Aitoja tilanteita, oikeita ihmisiä ja todellisia hetkiä elämässä.
Shortdox 2018 -kilpailuun osallistui yhteensä 52 teosta. Kategoriat ovat suuntaa antavia ja useat teokset sopivat moneen eri kategoriaan.
JOKO TÄNÄÄN (Mervi Leino)
Ihmisääni kiehtoo minua. Sen väri, sävy, vahvuus, rosoisuuskin. Ääni kertoo ihmisestä paljon enemmän kuin sanat. Päätyötäni teen radio- ja tv-arkistossa, mutta rakas harrastukseni ovat radiodokumentit. Dokumenttien teko paitsi tyydyttää loputonta uteliaisuuttani myös antaa kipinää "siellä jossain" kytevälle luovuudelleni. Välillä luovuutta tuntuu pursuavan, välillä sitä saa huudella esiin pitkäänkin. Lyhytdokumenttini "Joko tänään?" kertoo niistä elämän asioista, jotka eivät ole aina omissa käsissä. Niitä on, vaikka nykyinen heti-mulle-kaikki-nyt-yhteiskunta antaa usein muuta ymmärtää. Kaikki ohjelmassa tapahtuva on totta.
KISIKSEN VANHAT STARAT (Joel Holm, Yam Levit, Samuel Aghar)
Olimme tutustumassa Töölön Kisahallin pingispöytien äänimaisemaan äänityskurssilla elokuvailmaisun opintoihin liittyen. Äänittämisen lisäksi opimme, että hienoja tarinoita löytää siellä minne vain korvansa suuntaa, kun tutustuimme kolmeen paikalliseen pöytätenniksen vanhaan staraan Oivaan, Masaan ja Samuliin.
KOTIMATKA (Helena Yli-Kyyny)
Kotimatka –dokumentilla halusin kuvata sitä kuplivaa innokkuutta ja avoimuutta, jolla lapset havainnoivat ympäristöään ja elävät hetkessä niin iloine kuin suruineen. Jokapäiväinen reilun kilometrin päiväkotimatka tarjoaa lapsille elämyksiä laidasta laitaan, kun sen sijaan kanssakulkijana toimiva aikuinen ei ikävä kyllä muista aina suhtautua ympäröivään maailmaan samanlaisella innokkuudella ja avoimuudella… Olen nokialaistunut kahden lapsen äiti ja freelancer-leikkaaja, jota kiinnostaa erityisesti dokumentit. Tämä on ensimmäinen äänidokumenttini.
KUN OTE IRTOAA (Heini Turpeinen)
Epilepsia on vainonnut elämääni jo 26 vuotta. En anna sen vallata hyvää elämääni, joka eletään vain kerran. Takana on kohta 33 vuotta, mutta uudet tuulet ja kaikki paras on vielä edessä päin.
TYÖN ILOA (Jukka Lääveri)
Olen Laajasalon opiston radiolinjan pari vuotta sitten käynyt äänimies. Radio ja podcastit ovat suuri intohimoni. Työkseni ajan jäteautoa pääkaupunkiseudulla. Teokseni kertoo päivästäni työautoni kanssa. Ihminen ja kone, sekä työ joka pitää hoitaa.
SYVÄÄN VETEEN (Hanna Kölli-Karhu)
”Kunhan olisi terve”, näillä sanoilla on totuttu usein kommentoimaan ihmisten uteluita vielä syntymättömän lapsen sukupuolesta. Mutta entä, jos kaikki ei olekaan hyvin?
Ultraääni on hyväntahtoinen kurkistus syntymättömään lapseen kohdussa. Se voi kuitenkin mullistaa ihmisen elämää enemmän kuin moni tuleva äiti tutkimushuoneeseen mennessään ymmärtää.
Dokumenttini on kuvaus epätietoisuudesta, valinnoista ja siitä, miten ihmismieli käsittelee asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Se on toteutettu Laajasalon opiston dokumenttikurssin harjoitustyönä osana radiotoimittajaopintojani.
SERVIISI (Tommi Rikkilä)
Opiskelen radio- ja tv-journalismia Helsingin evankelisessa opistossa. Ravintola-alalla työskentelevät välittävät asiakkaista ja tekevät työtään sydämellään, enemmän tai vähemmän. Rankka työ vaatii rankkaa huumoria! Mitä ravintolan keittiössä oikeasti tapahtuu meidän nauttiessa ruoasta ja illasta? Mistä henkilökunta keskustelee ja minkälaisia tunteita tilaukset ja illan tapahtumat saavat aikaiseksi?
SOKKOTREFFIT (Tuuli Teelahti)
Nimeni on Tuuli Teelahti, ja opiskelen dokumentaarista elokuvaa Aalto-yliopistossa nyt neljättä vuotta. Viimeisin rakkauteni ovat radiodokumentit, jotka ovat visuaalisesti täysin riippuvaisia kulloisenkin kuuntelijan mielikuvituksesta ja omista kokemuksista. Tavoitteeni on dokumentin keinoin tuoda maailmaan vähän jotakin hyvää lisää. Sokkotreffit kertoo äidistäni, joka jäi leskeksi seitsemän vuotta sitten.
MIHIN SÄ HALUUT TÖIHIN? (Juho Luukkainen)
Olen Juho, nautin dokkareista ja niiden tekemisestä. Haluan yllättyä työskentelyn äärellä ja pidän tuntemattomien ihmisten kohtaamisesta. "Mihin sä haluut töihin?" kuunnelman materiaalit on taltioitu yhtenä iltana Helsingin metrossa Vuosaaren ja Siilitien välillä. Teos kuvastaa subjektiivista kokemustani myöhäisen torstai-illan hämärtämässä Helsingissä, jossa kohtasin mikrofonin äärellä myös minusta kiinnostuneita itselleni tuntemattomia nuoria aikuisia.
ENSIVAIKUTELMA (Miikka Rekola)
Olemme kaikki ajautuneet siihen kiusaannuttavaan tilanteeseen, jossa ensimmäistä kertaa kohtaamme kumppanimme vanhemmat. Ensivaikutelma on hetki tapahtumasta, johon saamme vain yhden mahdollisuuden. Olen 32-vuotias äänisuunnittelija Tampereelta, joka autenttisuuden nimissä piilotti nauhurin hetkeksi taskuunsa ja teippasi R-kioskilta lainatulla teipillä ja palalla paperia punaiset valot näkymättömiksi.
