Hyppää pääsisältöön

Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa
Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin.

Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995. Se oli noin 17 000 sivua käsittävän sarjan toiseksi viimeisin osa. Olin 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija. Kalle Päätalo oli 76-vuotias metsästä jälleenrakennuksella kaupunkiin joutuneen Suomen luetuin kirjailija. Olin elänyt koko elämäni Suomessa, jonka tylsimmät puolet pystyi joka ainoa syksy näkemään Päätalon helposti tunnistettavien kirjankansien kautta. Kiitos Kalle Päätalon kirjojen omaelämäkerrallisten aiheiden ja niiden helposti tunnistettavien kansikuvien, en tarttunut nuorena opiskelijana tuotantoon edes vahingossa.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle 7 Raili Tuikka Lukupiiri,jukka kuosmanen

Hyvästi, Iijoki on kuitenkin monessa mielessä kiinnostava kirja, vaikka ei Päätalon tuotannosta muuten välittäisikään. Sarjan päätösosa on tavallaan tarinallisesti Päätalon koko tuotannon alku. Romaanissa ollaan rakennusmestarin omaelämäkerran lopussa ja kirjailijan uran alussa.

Vuonna 1995 ilmestyneen Hyvästi, Iijoki -kirjan tarinassa rakennusmestari Päätalosta tulee kirjailija Päätalo. Rakennustyömailla itsensä elättävän 39-vuotiaan miehen elämä saa uuden, pitkään kaivatun ja valtavasti työtä teettäneen käänteen. Gummeruksen kustannustoimittaja Ville Repo näkee Päätalon Rakennustyömaan arkea –tekstissä muutakin kuin rakennusmestarin halun tulla kirjailijaksi. Romaanin lopussa eletään vuotta 1958 ja vuosikymmeniä Päätalon mielessä hiljaa elänyt unelma täyttyy, kun ahkeran rakennusmestarin esikoinen Ihmisiä telineillä saman vuoden syksynä ilmestyy kirjakauppoihin.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),Hyvästi, Iijoki,jukka kuosmanen

Päätalon elämäkerran pääpiirteet tietäen luin Hyvästi, Iijoesta Koillismaan Taivalkosken köyhän suvun pojan selviytymistarinan. Rakennusmestarin koulutus vie ensin pois köyhyydestä. Sitten kirjoittaminen ja pitkä uurastus johdattavat kovaan sosiaaliseen nousuun, aina yhteiskunnan eliittiin saakka.

Ymmärsin yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan

Kerronnan takaumien kautta luin koulukiusatun ja isänsä läpikotaisin halveksiman pojan kertomuksen itseksi kasvamisesta ja taiteen itseisarvon tajuamisesta. Isän vihaaman kirjallisuuden lukeminen vie pojan sivistyksen pariin ja auttaa löytämään sitkeän taistelun jälkeen oman persoonallisen kirjailijan äänen.

Romaanin työn kuvauksista ja oman rintamamiestalon rakentamisen riveiltä löysin pätevän, tunnollisen ja ahkeran rakennusmestarin, sekä työelämän ja perheen perustamisen kuvauksen 1950-luvun Tampereelta. Kun sotaveteraani rakennusmestari rakentaa velaksi oman talon, ymmärsin suomalaisen yhteisöllisyyden kulta-ajalta yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalo –nimisen minäkertojan mukana sain kaverikseni naisia helposti saavan, mutta jollain perustavalla tavalla kömpelön ja huonon itsetunnon omaavan naissählärin, joka päätyy toiseenkin avioliittoon vähän surullisen kompromissin kautta. Päätalon vielä vanhana miehenäkin tekstissään esittämät toteamukset naimisiinmenojensa syistä toivat minulle elävästi mukanaan tolstoimaisen tekstimäärän lisäksi myös Anna Kareninan avioliiton syyt.

Päätalon työmailla ja kylillä tapaamat rintamakaverit, laittoivat väkisin kysymään luenko vain selviytymistarinaa ja sodan jälkeisen elämän kokoonparsimisen kirjallista kuvausta. Usein sanotan, että sodassa olleen ihmisen elämä jakautuu kahteen osaan – ennen ja jälkeen. Päätalo selvisi sodasta, mutta jakaa elämänsä selvästi jo Iijoki –sarjan perusteella aikaan ennen kirjailijuutta ja sen jälkeen. Jos lukisin Iijoki-sarjan sodista kertovat kirjat Loimujen aikaan (1976) ja Tuulessa ja tuiskussa (1981) sekä sarjaan kuulumattoman Nälkämäen (1967), niin ymmärtäisinköhän 1950-luvun kertojaa paremmin?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen
Kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä

Päätalon suurimpina epävarmuuden hetkinä näin tulevan painosten kuninkaan valoisaan tulevaisuuteen. Olisin halunnut sanoa kertojalle, että älä Kalle itke ja tuskaile, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä.

Itselläni ei ole koskaan ollut läheistä suhdetta Kalle Päätalon tuotantoon, mutta muistan hyvin, kun Hyvästi, Iijoki ilmestyi vuonna 1995 ja lopetteli jo vuonna 1971 Huonemiehen pojalla aloitetun mittavan sarjan. Olin kirjan ilmestyessä 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija Helsingin yliopistossa. Lehdissä ja 27-vuotiaan kirjallisuudenopiskelijan kahvipöydissä arvuuteltiin hymyssä suin alkaisiko Päätalo seuraavaksi kirjoittaa elämästään kirjailijana eli kirjoittamisestaan. Naurettiin, että mitähän ne kirjallisuuden totena ottavat Päätalon ystävät sitten lukevat, jos itseensä ja menneeseen Suomeen käpertyvä kirjailija tekee modernin käänteen ja alkaakin itsereflektoida omien tekstiensä kautta samalla, kun ovet Eurooppaan ovat meidän sukupolvelle juuri auenneet aina Taivalkoskea myöten?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu Kuva: Yle / Raili Tuikka kirjat,Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kun nyt reilut 20 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen luin ja löysin Hyvästi, Iijoesta Päätalon tarinan käännekohdat Koillismaan savottatyömailta menestyskirjailijaksi, nämä omat muistoni ja asenteeni kansikuvineen muistuivat mieleeni. Samalla useamman kertojaminän pohdinnan lomassa koin ymmärryksen Päätalon tekstiin ja varmaankin jonkinlaisen kaukokaipuun kirjojen kuvaamiin aikoihin ja Suomeen, jonka voi löytää Iijoen sivuilta. En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa, kirjojen kansikuvia ja tekstiä toisin silmin. Ymmärryksellä, jonka Iijoelle nyt hyvästit heittäneenä sain.

Lukupiiri: Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Yle Radio 1 la 31.3.-18 klo 19.02
Verkkokeskustelu ohjelman aikana yle.fi/kirjat

Seuraavat Yle Radio 1:n Lukupiirit 1.9. ja 6.10. 2018

Kommentit
  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri