Hyppää pääsisältöön

Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

Kolme hymyilevää alastonta miestä toinen toisensa takana ja haitari edessä
Musiikko Heikki Laitinen ja Kelvala ryhmä Kolme hymyilevää alastonta miestä toinen toisensa takana ja haitari edessä Kuva: Vertti Teräsvuori Kuusi kuvaa,Heikki Laitinen

Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Heikki Laitinen syntyi keskellä toista maailmansotaa Ylivieskan Raudaskylällä opettaja perheeseen. Isän työ vei perheen sittemmin Raaheen, jossa Heikki Laitinen omien sanojensa mukaan kehittyi ihmiseksi. Kouluaikana hän oli useamman vuoden mukana laulamassa tiernapojissa. Lisäksi kuorolaulu ja yleensä musiikki inspiroivat nuorta miestä niin että hän suunnitteli tulevaisuutta niiden parissa

Pillipiiparia ja pappia sinusta ei sitten tule

Opettaja-isä hermostui toden teolla kun kuuli, että poika suunnitteli muusikon uraa. Heikki Laitinen muistelee kuinka isä tuhahti - Pillipiiparia ja pappia sinusta ei sitten tule!

Poika lähti kuitenkin Helsinkiin, ja ehkä juuri isäuhman vuoksi hän aloitti teologian ja musiikkitieteen opinnot. Opintojen alettua 1960-luvulla Heikki Laitinen unohti juurensa ja pohjalainen murrekin poistui kirjakielen astuttua kuvioihin. Palattuaan 1970-luvulla takaisin Kaustiselle murre palasi. Kaustisen kansanmusiikki-instituutin johtajana hän löysi myös tien takaisin laulun ja kansanmusiikin pariin.

- Lapsena lauloin ensin ja vasta sitten opin puhumaan. Kuulun siis niihin ihmisiin, joilla laulu tulee ikään kuin selkäytimestä, kuvailee Heikki Laitinen. Hän on elämänsä aikana säveltänyt niin laulelmia, klassista musiikkia, kansanmusiikkia kuin musiikkia näytelmiin ja tanssiesityksiin.

Yhtään kansaa, joka ei laulaisi, ei tunneta.

Musiikintutkijana Heikki Laitisen erityiskohteena on ollut suomalaisen ja saamelaisen musiikin historia.

- Laulu on olennainen ilmaisumuoto - se ei ole vain taito. Maailmassa on useampia kansoja joilla ei ole instrumentteja, mutta yhtään kansaa ei tiedetä, joka ei laulaisi, kertoo Laitinen

Tutkijana ja toimittajana hän pääsi vuonna keväällä 1973 taltioimaan kolttasaamelaisten lauluja eli leuddeja. Sevettijärvellä kansantansseista katrilli tuli hänelle ensi kertaa tutuksi. Hän ymmärsi pian että niin laulut kuin katrilli olivat hyvin improvisatorisia.

Sittemmin Heikki Laitinen on tullut tunnetuksi luovuuden ja improvisointiin perustuvan musiikkikäsityksen puolestapuhujana. Taiteilijana ja opettajana hän on myös tehnyt niin kuin on teoretisoinut ja opettanut.

Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

Osallisuus poikkitaiteellisessa Suomussalmi-ryhmässä ja Kelavala triossa, yhdessä Reijo Kelan ja Kimmo Pohjosen kanssa muuttivat perin pohjin Heikki Laitisen käsityksiä musiikin perusolemuksesta ja sen tekemisestä

- Tajusin Suomussalmella, kun seitsemän viikon ajan viidestä kuuteen tuntiin vuorokaudessa improvisoimme, että musiikille riittää se, että sitä tehdään. Kuulija ei ole välttämätön. Musiikki on jo meissä. Jos antaa itselleen oikeuden, että päästää ulos sisältään sen mitä siellä on, niin se tulee ulos, toteaa Laitinen

Heikki Laitinen konkretisoi aihetta kertomalla esimerkin hänen ja Hannu Sahan projektista. 1980-luvun alussa miehet innostuivat viisikielisestä kanteleesta ja päätivät että joka kouluun tulisi sellaisia. He järjestivät kursseja ja myös teetivät viisikymmentä viisikielistä kannelta, jotka jaettiin kursseilla ihmisille soitettaviksi.

- Kursseilla oli monia vanhempia naisia, jotka eivät olleet koskaan pitäneet soitinta käsissään. Heiltä oli ollut se kulttuurisesti kielletty. Kun he saivat soittimen syliinsä ja laittoivat sormensa siihen ja siitä tuli musiikkia niin he eivät pystyneet lopettamaan.

Vuorovaikutus toiseen ihmiseen on tärkeintä.

Musiikin tekemisessä tärkeintä nykyään Heikki Laitiselle on kuitenkin ollut se että sitä kautta syntyy kontakti toisiin ihmisiin.

- Vuorovaikutus toiseen ihmiseen tilanteessa jossa olemme läsnä, on tärkeintä. Se tarkoittaa useasti että otan yleisön mukaan laulamaan tai jotakin muuta tekemään.

- Kaikkein tärkeintä taiteilijalle on se, että hän saisi esittää jotain sellaista, mikä tulee oikeasti hänen sydämestä ja omasta mielestä. Joka on hänen omaa tarinaansa, sanoo muusikko ja taiteilija Heikki Laitinen.

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.