Hyppää pääsisältöön

Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa
Toimittaja Jukka Kuosmanen lukee kahta Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin.

Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995. Se oli noin 17 000 sivua käsittävän sarjan toiseksi viimeisin osa. Olin 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija. Kalle Päätalo oli 76-vuotias metsästä jälleenrakennuksella kaupunkiin joutuneen Suomen luetuin kirjailija. Olin elänyt koko elämäni Suomessa, jonka tylsimmät puolet pystyi joka ainoa syksy näkemään Päätalon helposti tunnistettavien kirjankansien kautta. Kiitos Kalle Päätalon kirjojen omaelämäkerrallisten aiheiden ja niiden helposti tunnistettavien kansikuvien, en tarttunut nuorena opiskelijana tuotantoon edes vahingossa.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle 7 Raili Tuikka Lukupiiri,jukka kuosmanen

Hyvästi, Iijoki on kuitenkin monessa mielessä kiinnostava kirja, vaikka ei Päätalon tuotannosta muuten välittäisikään. Sarjan päätösosa on tavallaan tarinallisesti Päätalon koko tuotannon alku. Romaanissa ollaan rakennusmestarin omaelämäkerran lopussa ja kirjailijan uran alussa.

Vuonna 1995 ilmestyneen Hyvästi, Iijoki -kirjan tarinassa rakennusmestari Päätalosta tulee kirjailija Päätalo. Rakennustyömailla itsensä elättävän 39-vuotiaan miehen elämä saa uuden, pitkään kaivatun ja valtavasti työtä teettäneen käänteen. Gummeruksen kustannustoimittaja Ville Repo näkee Päätalon Rakennustyömaan arkea –tekstissä muutakin kuin rakennusmestarin halun tulla kirjailijaksi. Romaanin lopussa eletään vuotta 1958 ja vuosikymmeniä Päätalon mielessä hiljaa elänyt unelma täyttyy, kun ahkeran rakennusmestarin esikoinen Ihmisiä telineillä saman vuoden syksynä ilmestyy kirjakauppoihin.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa YHyvästi, Iijoki Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),Hyvästi, Iijoki,jukka kuosmanen

Päätalon elämäkerran pääpiirteet tietäen luin Hyvästi, Iijoesta Koillismaan Taivalkosken köyhän suvun pojan selviytymistarinan. Rakennusmestarin koulutus vie ensin pois köyhyydestä. Sitten kirjoittaminen ja pitkä uurastus johdattavat kovaan sosiaaliseen nousuun, aina yhteiskunnan eliittiin saakka.

Ymmärsin yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan

Kerronnan takaumien kautta luin koulukiusatun ja isänsä läpikotaisin halveksiman pojan kertomuksen itseksi kasvamisesta ja taiteen itseisarvon tajuamisesta. Isän vihaaman kirjallisuuden lukeminen vie pojan sivistyksen pariin ja auttaa löytämään sitkeän taistelun jälkeen oman persoonallisen kirjailijan äänen.

Romaanin työn kuvauksista ja oman rintamamiestalon rakentamisen riveiltä löysin pätevän, tunnollisen ja ahkeran rakennusmestarin, sekä työelämän ja perheen perustamisen kuvauksen 1950-luvun Tampereelta. Kun sotaveteraani rakennusmestari rakentaa velaksi oman talon, ymmärsin suomalaisen yhteisöllisyyden kulta-ajalta yhden talon rakentamisen kautta kokonaisen sodasta selvinneen sukupolven tarinan.

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kalle Päätalo –nimisen minäkertojan mukana sain kaverikseni naisia helposti saavan, mutta jollain perustavalla tavalla kömpelön ja huonon itsetunnon omaavan naissählärin, joka päätyy toiseenkin avioliittoon vähän surullisen kompromissin kautta. Päätalon vielä vanhana miehenäkin tekstissään esittämät toteamukset naimisiinmenojensa syistä toivat minulle elävästi mukanaan tolstoimaisen tekstimäärän lisäksi myös Anna Kareninan avioliiton syyt.

Päätalon työmailla ja kylillä tapaamat rintamakaverit, laittoivat väkisin kysymään luenko vain selviytymistarinaa ja sodan jälkeisen elämän kokoonparsimisen kirjallista kuvausta. Usein sanotan, että sodassa olleen ihmisen elämä jakautuu kahteen osaan – ennen ja jälkeen. Päätalo selvisi sodasta, mutta jakaa elämänsä selvästi jo Iijoki –sarjan perusteella aikaan ennen kirjailijuutta ja sen jälkeen. Jos lukisin Iijoki-sarjan sodista kertovat kirjat Loimujen aikaan (1976) ja Tuulessa ja tuiskussa (1981) sekä sarjaan kuulumattoman Nälkämäen (1967), niin ymmärtäisinköhän 1950-luvun kertojaa paremmin?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Kuva: Yle / Raili Tuikka Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen
Kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä

Päätalon suurimpina epävarmuuden hetkinä näin tulevan painosten kuninkaan valoisaan tulevaisuuteen. Olisin halunnut sanoa kertojalle, että älä Kalle itke ja tuskaile, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee ja sillä kirjoituskoneella elätät joku päivä sekä perheesi että miljoonia kirjoja myyvänä kirjailijana myös kustantamonkin vuosikymmeniä.

Itselläni ei ole koskaan ollut läheistä suhdetta Kalle Päätalon tuotantoon, mutta muistan hyvin, kun Hyvästi, Iijoki ilmestyi vuonna 1995 ja lopetteli jo vuonna 1971 Huonemiehen pojalla aloitetun mittavan sarjan. Olin kirjan ilmestyessä 27-vuotias kirjallisuuden opiskelija Helsingin yliopistossa. Lehdissä ja 27-vuotiaan kirjallisuudenopiskelijan kahvipöydissä arvuuteltiin hymyssä suin alkaisiko Päätalo seuraavaksi kirjoittaa elämästään kirjailijana eli kirjoittamisestaan. Naurettiin, että mitähän ne kirjallisuuden totena ottavat Päätalon ystävät sitten lukevat, jos itseensä ja menneeseen Suomeen käpertyvä kirjailija tekee modernin käänteen ja alkaakin itsereflektoida omien tekstiensä kautta samalla, kun ovet Eurooppaan ovat meidän sukupolvelle juuri auenneet aina Taivalkoskea myöten?

toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu
toimittaja Jukka Kuosmanen lukee Kalle Päätalon kirjaa Pato murtuu Kuva: Yle / Raili Tuikka kirjat,Lukupiiri (radio-ohjelma),jukka kuosmanen

Kun nyt reilut 20 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen luin ja löysin Hyvästi, Iijoesta Päätalon tarinan käännekohdat Koillismaan savottatyömailta menestyskirjailijaksi, nämä omat muistoni ja asenteeni kansikuvineen muistuivat mieleeni. Samalla useamman kertojaminän pohdinnan lomassa koin ymmärryksen Päätalon tekstiin ja varmaankin jonkinlaisen kaukokaipuun kirjojen kuvaamiin aikoihin ja Suomeen, jonka voi löytää Iijoen sivuilta. En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa, kirjojen kansikuvia ja tekstiä toisin silmin. Ymmärryksellä, jonka Iijoelle nyt hyvästit heittäneenä sain.

Lukupiiri: Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Yle Radio 1 la 31.3.-18 klo 19.02
Verkkokeskustelu ohjelman aikana yle.fi/kirjat

Seuraavat Yle Radio 1:n Lukupiirit 1.9. ja 6.10. 2018

Kommentit
  • Avaruusromua: Mitä on tehdä musiikkia?

    Mitä on olla säveltäjä?

    Aika on minun työkaluni, sanoi säveltäjä La Monte Young. Mitä on olla säveltäjä? Amerikkalainen Michael Vincent Waller sanoo yhä löytävänsä uusia puolia säveltäjänä olemisesta. Hän käyttää englannin kielen verbiä discover, joka tarkoittaa paitsi löytämistä, myös selville saamista, paljastamista, toteamista ja huomaamista. Kyse on monimuotoisesta ja monitahoisesta seikasta: säveltämisestä. Avaruusromussa monta näkökulmaa asiaan. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Outoja ääniä jo vuodesta 1964!

    Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta.

    1960-luvun alussa Tukholmaan päätettiin rakentaa Ruotsin ensimmäinen elektronisen musiikin studio. Studion esikuvana oli legendaarinen Kölnin studio, jossa Karlheinz Stockhausen oli työskennellyt jo 1950-luvulla. Vuonna 1964 Tukholman Södermalmissa avattiin Elektronmusikstudion eli EMS. Siellä tapahtuu edelleen. Muiden muassa suomalainen Eero Pulkkinen on työskennellyt EMS-studiossa. Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri