Hyppää pääsisältöön

Vesi huuhtoi, jää muokkasi – näin syntyi Suomi

Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Mitä rantakivet voivat kertoa? Entä millaisia merkkejä muinaisesta jääkaudesta Suomen luonnossa näkyy? Suomen syntytarina on edelleen auki ja se tarkentuu jatkuvasti.

Suomalainen maisema on vuosimiljoonien aikana muuttunut moneen kertaan. Myös täällä ovat tulivuoret aikoinaan purkaneet tuhkaa ilmaan ja laavat virranneet. Välillä taas maisemaan on kohonnut lumihuippuisia vuoria.

Luonto-Suomen geologiaillassa pohdittiin Suomen maaperän ihmeellisyyksiä ja kuuntelijoiden kysymyksiin olivat vastaamassa yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen.

Suomessa on erikoinen geologinen maisema.

Urho Kekkosen kansallispuisto, Lupukkapää




Urho Kekkosen kansallispuisto, Lupukkapää
Kuva: Tero Laakso
Urho Kekkosen kansallispuisto,Tunturi,Luonto-Suomi.

Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha. Valtaosa siitä, mitä maapallon syntyhistorian aikana on tapahtunut, on taltioituneena ainoastaan maankamaran kiviin ja kerrostumiin.

Suomen kallioperä on muodostunut useammassa vuorijonojen poimutusvaiheessa eli mannerlaattojen törmäystapahtumassa.

– Vanhimmat törmäykset tapahtuivat yli 2 miljardia vuotta sitten eli Itä- ja Pohjois-Suomen kallioperän syntyaikoihin, Arto Luttinen selvittää. Tämä on sellaista maapallon historian varhaisaikaa, joka on vieläkin monin osin vähän hämärän peitossa.

– Etelä- ja Keski-Suomen kallioperä on noin miljardi vuotta nuorempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomen arkeeinen, hyvin vanha kallioperä.

Utön rantakiviä kevättalvella.
Utön rantakiviä kevättalvella. Kuva: Hanna Kovanen kivi,geologia,Luonto-Suomi.

Kun historiassa mennään tarpeeksi pitkälle, niin kaikkien kivien alkuperä juontaa juurensa tulivuorten magmakammioihin.

– Se on se tapa, millä maankuori syntyy, Luttinen toteaa.

Kivien iän määrittäminen on yksi lähtökohdista, kun maapallon tarinaa yritetään ymmärtää.

– Tutkimuksissa on edetty hurjasti viimeisen 50–60 vuoden aikana, Luttinen kertoo. Yksi tärkeimmistä ajoitusmenetelmistä perustuu radioaktiivisen uraanin hajoamiseen.

Suomen, ja koko Euroopan unionin, alueelta löydetty vanhin kivi on Siuruan gneissi, joka on iältään noin 3,5 miljardia vuotta vanha.

Lapissa kävellään maapallon nuoruusmaisemissa.

Lapin tuntureita.




Lapin tuntureita.
Kuva: Asko Hauta-aho
Lappi,tunturit,geologia,Luonto-Suomi.

Alussa maapallo oli pääosin veden peittämä ja siinä oli pieniä alkumantereita. Mitään elämää ei ollut näkyvissä.

– Näiden pienten alkumantereiden joukossa Itä-Suomen ja Lapin kallioperä oli jo olemassa, Luttinen kertoo.

Hänen mukaan Suomen maisema on ollut aika lailla samanlainen jo dinosauruksien aikaan. (Suomessakin on siis ollut dinosauruksia!)

– Itä-Suomen vaarat ovat olleet jonkinlaisina kohoumina kyllä jo hyvin kauan, vahvistaa Veli-Pekka Salonen.

Kolilta länteen avautui muinoin meri.

Arto Luttinen aloittaa tarinansa usein Kolilta. Kolin vaarojen valkoinen kivi on muinaisen mantereen kivettynyttä rantahiekkaa.

– Siihen aikaan, kun Kolin kalliot olivat vielä löyhää kvartsihiekkaa, ei ollut olemassa Keski- tai Etelä-Suomen kallioita, vaan Kolilta länteen avautui meri, Luttinen selvittää.

Noin 1,9 miljardia vuotta sitten Kolin rantaan alkoi ketjukolari, missä pienet tulivuorimantereet törmäilivät Kolin alueelle mannerlaattojen liikkeiden takia.


Kolin maisemia.




Kolin maisemia.
Kuva: Kallu
Koli,geologia,Luonto-Suomi.

Kolille nousi poimuvuoria, jotka kohosivat useiden kilometrien korkeuteen. Törmäyksiä tapahtui peräperää ja näin syntyi oikeastaan koko Etelä-Suomen kallioperä.

– Sitten törmäykset lakkasivat ja vuoristot rapautuivat pois. Nyt niistä on enää jäljellä pieniä kumpareita, Asko Luttinen toteaa.

– Kolin kvartsihiekasta paistui niin vahva kivilaji, että se jäi jäljelle ja muu heikompi kivilaji on kulunut pois.

Muinainen vanha hiekkaranta on nyt Koli sellaisena kuin me sen tunnemme.

Kolin kaksi miljardia vuotta vanhoilta rannoilta voi edelleen löytää pieniä dyynikerrostumia ja aallonmerkkejä, jotka muistuttavat menneistä ajoista.

Lapin tunturit ovat vanhempia kuin Norjan vuoret.

Suomen Lapin tuntureiden ja Norjan vuorten ero on siinä, että Suomen puolen eroosiotaso eli kulutustaso on paljon vanhempi.

– Norjan vuoristo on Pohjois-Euroopan viimeistä vuoristoa ja se on noussut paljon myöhemmin, Veli-Pekka Salonen selvittää. Lapin tunturialueiden reliefi muodostui jo miljardeja vuosia sitten ja jokitoiminta sekä kemiallinen rapautuminen on sittemmin pyöristänyt näitä muotoja.

– Norjan puolella näkyy vielä nuoremman vuorijonon reliefi, joka näkyy vielä selkeämmin esimerkiksi Alpeilla.


Kilpisjärven maisemia.




Kilpisjärven maisemia.
Kuva: Tuomo Lindfors
Lappi,geologia,Luonto-Suomi.

Keski-Lapissa ei ole ollut voimakkaita jäätikkövirtauksia, jotka olisivat kuluttaneet jäätikkötopografiaa.

– Kun Norjan vuoret syntyivät noin 300–400 miljoonaa vuotta sitten, niin nykyisen Itämeren alueella uiskentelivat jo trilobiitit, Luttinen innostuu.

– Suomenlahden ja Pohjanlahden alueella oli jo siihen aikaan meriallas, jossa kukoisti varhainen elämä.

Trilobiitti-äyriäiset olivat ensimmäisiä meren eläimiä, joilla oli suojapanssari ja nivelikkäät jalat.

Jään sulaminen oli valtavan raju ilmiö.

Ikivanha kallioperä, harjut, silokalliot ja siirtolohkareet – jää muokkasi Suomen luontoa miljardeja vuosia ja sen jättämät jäljet ovat edelleen nähtävissä.

– Muinainen jäätikkö on ollut käsittämättömän suuri massa ja jään sulaminen oli hyvin raju ilmiö, Veli-Pekka Salonen selvittää.

Jäätikön paksuus on ollut useampi kilometri. Kallioperä painui sen painosta satoja metrejä alaspäin ja jäätikön pinta on ollut pilvien korkeudella.

– Jää kerrostui 10–20 tuhannen vuoden lumisateista ja sitten se suli muutamassa sadassa vuodessa, Salonen jatkaa. Vapautuvan veden määrä on ollut valtavan suuri,

Rakka on arktisten, kylmien vyöhykkeiden piirre

Paholaisen pelto, rakka, on kallion pinta, joka on särkynyt pakkas- tai lämpörapautumisen seurauksena.

– Kun ilmassa on hyvin suuria vaihteluita lämpötilassa, niin mineraalit laajenevat erilailla ja se synnyttää perushalkeilua, jota on muutenkin kivissä, Veli-Pekka Salonen selvittää. Kiven rakoihin joutuva vesi, lumi tai sulamisvesi vielä tehostaa tätä laajenemista.

– Lapin korkeuserojen takia tällainen pakkasrapautumisen löyhentämä hyvin karkea ja särmikäs kiviaines joutuu liikkeeseen eli painovoima lähtee kuljettamaan sitä alaspäin.

Näin syntyy hidasta kivivyöryä ja rakkakielekkeet valuvat laaksoihin.

Rakkaa ei hillitse kasvillisuus eikä siihen osallistu kemiallinen rapautuminen, joka pyöristää ja synnyttää hienoainesta.

– Vaikka rakka on viheliäistä kulkea, niin se on palkitsevaa ja puhuttelevaa maisemaa, Salonen toteaa.


Rakkamaata Lapissa




Rakkamaata Lapissa
Kuva: Theodora Lumi
Rakka,Luosto, Sodankylä,Luonto-Suomi.

Kivilouhikoita synnyttävät toki muutkin tekijät. Yksi tekijä on rantavoimat. Jääkauden sulaessa auringon säteily oli kaikkein voimakkainta.

– Ilma ei ole koskaan sen jälkeen ollut niin lämmintä, kuin jääkauden sulamisen aikana, Salonen toteaa.

Sulaessaan jäätikkö siirsi ja mylläsi alustaansa esimerkiksi Merenkurkussa. Lopussa jää takertui vielä pohjaan, mutta ei enää saanut hienonnettua lohkareita.

Tämän jälkeen rantavoimat siivosivat louhikosta kaiken hienoaineksen pois ja jäljelle jäivät vain pyöristyneet lohkareet.

– Pohjanmaan rannikko on jäätikkögeologinen ympäristö, joka liittyy suuren mannerjäätikön viime rutistuksiin, Salonen selvittää.

Suomi on Euroopan geologinen keskus.

– Historiaa, kun katsoo, niin Eurooppa on oikeastaan kasvanut Suomen ympärille vuosimiljardien aikana, Arto Luttinen toteaa.

Suomen maaperä ja kalliot ovat ainutlaatuisia ja maamme on geologisesti erittäin mielenkiintoinen.

– Muun muassa Merenkurkussa tapahtuva maan kohoaminen ja siihen kytkeytyvä luonnonympäristön jatkuva muutos on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, Salonen kertoo.

– Meillä on myös erityistä se, että geologiset ilmiöt liittyvät ihmisten arkipäivään, elämään ja asumiseen. Voisi sanoa, että me kaikki elämme jääkausipuistossa.

Mökki rantakalliolla.
Mökki rantakalliolla. Kuva: Ilkka Jukarainen kivi,geologia,Luonto-Suomi.

Geologiaillan toimittajina olivat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

KUUNTELE RADIO-OHJELMA:

LISÄÄ AIHEESTA:
Tunnistatko jääkauden jäljet? Tee testi.