Hyppää pääsisältöön

“Olen saanut täältä niin paljon, haluan myös antaa”

Jyväskylässä on vahva hiphop-yhteisö

Pyöritä levyjä, breikkaa, räppää, maalaa graffiteja ja löydä samanhenkisiä tyyppejä. Jyväskylän Veturitalleilla hiphopin yhteisöllisyys elää vahvana.

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta

Ossi – musiikki on jaettua energiaa

– Verrattuna siihen, kuinka paljon Jyväskylässä asuu ihmisiä, täällä on hiphoppia tuottavia artisteja aika paljon: noin 40 tyyppiä levyttää ja julkaisee. He saavat koko ajan enemmän huomiota ja tekevät erittäin laadukkaita juttuja.

Muusikko ja kulttuuriaktiivi Ossi Valpio puhuu kotikaupungistaan vilpittömällä ylpeydellä. Hänen mukaansa on perusteltua väittää, että Jyväskylä on Suomessa hiphopin pääkaupunki. Vaikka tekijöitä ei ole yhtä paljon kuin esimerkiksi Helsingissä, hiphopin ympärille syntynyt yhteisö on vahva.

– Siitä puhutaan meidän biiseissä, musiikissa kuuluu sellainen juurevuus.

Mies eli Ossi Valpio valkoisessa t-paidassa vihreä lippalakki päässä katsoo hymyillen ohi kamerasta
Ossi on tehnyt vuodesta 2009 lähtien musiikkia nimellä Soul Valpio. Aiempina vuosina käytössä oli nimi Aikapommi. Mies eli Ossi Valpio valkoisessa t-paidassa vihreä lippalakki päässä katsoo hymyillen ohi kamerasta Kuva: Yle / Tuula Viitaniemi Jyväskylä,Veturitalli,hip hop -musiikki,Ossi Valpio

Myös Ossin omissa riimeissä toistuvat Jyväskylän kadut ja kaverit. Sooloartistina häntä kiinnostavat tositarinat: kaikki mikä koskettaa häntä ja muita ihmisiä, hän kuvailee.

– Musiikki on aina ollut mulle itselleni tapa löytää tasapaino ja tuoda omat tunteet toteen. Uskon vahvasti, että musiikin pitää siirtää energiaa, ja sen pitää olla jollakin tavalla omaan totuuteen perustuvaa.

Ossi aloitti musiikin harrastamisen ala-asteikäisenä ja soitti rumpuja. Eräänä päivänä kaveri antoi kuunneltavaksi räppiä – ja hän oli myyty. Ossi muistaa olleensa kymmenvuotias.

Asenne, rytmi ja rummut tarttui. Innostuin siitä asenteesta, että miten saa sanat ja sanoman mahtumaan niin pieneen tilaan. Se oli se suuri juttu.

Nykyään Ossi järjestää hiphop- ja räp-leirejä nuorille, viettää aikaa heidän kanssaan ja ohjaa heitä harrastamaan asioita, joista he voisivat olla kiinnostuneita.

Toiminta keskittyy Veturitalleille, jossa pitää majaansa kulttuuriyhdistys TUFF! Ossi on yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Yhdistys perustettiin 2013, ja sitä pyörittää joukko paikallisia kulttuuriaktiiveja. Ryhmä kertoo rakastavansa kulttuuria ja haluavansa tehdä työtä sen kehittämiseksi Jyväskylässä ja ympäröivässä Keski-Suomessa.

Veturitallin sisäänkäynti, kyltti joka perustuu häkistä jossa lukee "Veturitallit".
Veturitallin sisäänkäynti, kyltti joka perustuu häkistä jossa lukee "Veturitallit". Kuva: Yle/Harri Anttila Jyväskylä,egenland_jyväskylä

Veturitallit tarjoaa turvallisen tukikohdan nuorille jotka etsivät paikkaansa elämässä ja yhteiskunnassa, Ossi kertoo. Täällä hän kumppaneineen kohtaa kaikenlaisia nuoria, joista osalla on nuoruuteen kuuluvia kasvukipuja elämässä.

– Tämä on paikka ilman hierarkista rakennetta. Uskon, että tällä meidän yhteisöllä voi olla terapeuttinenkin vaikutus monille. Jos haluaa puhua, muut kuuntelee.

Täällä saa uuden alun joka päivä, kunhan muistaa käyttäytyä ja kohdata ihmiset ihmisinä.

Ossin palava halu tehdä työtä kotikaupungin eteen kumpuaa omista kokemuksista.

– Antaminen ja jakaminen on liittynyt jyväskyläläiseen hiphop-kulttuuriin aina. Se työmäärä, jonka pioneerit ovat täällä tehneet, on ollut niin uskomaton. Se on ehkä johtanut siihen, etten voisi kuvitella, että lähtisin täältä pois pidemmäksi aikaa.

Mun täytyy myös tehdä jotain, kun olen saanut niin paljon. Mä haluan antaa. Ja jos antaa niin saa.

– Ja kun katsoo noita nuorempia tyyppejä, se sykli jatkuu.

Koriste
Koriste

Veturitallit: kohtaamispaikka nuorille

  • Veturitallit on kohtaamispaikka, jossa nuoret voivat ottaa osaa kulttuuriharrastuksiin ja -tapahtumiin ja olla itse aktiivisia kulttuurin tuottamisessa.
  • Tilaa luovuudelle noin 2000 neliömetriä.
  • Tiloissa toimivat nuorisopalvelut, hiphop-harrastajia ja muita nuorten kulttuuriaktiviteetteja kuten sirkusta, tanssia ja teatteria.
  • Tiloissa järjestetään myös bändi-iltoja, joissa kellaribändit pääsevät soittamaan ensimmäisiä keikkojaan.

DJ Arttu – tärisevin polvin kohti levylautastaituruutta

Arttu Rintakumpu oli 12-vuotias, kun hän alkoi opetella skrätsäämistä eli hiphopille tyypillistä vinyylilevyjen pyörittämistä. Aluksi hän soitti ennen tanssitapahtumia vanhempien kaverien soittimilla.

– Mä olen junnusta asti tykännyt musiikista tosi paljon. Mutta kun en ikinä ollut missään soittotunneilla, en osaa soittaa pianoa tai kitaraa. Tämä oli lähimpänä hiphoppiin liittyvää instrumenttia, jonka mä klaarasin.

Tässä kehittyy tosi nopeasti ja se on tosi palkitsevaa. Kuukaudessa oppii monia asioita, joita ei ole aikaisemmin osannut. Se on tosi hauskaa.

Parin vuoden kuluttua Ossi Valpio huomasi, että tällä dj:n alulla oli palo hommaan ja buukkasi Artulle ensimmäisen baarikeikan.

– Olin neljätoista, Arttu muistelee.

– Muistan niitä ihan ensimmäisiä keikkoja, kun soitin tanssijoille: mulla tärisi polvet niin paljon, etten pystynyt seisomaan ilman tukea ja mun piti nojata dj-pöytään. Levyt oli lattialla, piti nojata ja ottaa tukea ja soittaa tuen kanssa… Mua jännitti niin paljon – mutta kaikki meni hyvin!

Mulla tärisi polvet niin paljon, etten pystynyt seisomaan ilman tukea ja mun piti nojata dj-pöytään.

Nyt 19-vuotiaana Arttu on Veturitallien porukan nuorimpia, mutta dj:nä kokemusta on kertynyt siis jo monta vuotta. Keikkoja on harva se viikonloppu, yleensä Jyväskylän klubeilla ja ympäri Suomea. Joskus musiikki vie ulkomaille: haastattelua seuraavana aamuna lähtee lento kohti Sloveniaa.

Jyväskylässä on hyvä olla dj, Arttu sanoo. Kotikaupunki on toiminut hyvänä perustana asioiden oppimiselle ja myöhemmin loistavana paikkana toteuttaa omia ideoita ja tapahtumia.

Tää on kliseisesti niin kuin iso perhe, tosi hyvä porukka, jossa saa olla oma itsensä, ja tehdä asioita joita rakastaa.
Nuori mies dj:nä miksauspöydän ääressä liikuttaa levylautasta toisella kädellä
Nuori mies dj:nä miksauspöydän ääressä liikuttaa levylautasta toisella kädellä Kuva: Yle / Harri Anttila Jyväskylä,DJ,Skrätsäys,Levylautanen,egenland_jyväskylä

Ympärillä on myös esikuvia, jotka ovat soittaneet kauan, joiden seurassa voi jamitella ja jotka innostavat eteenpäin.

– Toivoisin vaan, että täällä olisi enemmän levykauppoja, ettei tarvitsisi hankkia niitä ulkomailta tai tilata niin paljon netistä.

– Dj-toiminnassa on kyse monista asioista, on kaikki tekniset asiat, mutta itselle haastavinta on löytää hyvää uutta musiikkia, sellaista mitä jengi ei ole kuullut aikaisemmin. Tärkeintä on, että soittaa hyviä biisejä.

Levyjen osto onkin se, mihin dj saa uppoamaan rahaa. Muuten harrastus ei välttämättä tule kalliiksi, ja Veturitalleilla siihen pääsee kiinni maksutta yhteisten kamojen ansiosta.

Arttu toivottaa kaikki Jyväskylän hiphop-skenestä kiinnostuneet tervetulleiksi Veturitalleille.

– Me järjestetään paljon keikkoja. Ja joka sunnuntai meillä on hiphop-jamit, joissa dj:t soittaa ja tanssitaan. Tänne saa tulla kokeilemaan juttuja, saa kokeilla levysoittimia, ja on tyyppejä, jotka voi auttaa breikkaushommissa.

Elias – lääkärin sanat eivät lannistaneet tanssijaa

Vaalea hiuskuontalo pyörii lattialla villisti. Jalat osoittavat eri suuntiin, vauhti kasvaa kasvamistaan. Breikkaaja Elias Niskanen on vaikuttava näky.

Elias on harrastanut breakdancea kuusivuotiaasta lähtien. Tanssimaan innosti esikuvana toiminut isoveli.

– Aloin breikata meidän autotallissa. Kun olin pieni, tällaista paikkaa ei ollut. Mutta koska halusin tanssia, tanssin sitten siellä.

Veturitallit onkin Eliakselle tärkeä paikka.

– On tosi tärkeää, että on tällaisia paikkoja, jossa saa harrastaa ja saa inspiraatiota muilta.

Nykyisin 24-vuotiaana hän on lajin seitsenkertainen Suomen mestari. Mutta akrobaattisen lajin airflaret ja headspinit eivät ole olleet Niskaselle itsestäänselvyys.

– Kun olin neljä vuotta, mulla todettiin vasemman puolen koordinaatiohäiriö kehossa.

Lääkäri sanoi, että musta tulee kömpelö loppuelämäkseni.

Tietoa on vaikea uskoa todeksi, kun seuraa lattialla notkeasti pyörivää ja painovoimaa uhmaavia temppuja tekevää tanssijaa. Elias ei muista, että olisi pikkupoikana kiinnittänyt lääkärin sanoihin sen kummempaa huomiota. Vanhemmat kannustivat kokeilemaan erilaisia lajeja.

– Tykkäsin eniten breikistä ja treenasin tosi kovaa. 12-vuotiaana voitin ensimmäisen Suomen-mestaruuden.

Elias Niskanen pyörii lattialla.
Elias Niskanen pyörii lattialla. Kuva: Yle/Harri Anttila Jyväskylä,egenland_jyväskylä

Voiton jälkeen äiti kysyi, muistiko Elias lääkärin sanoja. Mitään kummempia ongelmia koordinaation kanssa ei ollut ollut.

– Huh, todistettiin, että lääkäri oli väärässä!

Nyt aikuisena hän miettii, miten kauaskantoinen lääkärin arvio voi pahimmillaan olla. Ehkä vastaanotolla kannattaisi miettiä, miten asioita puetaan sanoiksi.

Mulla oli hyvä tuuri, että mulla oli hyvät vanhemmat, jotka vaan tsemppasi ja hyvä isoveli, joka otti messiin.

Borries – Indonesiasta Suomen tanssilattioiden eturiviin

Mikä vauhti. Borries Bolqia pyörii lattialla niin pehmeästi, että näyttää kuin häneltä puuttuisi luuranko kokonaan.

Syksyllä 2017 hän sai toisen sijan breakdancen SM-karsinnoissa Oulussa. Kultamitalin vei kaveri Niklas Isola.

Elias Niskanen on myös Bolqian ystävä. Hänen kauttaan Borries tutustui Veturitallin jengiin.

– Tämä on hieno paikka nuorille tehdä juttuja joita he rakastavat ja samalla kasvaa yksilöinä, Borries kuvailee.

Tanssin kautta Borries löysi tiensä osaksi ydinjengiä.

Paras muistoni Veturitalleilta liittyy sunnuntai-illan jameihin. B-boyt ja b-girlit tanssivat yhdessä aidossa hiphop-hengessä.
Elias Niskanen katselee Borries Bolqian breakdancetaitoja.
Borries ja Elias treenaamassa. Elias Niskanen katselee Borries Bolqian breakdancetaitoja. Kuva: Yle/Harri Anttila Jyväskylä,egenland_jyväskylä

Janne – DESI:n tarina jatkui, vaikka rehtori etsintäkuulutti maalarin yläasteella

Lähdemme hetkeksi Veturitalleilta tutkimaan Reivikujan alikulkutunnelia. Janne Saarikoski näyttää tietä.

Laukussaan hänellä on spraymaalipurkkeja. Tottuneesti hän asettelee tykötarpeensa asfaltille, napsauttaa maalipurkista korkin pois ja alkaa maalata tunnelin seinään.

Pikkuhiljaa nelikirjaiminen teos alkaa hahmottua seinälle. DESI.

– Ei DESI tarkoita sen enempää. Useimmiten graffitin tekijät ottaa ne hienot kirjaimet, jotka he hallitsevat ja yrittää laittaa ne hyvään järjestykseen, sellaiseen jossa ne soljuu, Janne kertoo.

– Tuli tehtyä monta DESI:ä vuonna 1999, kun olin seiskaluokalla. Alkuun tietenkin papereille. Sitten tuli hankittua tussit, ja jossain vaiheessa oli koulun vessat täynnä tageja.

Jannen kertoman mukaan rehtori kuulutti keskusradiossa, että se, joka paljastaisi tagien tehtailijoiden nimet, saisi 500 markan palkkion.

– Siellä oli aikamoinen jono rehtorin kansliaan!

– Päästiin pinteestä putsaamalla tagit pois. Siihen loppui Desin tarina silloin, Janne hymähtää.

Janne Saarikoski täydessä touhussa spraymaalaamassa seinää.
Janne arvostaa kaupungin antamaa mahdollisuutta graffititaiteilijoiden maalata betonipinnoille vanerilevyjen sijaan. Janne Saarikoski täydessä touhussa spraymaalaamassa seinää. Kuva: Yle/Tuula Viitaniemi Jyväskylä,graffitit (teokset),egenland_jyväskylä

Reivikujan alikulkutunnelissa seiniä voi maalata vapaasti ja laillisesti.

– Tämä on harvoja luvallisia maalauspaikkoja, Suomessa on harvoja sellaisia mestoja, joissa on valmis rakenne, sen sijaan että olisi metsään pystytetty vaneriseinä, Janne sanoo.

Betonille on mukava maalata. Eikä kukaan tule hätistelemään heitä pois. Tunnelin suojissa maalaajat voivat tehdä isojakin teoksia, yksin tai yhdessä.

– Tänne voi tulla kavereitten kanssa viettämään aikaa, maalailla niin monta tuntia kuin vaan on aikaa käytettävissä. Metrejä riittää.

Jotkut käyttävät aikaansa jalkapallon seuraamiseen tai pelaamiseen, Janne viettää aikansa taiteen parissa. Maalaussessioiden aikana kanssakäymistä voisi kuvailla minimalistiseksi.

– Aika harvoja sanoja siinä vaihdetaan, kyllä kaikki uppoutuu siihen hommaan. Mutta se on rentouttavaa.

– Usein graffarit toimii itsekseen. Ollaan me frendejä keskenämme, mutta ei graffarit ole samoissa tiloissa missä breikkarit tanssii. Dj:t ja räppärit useimmiten tekee sitä hommaansa sisällä.

Janne Saarikoski tekee graffititaidetta. Värikäs seinä jossa lukee hänen graffitialiaksensa DESI.
Yksi lukuisista Janne Saarikosken DESI-teoksista. Graffiti on ollut Saarikosken taidemuoto vuosituhannen vaihteesta saakka. Janne Saarikoski tekee graffititaidetta. Värikäs seinä jossa lukee hänen graffitialiaksensa DESI. Kuva: Yle/Tuula Viitaniemi Jyväskylä,graffitit (teokset),egenland_jyväskylä

Julkisella paikalla tosiasia on, että oma taideteos saattaa peittyä uudella milloin hyvänsä.

– Kaikki tietävät sen, varsinkin kun tällaiseen paikkaan tulee, Janne toteaa.

Janne kertoo graffitin olevan kaikista dokumentoiduin taidemuoto. Maalaajat ovat kuvanneet teoksiaan alusta alkaen. Graffitit jatkavat elämäänsä kuvissa. Ensimmäiset piissit syntyivät Jannen mukaan Jyväskylään noin 1992 eli melkein kymmenen vuotta Helsinkiä myöhemmin.

Mikäli vanhimpia maalauksia haluaa ihailla, kannattaa hakeutua syrjemmälle.

Kaikista siisteimmät piissit löytyy sieltä, minne normikansalainen ei eksy. Metsän keskellä hylätty rakennus, alikulkutunneli, minne kukaan ei mene, koska sieltä kulkee joku joki…

– Ne on piilossa, mutta juuri siksi niitä on ollut aikaa tehdä. Aika siistinnäköisiä duuneja.

Koriste
Koriste

Aino: räpin vihaajasta sen rakastajaksi

Aino Koivisto katsoo suoraan kameraan. Taustalla vihertävä Jyväskylän katukuva.
Aino Koivisto katsoo suoraan kameraan. Taustalla vihertävä Jyväskylän katukuva. Kuva: Yle/Tuula Viitaniemi Jyväskylä,egenland_jyväskylä
Vielä kolme vuotta sitten vihasin räppiä.

– Sitten eräs opiskelukaverini vei minut puoliväkisin levynjulkkarikeikalle nyt jo suljettuun Rentukkaan täällä Jyväskylässä, Aino Koivisto kertoo.

– Se oli rakkautta ensi kuulemalla!

Aino ehdotti Egenlandille Veturitalleihin tutustumista: hänen mielestään Jyväskylän matkailun tärpeistä ykkönen on kaupungin räp-kulttuuri. Isompia ja pienempiä räp-keikkoja on tarjolla kaupungin klubeilla harva se viikonloppu. Joihinkin on vapaa pääsy.

– Käyn keikoilla mahdollisimman usein. Olen myös ryhtynyt tekemään omaa räppiä.

Aino kirjoittaa tekstit itse, ja tuttu musiikkituottaja tekee hänelle kappaleiden biitit.

Räppään kaikesta muusta kuin rahasta, mimmeistä ja autoista. Tekstit kertovat omasta elämästäni ja omista kokemuksistani.
Koriste
Koriste

Käännös: Hannamari Hoikkala ja Eva Pursiainen

Finlands karta som visar Jyväskyläs position.
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Jyväskyläs position. kartat


Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi on tulossa alkuvuodesta 2020! Seuraa meitä Instagramissa.