Hyppää pääsisältöön

Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

Kolme hymyilevää alastonta miestä toinen toisensa takana ja haitari edessä
Musiikko Heikki Laitinen ja Kelvala ryhmä Kolme hymyilevää alastonta miestä toinen toisensa takana ja haitari edessä Kuva: Vertti Teräsvuori Kuusi kuvaa,Heikki Laitinen

Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Heikki Laitinen syntyi keskellä toista maailmansotaa Ylivieskan Raudaskylällä opettaja perheeseen. Isän työ vei perheen sittemmin Raaheen, jossa Heikki Laitinen omien sanojensa mukaan kehittyi ihmiseksi. Kouluaikana hän oli useamman vuoden mukana laulamassa tiernapojissa. Lisäksi kuorolaulu ja yleensä musiikki inspiroivat nuorta miestä niin että hän suunnitteli tulevaisuutta niiden parissa

Pillipiiparia ja pappia sinusta ei sitten tule

Opettaja-isä hermostui toden teolla kun kuuli, että poika suunnitteli muusikon uraa. Heikki Laitinen muistelee kuinka isä tuhahti - Pillipiiparia ja pappia sinusta ei sitten tule!

Poika lähti kuitenkin Helsinkiin, ja ehkä juuri isäuhman vuoksi hän aloitti teologian ja musiikkitieteen opinnot. Opintojen alettua 1960-luvulla Heikki Laitinen unohti juurensa ja pohjalainen murrekin poistui kirjakielen astuttua kuvioihin. Palattuaan 1970-luvulla takaisin Kaustiselle murre palasi. Kaustisen kansanmusiikki-instituutin johtajana hän löysi myös tien takaisin laulun ja kansanmusiikin pariin.

- Lapsena lauloin ensin ja vasta sitten opin puhumaan. Kuulun siis niihin ihmisiin, joilla laulu tulee ikään kuin selkäytimestä, kuvailee Heikki Laitinen. Hän on elämänsä aikana säveltänyt niin laulelmia, klassista musiikkia, kansanmusiikkia kuin musiikkia näytelmiin ja tanssiesityksiin.

Yhtään kansaa, joka ei laulaisi, ei tunneta.

Musiikintutkijana Heikki Laitisen erityiskohteena on ollut suomalaisen ja saamelaisen musiikin historia.

- Laulu on olennainen ilmaisumuoto - se ei ole vain taito. Maailmassa on useampia kansoja joilla ei ole instrumentteja, mutta yhtään kansaa ei tiedetä, joka ei laulaisi, kertoo Laitinen

Tutkijana ja toimittajana hän pääsi vuonna keväällä 1973 taltioimaan kolttasaamelaisten lauluja eli leuddeja. Sevettijärvellä kansantansseista katrilli tuli hänelle ensi kertaa tutuksi. Hän ymmärsi pian että niin laulut kuin katrilli olivat hyvin improvisatorisia.

Sittemmin Heikki Laitinen on tullut tunnetuksi luovuuden ja improvisointiin perustuvan musiikkikäsityksen puolestapuhujana. Taiteilijana ja opettajana hän on myös tehnyt niin kuin on teoretisoinut ja opettanut.

Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

Osallisuus poikkitaiteellisessa Suomussalmi-ryhmässä ja Kelavala triossa, yhdessä Reijo Kelan ja Kimmo Pohjosen kanssa muuttivat perin pohjin Heikki Laitisen käsityksiä musiikin perusolemuksesta ja sen tekemisestä

- Tajusin Suomussalmella, kun seitsemän viikon ajan viidestä kuuteen tuntiin vuorokaudessa improvisoimme, että musiikille riittää se, että sitä tehdään. Kuulija ei ole välttämätön. Musiikki on jo meissä. Jos antaa itselleen oikeuden, että päästää ulos sisältään sen mitä siellä on, niin se tulee ulos, toteaa Laitinen

Heikki Laitinen konkretisoi aihetta kertomalla esimerkin hänen ja Hannu Sahan projektista. 1980-luvun alussa miehet innostuivat viisikielisestä kanteleesta ja päätivät että joka kouluun tulisi sellaisia. He järjestivät kursseja ja myös teetivät viisikymmentä viisikielistä kannelta, jotka jaettiin kursseilla ihmisille soitettaviksi.

- Kursseilla oli monia vanhempia naisia, jotka eivät olleet koskaan pitäneet soitinta käsissään. Heiltä oli ollut se kulttuurisesti kielletty. Kun he saivat soittimen syliinsä ja laittoivat sormensa siihen ja siitä tuli musiikkia niin he eivät pystyneet lopettamaan.

Vuorovaikutus toiseen ihmiseen on tärkeintä.

Musiikin tekemisessä tärkeintä nykyään Heikki Laitiselle on kuitenkin ollut se että sitä kautta syntyy kontakti toisiin ihmisiin.

- Vuorovaikutus toiseen ihmiseen tilanteessa jossa olemme läsnä, on tärkeintä. Se tarkoittaa useasti että otan yleisön mukaan laulamaan tai jotakin muuta tekemään.

- Kaikkein tärkeintä taiteilijalle on se, että hän saisi esittää jotain sellaista, mikä tulee oikeasti hänen sydämestä ja omasta mielestä. Joka on hänen omaa tarinaansa, sanoo muusikko ja taiteilija Heikki Laitinen.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.