Hyppää pääsisältöön

Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa
Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin.

Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995. Se oli noin 17 000 sivua käsittävän sarjan toiseksi viimeisin osa. Olin 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija. Kalle Päätalo oli 76-vuotias metsästä jälleenrakennuksella kaupunkiin joutuneen Suomen luetuin kirjailija. Olin elänyt koko elämäni Suomessa, jonka tylsimmät puolet pystyi joka ainoa syksy näkemään Päätalon helposti tunnistettavien kirjankansien kautta. Kiitos Kalle Päätalon kirjojen omaelämäkerrallisten aiheiden ja niiden helposti tunnistettavien kansikuvien, en tarttunut nuorena opiskelijana tuotantoon edes vahingossa.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle 7 Raili Tuikka Lukupiiri,jukka kuosmanen

Hyvästi, Iijoki on kuitenkin monessa mielessä kiinnostava kirja, vaikka ei Päätalon tuotannosta muuten välittäisikään. Sarjan päätösosa on tavallaan tarinallisesti Päätalon koko tuotannon alku. Romaanissa ollaan rakennusmestarin omaelämäkerran lopussa ja kirjailijan uran alussa.

Vuonna 1995 ilmestyneen Hyvästi, Iijoki -kirjan tarinassa rakennusmestari Päätalosta tulee kirjailija Päätalo. Rakennustyömailla itsensä elättävän 39-vuotiaan miehen elämä saa uuden, pitkään kaivatun ja valtavasti työtä teettäneen käänteen. Gummeruksen kustannustoimittaja Ville Repo näkee Päätalon Rakennustyömaan arkea –tekstissä muutakin kuin rakennusmestarin halun tulla kirjailijaksi. Romaanin lopussa eletään vuotta 1958 ja vuosikymmeniä Päätalon mielessä hiljaa elänyt unelma täyttyy, kun ahkeran rakennusmestarin esikoinen Ihmisiä telineillä saman vuoden syksynä ilmestyy kirjakauppoihin.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),Hyvästi, Iijoki,jukka kuosmanen

Päätalon elämäkerran pääpiirteet tietäen luin Hyvästi, Iijoesta Koillismaan Taivalkosken köyhän suvun pojan selviytymistarinan. Rakennusmestarin koulutus vie ensin pois köyhyydestä. Sitten kirjoittaminen ja pitkä uurastus johdattavat kovaan sosiaaliseen nousuun, aina yhteiskunnan eliittiin saakka.

Ymmärsin yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan

Kerronnan takaumien kautta luin koulukiusatun ja isänsä läpikotaisin halveksiman pojan kertomuksen itseksi kasvamisesta ja taiteen itseisarvon tajuamisesta. Isän vihaaman kirjallisuuden lukeminen vie pojan sivistyksen pariin ja auttaa löytämään sitkeän taistelun jälkeen oman persoonallisen kirjailijan äänen.

Romaanin työn kuvauksista ja oman rintamamiestalon rakentamisen riveiltä löysin pätevän, tunnollisen ja ahkeran rakennusmestarin, sekä työelämän ja perheen perustamisen kuvauksen 1950-luvun Tampereelta. Kun sotaveteraani rakennusmestari rakentaa velaksi oman talon, ymmärsin suomalaisen yhteisöllisyyden kulta-ajalta yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalo –nimisen minäkertojan mukana sain kaverikseni naisia helposti saavan, mutta jollain perustavalla tavalla kömpelön ja huonon itsetunnon omaavan naissählärin, joka päätyy toiseenkin avioliittoon vähän surullisen kompromissin kautta. Päätalon vielä vanhana miehenäkin tekstissään esittämät toteamukset naimisiinmenojensa syistä toivat minulle elävästi mukanaan tolstoimaisen tekstimäärän lisäksi myös Anna Kareninan avioliiton syyt.

Päätalon työmailla ja kylillä tapaamat rintamakaverit, laittoivat väkisin kysymään luenko vain selviytymistarinaa ja sodan jälkeisen elämän kokoonparsimisen kirjallista kuvausta. Usein sanotan, että sodassa olleen ihmisen elämä jakautuu kahteen osaan – ennen ja jälkeen. Päätalo selvisi sodasta, mutta jakaa elämänsä selvästi jo Iijoki –sarjan perusteella aikaan ennen kirjailijuutta ja sen jälkeen. Jos lukisin Iijoki-sarjan sodista kertovat kirjat Loimujen aikaan (1976) ja Tuulessa ja tuiskussa (1981) sekä sarjaan kuulumattoman Nälkämäen (1967), niin ymmärtäisinköhän 1950-luvun kertojaa paremmin?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen
Kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä

Päätalon suurimpina epävarmuuden hetkinä näin tulevan painosten kuninkaan valoisaan tulevaisuuteen. Olisin halunnut sanoa kertojalle, että älä Kalle itke ja tuskaile, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä.

Itselläni ei ole koskaan ollut läheistä suhdetta Kalle Päätalon tuotantoon, mutta muistan hyvin, kun Hyvästi, Iijoki ilmestyi vuonna 1995 ja lopetteli jo vuonna 1971 Huonemiehen pojalla aloitetun mittavan sarjan. Olin kirjan ilmestyessä 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija Helsingin yliopistossa. Lehdissä ja 27-vuotiaan kirjallisuudenopiskelijan kahvipöydissä arvuuteltiin hymyssä suin alkaisiko Päätalo seuraavaksi kirjoittaa elämästään kirjailijana eli kirjoittamisestaan. Naurettiin, että mitähän ne kirjallisuuden totena ottavat Päätalon ystävät sitten lukevat, jos itseensä ja menneeseen Suomeen käpertyvä kirjailija tekee modernin käänteen ja alkaakin itsereflektoida omien tekstiensä kautta samalla, kun ovet Eurooppaan ovat meidän sukupolvelle juuri auenneet aina Taivalkoskea myöten?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu Kuva: Yle / Raili Tuikka kirjat,Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kun nyt reilut 20 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen luin ja löysin Hyvästi, Iijoesta Päätalon tarinan käännekohdat Koillismaan savottatyömailta menestyskirjailijaksi, nämä omat muistoni ja asenteeni kansikuvineen muistuivat mieleeni. Samalla useamman kertojaminän pohdinnan lomassa koin ymmärryksen Päätalon tekstiin ja varmaankin jonkinlaisen kaukokaipuun kirjojen kuvaamiin aikoihin ja Suomeen, jonka voi löytää Iijoen sivuilta. En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa, kirjojen kansikuvia ja tekstiä toisin silmin. Ymmärryksellä, jonka Iijoelle nyt hyvästit heittäneenä sain.

Lukupiiri: Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Yle Radio 1 la 31.3.-18 klo 19.02
Verkkokeskustelu ohjelman aikana yle.fi/kirjat

Seuraavat Yle Radio 1:n Lukupiirit 1.9. ja 6.10. 2018

Keskustele
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kommentti: Totuus Madonnasta

    Madonnan esitys Euroviisuissa mahalasku monella tapaa.

    Madonnan esiintyminen Euroviisuissa oli kamalaa ja epävireistä kuunneltavaa. Totuus on, ettei Madonna ole erityinen lahjakkuus laulajana, mutta se ei ole koskaan haitannut, kirjoittaa YleX:n musiikkitoimittaja Markku Haavisto. Oivoi ja ai kauheeta. Siinä ovat päällimmäiset reaktiot Madonnan lauantaisen Euroviisu-esiintymisen jälkeen.

  • Jobinpostia ja Salomonin tuomioita – testaa, tunnetko metaforat!

    Käytämme kielessä paljon metaforia. Ovatko ne tuttuja?

    Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jota käytämme kielessämme – usein huomaamattamme. Aikojen saatossa jokin asia onkin siirtynyt merkitsemään toista ja alkuperäinen merkitys on kenties jo unohtunut. Tunnetko sinä seuraavien metaforien merkityksen tai alkuperän?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri