vanhemmat. He ovat luoneet tärkeän pohjan kaikelle sille mitä olen päässyt toteuttamaan omassa elämässäni. Ikuisesti kiitollinen kaikesta mutsi&faija ❤️ Kiitos teoksen mahdollistamisesta @whysomyrtsi @myyrmakiliike @streetartvantaa @geezers_the_shop @brushpainters_oy #citycon #securitas #isomyyri #whysomyrtsi2017 #myyrmäkiliike #streetartvantaa #molotowfinland #brushpainters_oy #positivethinking #love #jugix2

A post shared by SMC | PABLO FILMS | RAW DEAL (@jugix2) on

Se, että katutaideprojektissa matkailunäkökulma ei ole ainoa tai edes ensisijainen, vaikuttaa fiksulta – myös matkailun näkökulmasta. Kansainvälisessä turismissa on jo usean vuoden ajan ollut trendinä kiinnostus autenttisuutta ja paikallisia ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan sekä halu löytää uusia, piilotettuja helmiä perinteisten nähtävyyksien sijaan.

Ympäri maailmaa matkailijat hakeutuvat yhä enemmän keskustan sijaan eläviin ja maanläheisiin kaupunginosiin.

Yksi tärkeimpiä asioita elämässä.

Kierroksen päätepiste: 120 metriä graffitiseinää

Katutaidekierros on hyvä päättää paikkaan, jossa taidetta syntyy.

Myyrmäen keskustassa Paalutorin toisella laidalla, Myyrmannin ostoskeskuksen takana sijaitsee avoin graffitiseinä, jonne kuka tahansa voi tulla maalaamaan.

Seinän tekee suosituksi sen pituus,120 metriä, ja maalaamaan tullaan pidemmänkin matkan päästä. Välillä työt – varsinkin hienot – säilyvät siellä pitkäänkin. Myyrmäki-liike on perustanut seinän ja vastaa sen ylläpidosta.

Skip Instagram post

View this post on Instagram

"Tämä on mukava harrastus. Pääsee purkamaan paineita niin, ettei tarvii ajatella mitään muuta kun tätä maalaamista. Siisti keino aloittaa viikonloppu, hauskempaa kuin rällästäminen. Opiskelen nyt tieto -ja viestintä tekniikkaa. Olen sairaanhoitaja ammatiltani ja olin töissä neurokirurgialla. Siellä mä tutustuin syväaivostimulaattoriin. Siinä asetetaan semmoiset pienet elektroidit mantelitumakkeeseen syvälle aivoihin, kerran sain katsoa sitä. Näin siellä myös muita laitteita esim. kipustimulaattoreita, sydämen apupumppuja ja kaikkea mahdollista. Sitten vaan tuli, että mä haluun tuonne opiskelemaan, tutkimaan ja suunnittelemaan terveysteknologisia laitteita.""#humansofmyyryork #people #portrait #finland #streetportrait #strangers #humanity #streetshot #myyryork #postthepeople #portraitpage #humansof #society #socialdocumentary #randompeople #street #canon6d #street_life #dslrphotography #ig_streetpeople #streetphotography #lifephotography #peoplephotography #composition #streetstyle #fromstreetswithlove #urbanphotography #urbanexplore #graffitigirls

A post shared by Olli Berg (@berg_olli) on


Humans of Myyr York. Harrastajavalokuvaaja Olli Berg on kuvannut vuodesta 2013 lähtien Myyrmäessä kohtaamiaan ihmisiä Facebookiin ja Instagramiin newyorkilaisen Humans of New York -sivuston innoittamana.
Koriste
Koriste

Seinän vierellä norkoillessa on aiheellista mainita, että tältä nimenomaiselta seinältä sai alkunsa Suomen tunnetuimpiin lukeutuva graffitiaiheinen keskustelu, parin vuoden takainen niin sanottu Hävetkää-kohu. Yle uutisoi tapauksesta tammikuussa 2016 ja toukokuussa 2017.

Vantaan Taidemuseon Artsin värikkäin graffitein päällystetty ulkoseinä.
Polemiikin jälkiseurauksena alkuperäinen graffiti luovutettiin Artsin kokoelmiin, ja museo tilasi samoilta graffitintekijöiltä maalauksen julkisivuunsa – sen Artsin kuution ja Myyrmäen uuden maamerkin, jolta aloitimme kierroksen. Vantaan Taidemuseon Artsin värikkäin graffitein päällystetty ulkoseinä. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Vantaan taidemuseo,Graffiti,katutaide,Myyrmäki,taidemuseot,Artsi,egenland_myyryork

– Eihän Suomessa kantaa ottava perinne ole niin vahva kuin vaikkapa Espanjassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Mutta kyllä graffitiseinällä on ajassa olevia maalauksia, ja välillä siellä otetaan kantaa, kommentoi Niskanen.

Elokuun alun aurinkoisena arki-iltana seinällä työskentelee muutamia maalareita.

Graffitiseinällä ihmisiä maalaamassa.
Täällä näkee usein samoja tuttuja kasvoja, pitkään graffiteja tehneitä tyyppejä, kertovat Klaus Barck ja Pasi Leppänen sekä taaempana maalaavat Hannu Vänskä ja Saku Kuusiola. Graffitiseinällä ihmisiä maalaamassa. Kuva: Yle / Rasmus Tåg graffitit (teokset),graffitit (katutaide),Myyrmäki,egenland_myyryork

Sehän on hyvä homma, toteaa Klaus Barck, kun kysymme mielipidettä Myyrmäen profiloitumisesta katutaidekaupunginosaksi.

– Onhan se siistiä, että tänne on tullut pikkuhiljaa isompia maalauksia, sanoo Pasi Leppänen.

Vaikka Barck uusia muraaleja arvostaakin, hän tarkentaa:

Mä haluan pitää eron graffitin ja katutaiteen välillä.

Ero on ehkä hiuksenhieno, Barck ja Leppänen pohtivat, mutta se on olemassa. Graffitissa toistuvat usein tekijöiden tietyt hahmot tai sanat, ja kyse on enemmän kirjainten rakentamisesta, he avaavat. Alun perinhän graffitintekijöitä kutsuttiinkin wraittereiksi, kirjoittajiksi. Toisaalta monet katutaiteilijat eivät tee graffiteja.

Barck ja Leppänen ovat myös tavanneet paikan päällä käyneitä ulkomaisia taiteilijoita.

– Se on oikeastaan ihan sama mistä päin maailmaa maalari tulee, niin aina tullaan juttuun, kun on näinkin vahva yhteinen tekijä, Leppänen sanoo.

– Eihän tää ole ollut aiemmin täysin laillista missään päin maailmaa. Kaikilla on samoja kokemuksia.

Barck ja Leppänen ovat maalanneet 1990-luvun alusta lähtien ja sanovat, että ilmapiiri on muuttunut viime vuosina maalamisen suhteen kevyemmäksi. Aiemmin oli vähän tylympi meininki. Joskus on juostu poliisia pakoon, nykyisin jutellaan.

Graffiteos, teksti Deos, smurffi, puhekupla: Oliko lupaa
Myyrmäen aseman ylätasanteella Deosin graffittissa muistetaan ajat, jolloin vartijat eivät aina olleet suopeita maalauspuuhille. Graffiteos, teksti Deos, smurffi, puhekupla: Oliko lupaa Kuva: Teemu Toivola graffitit (teokset),Myyrmäki,rautatieasemat,Smurffit,Deos

Miltä se sitten tuntuu, että nykyisin graffiteja saa tehdä kotikulmilla näin vapaasti? Jos saa kiroilla, niin se on helvetin siistiä, sanoo Barck.

Ja mitä graffitien tekeminen merkitsee?

– Mulle se on yksi tärkeimpiä asioita elämässä.

Skip Instagram post

Koriste
Koriste

Myyr York – katutaidetta ja kaupunkikulttuuria radan varressa

  • Myyrmäen alueella on paljon kiinnostavaa katu- ja graffititaidetta: nykyisellään noin 60 erilaista katutaideteosta. Tekijöinä on paikallisia katutaiteilijoita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä tunnettuja tekijöitä.
  • Myyrmäen juna-asema on Suomen ensimmäinen asemarakennus, jonka kaikkia seiniä peittävät maalaukset.
  • Vantaan taidemuseo Artsi Myyrmäessä on Suomen ensimmäinen katu- ja graffititaiteeseen keskittynyt taidemuseo.
  • Aseman läheisyydessä on kaikille avoin 120 metriä pitkä graffitimaalausseinä.
Myyrmäessä on erittäin hyvä meininki ja katutaide kukoistaa. Kaikkien huulilla on Myyr York. Hyvä Petteri, sinä ja Myyrmäki-liike teette Vantaasta mielenkiintoisemman kaupungin elää ja vierailla!― Yleisövinkki / Egenland


Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!

Finlands karta som visar Myyrmäkis position.
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Myyrmäkis position. kartat

Lähteitä:
Miisa Pulkkinen: Miksi Suomi rakastui katutaiteeseen, Taiteilija, 14.11.2016.
Jari Tamminen: Vantaan Myyr York katutaiteen asialla. Häiriköt-päämaja, 28.10.2016.
Chileläiskaksikon seinämaalaukset herättivät Myyrmäen eloon. Vantaan Sanomat, 7.6.2015.

Edit 29.3.2018. Muokattu otsikkoa.
Edit 3.4.2018. Korjattu Martinlaakson aseman julkisivun teoksesta virheellinen tekijätieto. Oikea tekijä Jukka Peltosaari.
Edit 29.5.2019 Muokattu ulos päin näkyvää otsikkoa.