Hyppää pääsisältöön

Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa
Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin.

Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995. Se oli noin 17 000 sivua käsittävän sarjan toiseksi viimeisin osa. Olin 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija. Kalle Päätalo oli 76-vuotias metsästä jälleenrakennuksella kaupunkiin joutuneen Suomen luetuin kirjailija. Olin elänyt koko elämäni Suomessa, jonka tylsimmät puolet pystyi joka ainoa syksy näkemään Päätalon helposti tunnistettavien kirjankansien kautta. Kiitos Kalle Päätalon kirjojen omaelämäkerrallisten aiheiden ja niiden helposti tunnistettavien kansikuvien, en tarttunut nuorena opiskelijana tuotantoon edes vahingossa.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle 7 Raili Tuikka Lukupiiri,jukka kuosmanen

Hyvästi, Iijoki on kuitenkin monessa mielessä kiinnostava kirja, vaikka ei Päätalon tuotannosta muuten välittäisikään. Sarjan päätösosa on tavallaan tarinallisesti Päätalon koko tuotannon alku. Romaanissa ollaan rakennusmestarin omaelämäkerran lopussa ja kirjailijan uran alussa.

Vuonna 1995 ilmestyneen Hyvästi, Iijoki -kirjan tarinassa rakennusmestari Päätalosta tulee kirjailija Päätalo. Rakennustyömailla itsensä elättävän 39-vuotiaan miehen elämä saa uuden, pitkään kaivatun ja valtavasti työtä teettäneen käänteen. Gummeruksen kustannustoimittaja Ville Repo näkee Päätalon Rakennustyömaan arkea –tekstissä muutakin kuin rakennusmestarin halun tulla kirjailijaksi. Romaanin lopussa eletään vuotta 1958 ja vuosikymmeniä Päätalon mielessä hiljaa elänyt unelma täyttyy, kun ahkeran rakennusmestarin esikoinen Ihmisiä telineillä saman vuoden syksynä ilmestyy kirjakauppoihin.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),Hyvästi, Iijoki,jukka kuosmanen

Päätalon elämäkerran pääpiirteet tietäen luin Hyvästi, Iijoesta Koillismaan Taivalkosken köyhän suvun pojan selviytymistarinan. Rakennusmestarin koulutus vie ensin pois köyhyydestä. Sitten kirjoittaminen ja pitkä uurastus johdattavat kovaan sosiaaliseen nousuun, aina yhteiskunnan eliittiin saakka.

Ymmärsin yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan

Kerronnan takaumien kautta luin koulukiusatun ja isänsä läpikotaisin halveksiman pojan kertomuksen itseksi kasvamisesta ja taiteen itseisarvon tajuamisesta. Isän vihaaman kirjallisuuden lukeminen vie pojan sivistyksen pariin ja auttaa löytämään sitkeän taistelun jälkeen oman persoonallisen kirjailijan äänen.

Romaanin työn kuvauksista ja oman rintamamiestalon rakentamisen riveiltä löysin pätevän, tunnollisen ja ahkeran rakennusmestarin, sekä työelämän ja perheen perustamisen kuvauksen 1950-luvun Tampereelta. Kun sotaveteraani rakennusmestari rakentaa velaksi oman talon, ymmärsin suomalaisen yhteisöllisyyden kulta-ajalta yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalo –nimisen minäkertojan mukana sain kaverikseni naisia helposti saavan, mutta jollain perustavalla tavalla kömpelön ja huonon itsetunnon omaavan naissählärin, joka päätyy toiseenkin avioliittoon vähän surullisen kompromissin kautta. Päätalon vielä vanhana miehenäkin tekstissään esittämät toteamukset naimisiinmenojensa syistä toivat minulle elävästi mukanaan tolstoimaisen tekstimäärän lisäksi myös Anna Kareninan avioliiton syyt.

Päätalon työmailla ja kylillä tapaamat rintamakaverit, laittoivat väkisin kysymään luenko vain selviytymistarinaa ja sodan jälkeisen elämän kokoonparsimisen kirjallista kuvausta. Usein sanotan, että sodassa olleen ihmisen elämä jakautuu kahteen osaan – ennen ja jälkeen. Päätalo selvisi sodasta, mutta jakaa elämänsä selvästi jo Iijoki –sarjan perusteella aikaan ennen kirjailijuutta ja sen jälkeen. Jos lukisin Iijoki-sarjan sodista kertovat kirjat Loimujen aikaan (1976) ja Tuulessa ja tuiskussa (1981) sekä sarjaan kuulumattoman Nälkämäen (1967), niin ymmärtäisinköhän 1950-luvun kertojaa paremmin?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen
Kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä

Päätalon suurimpina epävarmuuden hetkinä näin tulevan painosten kuninkaan valoisaan tulevaisuuteen. Olisin halunnut sanoa kertojalle, että älä Kalle itke ja tuskaile, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä.

Itselläni ei ole koskaan ollut läheistä suhdetta Kalle Päätalon tuotantoon, mutta muistan hyvin, kun Hyvästi, Iijoki ilmestyi vuonna 1995 ja lopetteli jo vuonna 1971 Huonemiehen pojalla aloitetun mittavan sarjan. Olin kirjan ilmestyessä 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija Helsingin yliopistossa. Lehdissä ja 27-vuotiaan kirjallisuudenopiskelijan kahvipöydissä arvuuteltiin hymyssä suin alkaisiko Päätalo seuraavaksi kirjoittaa elämästään kirjailijana eli kirjoittamisestaan. Naurettiin, että mitähän ne kirjallisuuden totena ottavat Päätalon ystävät sitten lukevat, jos itseensä ja menneeseen Suomeen käpertyvä kirjailija tekee modernin käänteen ja alkaakin itsereflektoida omien tekstiensä kautta samalla, kun ovet Eurooppaan ovat meidän sukupolvelle juuri auenneet aina Taivalkoskea myöten?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu Kuva: Yle / Raili Tuikka kirjat,Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kun nyt reilut 20 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen luin ja löysin Hyvästi, Iijoesta Päätalon tarinan käännekohdat Koillismaan savottatyömailta menestyskirjailijaksi, nämä omat muistoni ja asenteeni kansikuvineen muistuivat mieleeni. Samalla useamman kertojaminän pohdinnan lomassa koin ymmärryksen Päätalon tekstiin ja varmaankin jonkinlaisen kaukokaipuun kirjojen kuvaamiin aikoihin ja Suomeen, jonka voi löytää Iijoen sivuilta. En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa, kirjojen kansikuvia ja tekstiä toisin silmin. Ymmärryksellä, jonka Iijoelle nyt hyvästit heittäneenä sain.

Lukupiiri: Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Yle Radio 1 la 31.3.-18 klo 19.02
Verkkokeskustelu ohjelman aikana yle.fi/kirjat

  • Avaruusromua: Mitä oli zenitismi?

    Mitä oli zenitismi? Keitä olivat zenitistit?

    Keitä olivat zenitistit? Me ehkä tunnemme futuristit, avantgardistit, dadaistit, surrealistit ja fluxuksen, mutta zenitismi? Siitä kuulee harvemmin, vaikka se oli tärkeä, joskin lyhytaikainen eurooppalaisen kulttuurin ilmiö 1920-luvulla. Zenitistit itse puhuivat "abstraktista metakosmisesta ekspressionismista", mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Avaruusromussa zenitismiä ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • “Kun luen tarinaa, en ole koskaan tyhmä” – tämän takia tarinat ja kiinnostavuus hallitsevat journalismia ja viestintää

    Mikä on kiinnostavaa?

    Ihmistä kiinnostavat asiat, joilla on merkitystä hänen hyvinvointinsa ja sosiaalisen asemansa kannalta. Tällaisia ovat lajin säilymiseen liittyvät seikat kuten syntymä, kuolema ja konflikti. Tällaisia ovat myös seksi, valta ja raha, jotka vaikuttavat asemaan yhteisössä. Kiinnostavuudesta ja tarinallisuudesta keskustelevat käsikirjoituksen professori Iiro Küttner, viestintäkouluttaja Marketta Rentola ja tutkijatohtori Henrik Rydenfelt.

  • Litku Klemetti innostui kiemuraisuudesta - Voiko progen ja hittibiisin yhdistää?

    Litku Klemetti soittaa varhaisprogea

    Litku Klemetin luovuus tuntuu ehtymättömältä. Uusi levy Taika tapahtuu tuntuu jo nyt potentiaaliselta Suomi-rockin klassikolta. Levy sukeltaa varhaisen progressiivisen rockin maisemiin unohtamatta tarttuvia kertosäkeitä. Kulttuuricocktailin toimittaja soitti Litkulle selvittääkseen, miten Zappa, Taiska ja Reetu mahtuvat samalle taiderocklevylle.

  • Avaruusromua: Mitä oli zenitismi?

    Mitä oli zenitismi? Keitä olivat zenitistit?

    Keitä olivat zenitistit? Me ehkä tunnemme futuristit, avantgardistit, dadaistit, surrealistit ja fluxuksen, mutta zenitismi? Siitä kuulee harvemmin, vaikka se oli tärkeä, joskin lyhytaikainen eurooppalaisen kulttuurin ilmiö 1920-luvulla. Zenitistit itse puhuivat "abstraktista metakosmisesta ekspressionismista", mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Avaruusromussa zenitismiä ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kuvaajia ja kuvattavia – Valokuvan kevät Teemalla

    Elokuvia ja dokumentteja huhti–toukokuussa 2018

    Keväällä 2018 Teema esittää upean kokonaisuuden valokuvauksesta ja valokuvaajista. Valokuvan kevääseen kuuluu kolme Teemalauantaita sekä kolme erillistä dokumenttia.

  • Valokuvan mestareita Robert Frankistä Josef Koudelkaan

    Uusia dokumentteja maailmankuuluista valokuvaajista.

    Robert Frank, Robert Mapplethorpe, Robert Doisneau, Josef Koudelka, Raghu Rai... Teemalla nähdään huhti–toukokuussa uusia dokumenttielokuvia maailmankuuluista valokuvaajista.

  • Kalastuksen yö Kolpissa – piilossa Pohjanmaan kesätapahtumien parvessa

    Valoissa kesäyössä kolppilaiset menevät narraamaan kalaa.

    Kesän ellei vuoden kohokohta monelle kolppilaiselle on Kalastuksen yö, joka on järjestetty vuosittain jo kohta parin vuosikymmenen ajan. Kalastuksen lisäksi tapahtumassa saattaa kokea sumopainia, maailmanennätysyrityksiä ja palavia autoja.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Li Andersson: "Eihän kukaan hanki kestävyysvajeen takia lapsia"

    Onko pakko tehdä lisää vauvoja?

    Hedelmällisyys ja lisääntyminen aiheuttavat keskustelua valtiovarainministeriöstä lähtien. KulttuuriCocktail selvitti, minkälaista kuvaa hedelmällisyydestä ja lisääntymisestä luodaan mediassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.