Hyppää pääsisältöön

Maratonilla oppii kannustamaan itseään, kuuntelemaan kehoa ja mieltä sekä suhtautumaan kärsivällisesti matkantekoon

Nainen juoksee Jäämeren rannalla Norjassa.
Nainen juoksee Jäämeren rannalla Norjassa. Kuva: Mikko Aarne nainen,Norja,Yle Puhe,Tiina Lundbergin huoltamo,juoksija,Jäämeri

- Ensimmäinen maraton oli tajunnanräjäyttävä kokemus ja sitä halusi vain lisää ja lisää. Ja nyt haluan jakaa oman tarinani siitä, miten minusta tuli juoksija, kertoo 10 maratonin nainen, juoksemiseen hurahtanut ja siitä kirjan kirjoittanut Tarja Virolainen.

Juoksijan sielu -kirja vie erilaisiin juoksukisoihin ja niiden historiaan, mutta myös juoksijan omiin tunteisiin niin ennen, jälkeen kuin kesken kisan.

Jokainen kilpailu on ollut erilainen matka ja jokaiseen on sisältynyt paljon uuden oppimista sekä juoksemisesta että itsestä.

- Maratonilla jokainen on yksin ja maalin ei pääse jos ei opi kannustamaan itseään, pohtii Tarja maratonilla eteentulleita ajatuksia.

Oman itsen kannustaminen kuulostaa helpolta, mutta se ei ole sitä. Kuinka usein oman pään sisällä kuuluukaan moitteita ja kyseenalaistamista, meillä kaikilla! Maraton on matka, jolla mieli käy jatkuvaa myllerrystä ja maalinpääsy täysin omaa ansiota. Itsensä voittaminen näkyy myös juoksuratojen ulkopuolella:

- Se näkyy kykynä uskoa omaan itseensä ja antaa varmuuutta ja uskoa siihen että asioista selviää, Tarja miettii.

Juokseminen opettaa myös oman kehon kuuntelemista sekä malttia - kestävyysjuoksu ei ole pikavoittojen laji, vaan se opettaa valtavasti pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Ikinä ei ole kaduttanut että olen lenkille lähtenyt― Tarja Virolainen

Juoksu on osa identiteettiä

Juoksusta onkin tullut Tarja Virolaiselle elämäntapa. Joitain ihmisiä ihmetyttää ja kummaksuttaa, jos kaljalle ei voi lähteä joka perjantai tai lasista löytyy alkoholitonta juomaa, mutta lenkit on tehtävä, jos meinaa starttiviivalle taas lähteä. Tarjan seuraavana tavoitteena on juosta maratonit kaikilla mantereilla.

- Siitä tulee levollinen oli kun tajuaa, että kyse ei ole yksittäisestä lenkistä tai päivästä eikä tarvitse stressata, jos joku lenkki menee pieleen vaan, että voi juosta viiden tai kymmenenkin vuoden päästä. Että ei tarvitse hötkyillä, pohtii Tarja Virolainen.

Juokseminen on siis antanut paljon, mutta myös miinuspuolelta löytyy asioista:

- En voi sanoa kylpeväni rahassa, koska olen juossut ympäri maita ja mantuja, nauraa Tarja, ja toteaa harrastuksen olevan myös aikasyöppö:

- Toisaalta jos juoksun sijaan katsoisin kissavideoita, niin luulen että saan juoksemisesta enemmän.

Vinkit aloittelijalle

Tarja Virolainen on juossut kaikki suurimmat maratonit ja siitä muistona hyllyssä on World Maraton Majors -mitali. Ilman lapsuuden ja nuoruuden kilpaurheilutaustaa aktiiviseksi kuntourheilikajsi päätynyt Tarja Virolainen kannustaa myös muita innostumaan ja yrittämään:

- Kannattaa kokeilla, mutta samalla muistaa, että tähän hommaan ei ole ihmepilleriä, vaan maratonharjoittelu on raakaa työtä ja kehon kouluttamista pitkään matkaan.

Paras treeniohjelma on sellainen, jota pystyy noudattamaan

Harjoittelusta hän nostaa esille tärkeimpänä peruskestävyysharjoittelun, joka voi olla aluksi vaikka vain kävelyä - se jos mikä vaatii malttia. Juoksukoulusta ja asiantuntevalta valmentajalta saa myös paljon apua harjoittelun rytmittämiseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun.

MaratonjuoksijaTarja Virolainen tsemppaa muita juoksijoita positiivisesti myös kesää kohti:

- Nyt on taas koko kevät ja kesä aikaa treenata vaikka kohti ensimmäistä puolikasta tai maratonia kohti. Ja Suomihan ihan mahtava maa treenata, koska täällä on optimiolosuhteet - ei ainakaan liian kuuma - keskikesälläkin vähän päälle kymmenen astetta, hän vinkkaa silmää.

Tiina Lundbergin huoltamo

Liiku, syö hyvin, nuku hyvin ja elä omien arvojen mukaista elämää. Pidä huolta ihmissuhteista ja muista että useimpien onnellisten parisuhteiden taustalla on toimivaa seksiä. Tällä reseptillä meille luvataan pitkää, onnellista ja hyvinvoivaa elämää. Joogaa, akrobatiaa, salitreeniä, mindfullnessia, raakaruokaa tai vähähiílarista ruokavaliota sekä metsän ja musiikin positiivisia vaikutuksia.

Tiesitkö että aivot ja suolisto toimivat yhdessä? Tai sen että pitkän matkan juoksu kehittää aivoja? Ja metsässä samoilu vähentää stressitasoja - sama efekti voi olla myös käsitöillä.

Tiina Lundberg esittelee ja tutkii tarinoita, näkökulmia ja vaihtoehtoja hyvinvointiin joka toinen torstai klo 15.02 Yle Puheessa.

Tiina Lundbergin huoltamo Yle Areenassa

  • Olisiko Linnan juhlat syytä päivittää? Yle Puheen Aktissa keskusteltiin itsenäisyyspäivän juhlaperinteistä

    Miten uudistaisit itsenäisyyspäivän juhlintaa?

    Mikäli pönötyksessä järjestettäisiin maailmanmestaruuskisoja, Suomen itsenäisyyspäivä sijoittuisi iloisesti kärkisijoille. Lipunnosto, jumalanpalvelus, Tuntematon sotilas sekä tasavallan presidentin juhlavastaanotto ovat osa Suomen perinteistä itsenäisyyspäivän juhlintaa. Pönötyksestä huolimatta, Linnan juhlat on vuosittain television seuratuin ohjelma.

  • Häviävätkö perinteiset kirjat kokonaan? Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelman kuukauden teemana on ollut kirjallisuus

    Kevyet mullat kokosi yhteen uhanalaiset kirjallisuuden lajit

    Kirjat esineinä elävät muutoksen aikaa. Perinteisen niteen rinnalle ovat nousseet muun muassa e-kirjat ja äänikirjat. Vaikka kirja ei katoaisikaan, moni kirjoihin liittyvä ilmiö on hiipumassa. Jarmo Laitanevan toimittama Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma kokosi yhteen uhanalaiset kirjallisuuden lajit ja lukemisen tavat. Kevyet mullat: Lukeminen Lukeminen ei ole pelkkää viihtymistä.

  • Uskonnollisia ilmiöitä ja demokratian haasteita

    Homo religiosus ja Demokratiaongelma - Puheen uudet ohjelmat

    Lokakuun lopulla Yle Puheen iltapäivissä aloittaa kaksi uutta ohjelmasarjaa ja kolme uutta ohjelmantekijää. Puheenaiheiksi nostetaan uskonnollisuus ilmiöineen ja suomalaisen demokratian ongelmat. Yllättävän monesta asiasta löytyy uskonnoista tuttuja piirteitä. Aiheeseen paneutuu tiistaista 23.10.