Hyppää pääsisältöön

Maailman muuttamisen resepti: ruokaa voi tehdä ilmasta, innovaatioita ei

biotekniikan tutkija Lauri Reuter
biotekniikan tutkija Lauri Reuter Kuva: Yle Kuvapalvelu / Jukka Lintinen prisma studio blogit

Moni meistä haluaa rakentaa maailmaa jollain tavalla paremmaksi, jättää jäljen. Hyvä niin, koska maailma todella tarvitsee isoja muutoksia. Ja niitä tarvitaan nyt! Scifiltä vaikuttavista ideoista on tehtävä totta. Tässä neljän kohdan resepti maailman muuttamiseen, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan.

Suomalainen, VTT:ltä irrottautunut Solar Foods -yritys tekee ilmasta ruokaa, ilman peltoja. Kuulostaa taikuudelta, mutta on tiedettä. Solar Foods on loistava esimerkki siitä, miten tieteellinen tutkimus voi ratkaista valtavia ongelmia - kunhan se osataan viedä maaliin asti.

Ajatus on yksinkertainen. Ihminen koostuu atomeista. Myös ruoka koostuu atomeista ja atomeja yhdessä pitävästä energiasta. Valtaosa (96,2%) ihmisestä on hiiltä, typpeä, happea ja vetyä. Samoja alkuaineita on ilmassa kaasuina.

Ilmasta tehdään ruokaa mikrobeilla, jotka syövät tarpeelliset atomit ilmasta ja käyttävät energianlähteenä aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä. Prosessista tulee ulos jauhoa, josta puolet on proteiinia ja loput hiilihydraatteja ja rasvoja. Helppoa.

Ilmasta valmistettua proteiinijauhetta kämmenellä
Ruokaa ilmasta, ilman peltoja. Ilmasta valmistettua proteiinijauhetta kämmenellä Kuva: Solar Foods Yle Tiede

Maailman muuttaminen ei ole yhtä yksinkertaista. Tässä resepti, jolla pääsee alkuun. Siinä on neljä ainesosaa: dialogi, visio, innovaatio ja disruptio.

1. Dialogi

VTT:llä ja Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla oli tehty soveltavaa tutkimusta jo jonkin aikaa ilmaa ja sähköä syövien mikrobien käyttämisestä esimerkiksi biomuovien tuottamiseen. Ajatus näytti toimivan, mutta ei kiinnostanut juuri ketään. Teknologialle ei tuntunut olevan tarvetta.

Sitten huomattiin kysyä: voiko tätä syödä?

Kestävälle ja ympäristöstä riippumattomalle tavalle tuottaa ruokaa löytyikin valtavasti tarvetta. Materiaaleihin ja kemikaaleihin keskittyneille tutkijoille se oli jopa pieni yllätys. Ilman oman tutkimusalan rajat ylittävää keskustelua oikeaa käyttökohdetta ei olisi ehkä löytynyt ja ajatus olisi hautautunut.

Maailman muuttamisen työkalut ovat usein ideoiden yllättäviä yhdistelmiä. Ne löytyvät helpoiten kun hyvin erilaiset ihmiset ajatuksineen juovat samaa kahvia.

kupillinen mustaa kahvia
kupillinen mustaa kahvia Kuva: Unsplash / Ronaldo Arthur Vidal Yle Tiede

2. Visio

Asiat tapahtuvat nyt nopeasti. Ilmasto muuttuu. Luonnon monimuotoisuus häviää sukupuuttoon kuollut sarvikuono kerrallaan. Yhteiskunnan muutos ahdistaa, kun automaatio ja tekoäly muuttavat käsitystä työstä. Resurssit eivät tunnu riittävän pulskasti voivan ihmiskunnan tarpeisiin. Samalla teknologia luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ratkaista ongelmia.

Luistellaan räkä naamalla sinne, missä kiekko on kohta

Tulevaisuutta ei ole. Vielä. Se on tehtävä. Tarvitaan rohkea visio siitä, mihin maailma on menossa. Sitten luistellaan räkä naamalla sinne, missä kiekko on kohta.

Ruoan tekeminen ilmasta olisi kahjo ajatus ilman terävää visiota, joka menee näin: Ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire. Siksi hiilidioksidi on otettava talteen, ettei enää yhtään päädy ilmakehään. Puhtaan energian hinta tippuu ja siitä voi tulla lähes ilmaista. Aurinkoenergia on jo nyt joissakin paikoissa halvin tapa tuottaa sähköä. Ruoantuotanto on kriisissä ja juuri kaikkein aurinkoisimmissa paikoissa maanviljelystä on tulossa mahdotonta. Nyt kaikki on selvää, eikö?

Selkeä visio antaa rohkeutta ryhtyä toimeen.

3. Innovaatio

Jos aikoo muuttaa maailmaa, on ymmärrettävä, miten se toimii. Ruokaa ilmasta -ajatus rakentuu vanhan tutkimuksen päälle. Periaatteet julkaistiin jo 60-luvulla. VTT:llä perustutkimuksesta pyyhittiin pölyt ja tehtiin soveltavaa tutkimusta, jolla selvitettiin miten keksintöä voi hyödyntää käytännössä.

Väitän, että juuri nyt sivilisaation ja ympäristön kannalta mikään ei ole yhtä tärkeää kuin koulutus ja tieteellinen tutkimus! Pelkkä tutkimus ei kuitenkaan muuta mitään. Tarvitaan innovaatioita.

Innovaatio on idea, josta on konkreettista hyötyä. Ennen kuin ilmasta kasvatettua ruokaa on oikeasti lautasella kilpailukykyiseen hintaan, se on vain idea. Innovaatiot tarvitsevat rahaa polttoaineeksi. Ilman investointeja taikuudelta kuulostavaan teknologiaan maailma ei muuttuu.

Viime viikolla Solar Foods kertoi keränneensä kaksi miljoonaa euroa rahoitusta. Sen turvin on tarkoitus varmistaa, että uuden tyyppinen ruoka on turvallista ja saada viranomaisten hyväksyntä elintarvikekäytölle.

Sitten tarvitaan lisää rahaa. Suunnitelman mukaan ensimmäinen tuotantolaitos käynnistyy 2021 ja tuottaa 3500 kiloa sapuskaa päivässä. Joka päivä. Vasta silloin 60-luvulla alkunsa saanut idea alkaa todella muuttaa maailmaa.

Ilman innovaatioita systeemi vuotaa pahasti

Tutkijat puhuvat mielellään tieteen rahoittamisesta. Innovaatioiden tuottamista voitoista puhuminen tuntuu kuitenkin vaivaannuttavan. Ei pitäisi. Valtio rahoittaa suomalaista tutkimuksesta vain osan. Parhaina vuosinaan Nokia yksin sijoitti tutkimukseen enemmän.

Vasta kun ideasta tulee innovaatio, se alkaa tuottaa rahaa. Raha ei tietenkään ole itseisarvo, mutta se on polttoainetta, jota koulutus, tutkimus ja seuraavat innovaatiot tarvitsevat. Ilman innovaatioita systeemi vuotaa pahasti. Jos julkinen rahoitus kohdennetaan vain perustutkimukseen on polku rikki. Isot hyödyt jäävät saavuttamatta - ja maailma pelastamatta.

4. Disruptio

Disruptiivinen innovaatio muuttaa tapaa, jolla yritykset kilpailevat. Se ei ole vain parempi asia, joka kilpailee vanhan kanssa. Se on uusi asia, joka tekee aiemmasta asiasta tarpeettoman.

Ilmasta tehty ruoka ei kilpaile soijan tai lehmien kanssa vähiin käyvistä pelloista tai laitumista. Se mahdollistaa ruoan tuottamisen paikoissa, joissa se oli ennen mahdotonta. Se irrottaa ruoan pellosta vähän samalla tavalla kuin AirBnB irrotti majoituspalvelun hotelleista. Jos siitä tulee halvempaa ja parempaa kuin vaihtoehdoista, se voi disruptoida elintarviketeollisuutta.

Tarvitaan isoja ja nopeita muutoksia: vihreitä disruptioita!

Maailman muuttamisella on kiire. Ruoantuotanto on iso syy sekä ilmaston muutokseen että luonnon monimuotoisuuden häviämiseen. Viljelymenetelmien muuttaminen on hidasta ja siitä saadaan vain pieni apu. Tarvitaan isoja ja nopeita muutoksia: vihreitä disruptioita!

kasvi kasvaa purkissa
kasvi kasvaa purkissa Kuva: Unsplash / Peter Zagar Yle Tiede

Suomi on maailman seitsemänneksi innovatiivisin maa. Kiitos korkean koulutustason. “Hyvä maa-indeksi” listaa maat sen mukaan kuka on tuottanut maailmalle eniten hyvää. Suomi on listalla neljäs.

Haluaisin olla ylpeä siitä, että asun maailman innovatiivisimmassa maassa, joka tekee eniten hyvää koko pallon eteen. Se vaatii yhteistyötä ja dialogia yli tutkimusalueiden ja yhteiskunnan osien, rohkeaa visiota tulevaisuudesta, koulutusta, tieteellistä tutkimusta ja investointeja innovaatioiden kehittämiseen.

biotekniikan tohtori Lauri Reuter
Biotekniikan tutkija Lauri Reuter biotekniikan tohtori Lauri Reuter Kuva: Anna Autio Yle Tiede

Kirjoittaja: Lauri Reuter

Biotekniikan tohtori ja disruptiivisten teknologioiden erikoisasiantuntija Lauri Reuter visioi tulevaisuutta, jossa ruoka voidaan tuottaa ympäristöä vahingoittamatta sekä tällä planeetalla että seuraavalla. Lauri pitää jalkansa maassa hoitamalla mehiläisiä Helsingin keskustassa.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Tule mukaan kokeilemaan Ylen tiedekirjettä!

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Vauvan aivoissa kehittyvät taidot, tunteet ja muisti

    4-osainen sarja aivojen kehityksestä sikiö- ja vauva-aikana.

    Mitä kaikkea sikiön aivoissa tapahtuu? Kuinka aistit kehittyvät? Entä kuinka ja milloin lapsi oppii äidinkielen? Mikä merkitys vauvan muistilla ja tunteiden kehittymisellä on muuhun kehitykseen? Tiedeykkösen neliosainen podcast-sarja on sukellus vauvan aivoihin, oppaina aivotutkija Minna Huotilainen sekä kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.