Rytmiä, sanoja, tunnetta ja tiloja. Äänillä rakentuvia todellisuuksia ja maailman hahmottamista.
Shortdox 2018 -kilpailuun osallistui yhteensä 52 teosta. Kategoriat ovat suuntaa antavia ja useat teokset sopivat moneen eri kategoriaan.
SATA MILLISEKUNTIA (Toni Ilo)
Autobiografinen ääniteos elämästä silmänräpäysten välissä.
SUURKAUPUNGIN VALOT (Suvi Kosunen)
Olen helsinkiläisyyteen totutteleva savolainen ja jalkaa radiomaailman oven väliin tunkeva musiikin rakastaja. Vuoden takainen osallistuminen Shortdox-kisaan jätti innostuksen kytemään, joten päätin osallistua uudestaan. Teokseni Suurkaupungin valot sai innoituksensa musiikin minulle tarjoamasta tunteiden ja tunnelmien kirjosta. Seikkailen tässä ääniteoksen ja -runon sekoituksessa mielenmaisemassa, jonka öiset kadut ovat keikkojen jälkeisissä tunnelmissa minulle tarjonneet.
EIN FREIER PLATZ (Krista Kierikka)
Olen Krista Kierikka ja opiskelen visuaalisen journalismin maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa. Olen nyt viettänyt vuoden vaihto-opiskelijana Bremenissä Saksassa. Täällä olen kulkenut usein raitiovaunujen kyydissä. Vaihtovuoteni päätteeksi inspiroiduin tästä kulkuvälineestä ihan audiorunoksi asti. Minua viehättää ajatus siitä, kuinka jokaisella matkustajalla on tilansa niin fyysisesti kuin omassa mielessäänkin. Tämä teos on pieni raitiovaunumatka erään matkustajan tapaan olla tässä tilassa. Nimesin teokseni saksaksi, koska teos on saksankielinen. Suomeksi nimi on ”Vapaa paikka”.
VÄLITILA (Karjaan JOPO-luokka)
Välitila on Karjaan suomalaisen yhteiskoulun JOPO-luokan draamapajan oppilaiden henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva ääniteos, joka käsittelee nuorten paikkaa elämän ja ympäristön välitilassa. Draaman keinoin jäsennettyjä ajatuksia ja äänimaisemia. Teoksen ovat toteuttaneet yhteistyössä Pro Arctis ry. ja radiofiskars.fi. Tekijät: Karjaan JOPO 10-luokan oppilaat, Sussa Lavonen TeM, Pro Arctis ry. Tuotanto: radiofiskars.
IS - DET SOM BÄR OCH BRISTER (Nina Eriksén)
Öppna vidder och mil på mil av genomskinlig is. Spegelblankt under fötterna och sen det tillfredställande kraset. Det finns något fascinerande och ogreppbart i att ytan både kan bära dig och släppa igenom. Allt kan ändras. Allt kan byta form. Kommer du att räddas eller gå under? Nina Eriksén är journalist och dokumentarist på Ålands Radio. Tidigare har hon bland annat gjort dokumentärer om cancer och alkoholism. Hon letar alltid efter historier och ljud som beskriver livet. Cello: Klara Binder
KELLOT (Tiina Kataja)
Elämää kellojen ja ajan kanssa.
Olen Tiina Kataja, tällä hetkellä kirjoittamisen opiskelija. Ääni: Tiina Kataja, tekninen toteutus: Mauri Kankaanpää.
AVARUUDEN HILJAISUUS - UNETON HELSINGISSÄ (Mia Keurulainen)
"Illalla kun muut matkustaa kohti pientä kuolemaa, minä en unta saa. Päivä ei laske otteestaan, se pään sisällä mekastaa, ajatusromua tuputtaa..." Olen vapaa kirjoittaja/muusikko. Satunnaisesta unettomuudesta kärsivänä halusin taltioida teokseeni valvottujen öiden kummallisen tunnelman. Inspiraationa toimi ystävän kertoma kuulopuhe avaruudessa oletettavasti vallitsevasta hiljaisuudesta. Käsikirjoitus: Mia Keurulainen, äänitys: Juhana Lahtinen, Kiitos: Piko Viitanen.
NÄENNÄISTÄ? (Johanna Viren)
Olen kysyjä, joka kaipaa vastauksia, joita ei halua kuulla. Olen haaveilija, josta uhkaa tulla jotain muuta. Ääniteokseni on päänsisäinen monologi, jossa ei ole vastauksia eikä haaveita. Teoksessa käytetty musiikki on omaani.
TARVITAANKO UNEEN RUUMISTA? (Pasi "Derrida" Tirva ja Esa Kurkimaa)
Pari sanaa teoksesta: silmäni, korvani. Näkyvyys sanelee vallan. Se, että ollaan jatkuvasti näkyvillä, pitää meidät kurissa ja puheessa. Nähtyinä mukaudumme mielivaltaisiin sääntöihin, ja rankaisemme itseämme. Valmistamme ruumistamme kohtaamaan aggressiiviset katseet. Olemme esineitä, jotka leikkivät kotia. Kun silmät ovat poissa, valta on korvilla. Ison Deen tavoin suljemme teoksessa silmämme, ja otamme vastaan avaruudellisten vankiloiden valon. Katsomme yötä, todellista kotia, ja jokin meissä näkee unta. Teoksen ovat toteuttaneet lahtelaiset koneveljet Pasi "Derrida" Tirva ja Esa Kurkimaa.
SISÄINEN ÄÄNI (Kukka-automaatti)
Olen Kukka-automaatti, neljän, rajojensa ulkopuolella maalailevan, äänitaiteilijan yhteinen sielujen kesämökki. Teokseni "Sisäinen ääni" seuraa yksilön paikasta toiseen retkeilevää ajatuksenjuoksua, jonka keskiössä vuorottelevat ulkoiset ja sisäiset kokemukset.
2.35 - 2.36 (Matias Kivipuro)
Olen 19-vuotias radiotoimittajaopiskelija Laajasalon opistosta. Radiodokumenteissa minua kiinnostavat luova äänisuunnittelu ja uudenlaiset tavat käsitellä dokumentaarista materiaalia.
Audioteokseni 2.35-2.36 kuvaa ihmisen ahdistusta ja unettomuutta. Dokumentaarisessa audiorunossa käsittelen omaa päänsisäistä kelaani, joka syntyy perusteettomasta mustasukkaisuuden tunteesta ja yksin jäämisen pelosta. Teos on kuvaus ihmisen vikatilasta, jossa hallinta omista ajatuksista pettää.
LYHDYT (Ode)
Olen Ode Helsingistä ja en harrasta mitään. Kuunelma kuvaa runollisessa muodossa minulle tärkeitä asioita, kuten haaveilua, muistoja, luontoa ja kehitystä. Yritän kahdessa minuutissa kertoa juuri tästä hetkestä, jota nyt elän, sekä menneisyyteni haamuista, joitten kanssa olen aikojen saatossa oppinut elämään. Kuunelman teksti on muodostettu monista kirjoittamistani tekstifragmenteista. Päämääräni oli käyttää kerronnallisuutta, joka ei nojannut täysin tekstiin, vaan akustisen tilan vaihteluun.
KYYNELEIDEN ARVO (Janne Liimatainen)
Hei! Olen 38-vuotias mies Vantaalta. Teokseni kuvaa kyyneleiden arvoa.
