Hyppää pääsisältöön

Ami Aspelundin elämä estradilla

Laulaja Ami Aspelund estradilla Kouvolassa 2009.
Artisti Ami Aspelund esiintyy muusikko Jasse Varpaman Stories-albumin julkistamistilaisuudessa Kouvolassa 2009 Laulaja Ami Aspelund estradilla Kouvolassa 2009. Kuva: Pette Rissanen. Ami Aspelundin kokoelmat. Ami Aspelund

Vaasan tyttö

Ami Aspelund on kotoisin ruotsinkielisestä perheestä Vaasasta. Lapsuuden kesät hän vietti suomenkielisessä ympäristössä Jalasjärvellä ja Kurikassa. Tämä selittää herkkyyden ja taidon suomenkielisiin sutkautuksiin, joita on kuultu artistin mainioissa lavaspiikkauksissa. Isä oli maanmittausinsinööri, mutta äiti valitsi kotirouvan roolin, vaikka rahkeita taiteelliseen uraan olisi ollut. Äiti oli musikaalinen ja erittäin lahjakas piirtäjä. Hän rohkaisi tyttäriä – Monicaa ja Amia – uralla.

–Äiti saattoi yhtäkkiä soittaa ja sanoa, että avaa heti radio, sieltä tulee kappale, joka todella sopisi sinulle, kertoo Ami.

Laulu- ja musiikkiopintoja Ami Aspelund suoritti Helsingin Konservatoriossa 1973-1976. Monen myöhemmän jatkokoulutusjakson lisäksi hän suoritti vielä CVT-laulunopettajatutkinnon Kööpenhaminassa 2011-2014. Tätä hän hyödyntää nyt valmentajana eli coachina sekä solisteille että kuoroille.

1980-luvun ravintola- ja TV-showt – suurta osaamista, suurta julkisuutta

Loistava 1980-luku oli TV-viihteen suuri vuosikymmen. Silloin Yle tuotti ja taltioi näyttäviä showesityksiä ja musiikkiproduktioita. Ami Aspelund ja silloisen miehensä, säveltäjä ja muusikko Kari Kuusamo, olivat niissä mukana loistavina huippuammattilaisina: Nelinkontin (1980), Mon Ami (1982), Framtidens skugga (1983), GirlTalk (1985), Fenor och Vingar (1986), I am or am I (1987), C'est l'Ami (1988), jne.

Putki jatkui 1990-luvulla. Monet produktiot esitettiin mm. ravintoloissa tai muilla estradeilla ja taltioitiin – tai tehtiin omiksi musiikkiproduktioiksi – Ylen TV-ohjelmistoon. Nämä ohjelmat olisi suotavaa saada yleisön nautittaviksi uusintoina, osana suomalaisen viihteen historiaa.

Ami Aspelund Suomen euroviisukarsinnoissa 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa.
Ami Aspelund Suomen euroviisukarsinnoissa 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Ami Aspelund Suomen euroviisukarsinnoissa 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Kuva: Yle/ Håkan Sandblom Ami Aspelund,Euroviisut

Kari Kuusamon kappale Fantasiaa v. 1983 voitti euroviisukarsinnat ja pariskunta lähti bändeineen kohti Müncheniä. Mainio, muistorikas lavashow on vieläkin nähtävänä Youtubessa.

–Jaettu 11. sija ei ollut yhtään huono, ei tullut sentään "zero points", hymyilee Ami.

Sisar Monica Aspelund oli jo edustanut Suomea Euroviisuissa v. 1977 kappaleella Lapponia, jonka Monica oli itse sanoittanut, säveltäjä oli Aarno Raninen. Tuloksena irtosi 10. sija. Kummastakin levystä tuli iso hitti Suomessa, Lapponia soi myös monessa muussa maassa.

Kansainväliset festivaalit alkoivat olla osa nuoren artistin elämää: Rostock 1982, Knokke Cup 1985. Kansainvälisyyttä uralla edustivat myös monet räätälöidyt produktiot kongresseihin ja muihin kansainvälisiin, vaativiin foorumeihin Suomessa. Niissä Ami Aspelund sai loistaa monipuolisella kielitaidollaan ja lahjakkuudellaan live-yleisön edessä.

Ihana Edith Södergran ja muita runoilijoita

Vuonna 1983 ilmestyi levy Framtidens skugga (Tulevaisuuden varjo), joka poiki myös Anki Lindquistin ohjaaman samannimisen TV-tuotannon (Yle/FST). Yle valitsi teoksen vuoden levyksi v. 1983.

–Tämä on varmasti ollut tärkein levyni. Oli uutta ja radikaaliakin esittää runoja musiikillisesti eli laulaa näinkin vanhaa lyriikkaa (Edith Södergran 1892 Pietari – 1923 Raivola, Kivennapa). Naisrunoilijat ovat aina merkinneet minulle paljon ja seuranneet minua sielussani aina tähän päivään. Heidän tulkitsemisensa laulun kautta on aivan oma haasteensa, sanoo artisti Ami Aspelund.

Ami Aspelund Framtidens skugga -levynkansikuvassa 1983.
Ami Aspelund herkimmillään ja voimakkaimmillaan Edith Södergranin runojen tulkitsijana 1983. Ami Aspelund Framtidens skugga -levynkansikuvassa 1983. Kuva: Polarvox OY. Ami Aspelundin kokoelmat. Ami Aspelund

Fenor och Vingar (Eviä ja siipiä) ilmestyi 1986. –Halusin jatkumon Framtidens skugga -tuotannolle. Naisrunoilijoiden tekstit eivät jättäneet minua rauhaan. Fenor och vingar sisältää pohjoismaisten naislyyrikoiden runoja sävellettyinä.

Läheinen on ollut myös rakas kirjailijamme ja runoilijamme Sakari Topelius. Sylvian paluu ilmestyi 1997. Levy sisälsi Topeliuksen runoja Mikki Nuorivaaran – runoilijan suoran linjan sukulaisen – valitsemina ja säveltäminä. Levytys sai inspiraation Topeliuksen runosta Sylvia ja kevät palaavat. Mieleenpainuvia olivat jo Amin aiemmat runoilijan teksteistä inspiroituneet kappaleet: Sakari Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi v. 1978 julkaistut, koskettavat Sinilintu ja Fågel blå. Ne olivat lähtöisin Kari Kuusamon ja Amin taitelijankynistä.


Hjördis ja Urinetown – musikaalimaailman riemuja


Rautaisena komediennena Ami Aspelund pääsi räjäyttämään pankin v. 2014 vieraillessaan Turun ruotsalaisen teatterin musiikkinäytelmässä Hjördis. Musikaalin käsikirjoitti ja ohjasi Marina Motaleff. Riemastuttava hahmo Hjördis oli värikäs turistiopas 1970-luvulta, jolloin seuramatkailu alkoi kukoistaa ja suomalaiset lähtivät juhlimaan Etelään. Lavalla Hjördis muistelee railakasta elämäänsä ja saa yleisön kippuraan naurusta.

Ruotsalaisessa teatterissa Helsingissä, johtaja Johan Storgårdin aikana, Ami teki mm. Abbedissan roolia kaksoismiehitettynä Sinikka Sokan kanssa The Sound of Music -musikaalissa sekä Jaqueline'in roolia La Cage aux folles -musikaalissa (2007-2008).

Musikaali Urinetown ensiesitettiin Turun ruotsalaisessa teatterissa vuonna 2006, kun johtajana toimi Jokke Thibblin. Ohjaaja oli Markku Nenonen. Ami Aspelundin roolihahmo oli todella "kamala ämmä", piinkova vessavahti Mrs Penny keltaisessa asussaan, saappaineen ja kumihanskoineen.

–Tämä oli ensimmäinen musikaaliroolini ja poiki sittemmin niitä nautittavasti lisää. Koen olevani parhaimmillani juuri live-artistina ja musikaali antaa siihen loistavat mahdollisuudet.

Ami Aspelund on esiintynyt myös täysin suomenkielisissä musikaaleissa, esim. Imatran Kaupunginteatterissa (2014-2015) Hiprakkainen esiliina -musikaalissa (The Drowsy Chaperon), sekä Turun Samppalinnan kesäteatterissa Onnen Päivät -musikaalissa 2015.

Iso musikaalirooli on Ami Aspelundin suuri tulevaisuuden toive, osa elämän kuudetta kuvaa, joka on vielä ottamatta.

Artisti Ami Aspelund 2014
Ami Aspelund 2014 Artisti Ami Aspelund 2014 Kuva: Pette Rissanen, Ami Aspelundin kokoelmat Ami Aspelund


Stories – Amin vahva nykytyyli


Vuonna 2009 ilmestyi Amille musiikintekijänä hyvin tärkeä, Jasse Varpaman tuottama kokoelma Stories (tupla-CD). Se sisältää musiikkia laidasta laitaan 17 eri artistin tulkitsemana.

–Tein itse sanat suomeksi ja englanniksi Varpaman neljään kappaleeseen. Sydäntäni lähellä on erityisesti Heléne. Sen kuultuani nousivat ajatuksiini, ei vain kuvataiteilija Helen Scherfbeck, vaan kaikki kultakauden naistaiteilijat, kirjailijat, kaikki. Halusin tehdä näille rohkeille taiteilijattarille kunnianosoituksen, oodin heidän pioneerityöstään. He ovat jättäneet meille perinnöksi sen, että myös tänä päivänä artistin on uskallettava olla varma omasta tiestään. Siitä, että näin minä teen, näin minä menen eteenpäin, toteaa Ami Aspelund.

Heléne - kunnianosoitus kultakauden naistaiteilijoille

Sävel Jasse Varpama, sanat Ami Aspelund, kokoelmasta Stories (tupla-CD, Jasse Varpama)

KUIN OUTONA LINTUNA SYNTYESSÄÄN
HÄN EROTTUI VARHAIN JO MUISTA
VAAN TIESI HÄN KAIKEN JO SYDÄMESSÄÄN;
-EI TEHTÄVÄÄ ANNETTU TOISTA

HÄN NÄKI, HÄN KUULI JA HÄN KAPINOI
SILMILLÄ VIISAAN TARKKAILIJAN
HÄNEN KÄDESSÄÄN SIVELLIN TANSSI JA SOI
JA KYNÄ SAI SIIVET RUNOILIJAN

HÄNEN NIMENSÄ OLIKO EDITH TAI HELÉNE
SAIMA TAI VENNY TAI ELLEN
KUN HAHMOTTAA SEN, MINKÄ MUUT EIVÄT NÄE
ASTUU ESILLE VUOROTELLEN
JOKO KUVA TAI AATE, LAUSE TAI SÄE
MUA NUKKUVAA HERÄTELLEN

VAIN TAIVAS ON KATTONA VAPAILLE LINNUILLE
SEURATEN VARMANA ÄÄNTÄÄN
KUN LÖYTÄVÄT MERESTÄ VALKEAN HELMEN
EI MIKÄÄN VOI TAKAISIN KÄÄNTÄÄ

JA MEILLE HE ANTOIVAT LAULUNSA NUO
HE HAASTOIVAT TÄHDET ( VAARAT) JA VUORET
POIS LENSIVÄT UNELMAT LUOJANSA LUO
VAIN JÄTTÄEN JÄLKEENSÄ SIIVET

HÄN NÄKI, HÄN KUULI JA HÄN KAPINOI
SILMILLÄ VIISAAN TARKKAILIJAN
HÄNEN KÄDESSÄÄN SIVELLIN TANSSI JA SOI
JA KYNÄ SAI SIIVET RUNOILIJAN

VAIN TAIVAS ON KATTONA VAPAILLE LINNUILLE
SEURATEN VARMANA ÄÄNTÄÄN
KUN LÖYTÄVÄT MERESTÄ VALKEAN HELMEN
EI MIKÄÄN VOI TAKAISIN KÄÄNTÄÄ

–Teimme myös minulle erityisen merkittävän, afrovaikutteisen tuotannon nimeltä Mountain High, jonka sanoitin. Siihen tuli vähän leijonakuningasta – huokaus korkealla vuorella. Biisillä on monta ulottuvuutta koko elämää ajatellen, miettii Ami Aspelund.

Nämä kaksi biisiä edustavat Ami Aspelundin nykyistä, syvissä vesissä liikkuvaa, vahvan osaavaa tyyliä, jota täydentää vielä uusi genreavaus, räväkkä rokkimusa 1970-luvulta.

Rock Revival – Ami sytyttää uusia roihuja


Tekeillä on uusia sinkkuja suomeksi ja ruotsiksi mm. yhteistyössä muusikko Kimmo Gröhnin kanssa: Kannesta Kanteen ja Kesä. Sommarfågel i Vinterland, on tehty osittain Pohjanmaan muusikoiden voimin ja Svenska Kulturfondenin tukemana. Luvassa on skandinaavista folkkia tämän päivän saundeilla. Ami Aspelund on aina osannut pitää pohjoismaalaisuutta ohjelmistossaan kiinnostavasti.
Vain harva suomalaisartisti on venynyt vastaavaan osaamiseen.

–Artisti ei koskaan jää eläkkeelle, en minäkään, nauraa Ami Aspelund. Tekemisen spektri vain laajenee. Niin kauan kuin ääni kantaa ja potkua ja poltetta löytyy, eteenpäin pitää mennä!

Niinpä Ami Aspelund & The Gröhnlanders matkaavat nyt aikakauteen, jolloin rock oli kivikovaa mutta julisti rauhaa ja rakkautta, 1970-luvulle. Ohjelmistossa on rock-legendojen, mm. Steppenwolfin, Deep Purplen, Freen, Winterin veljesten ja Creamin klassikoita.

Ami Aspelund and the Gröhnlanders.
Ami Aspelund ja uusi rokkiryhmä The Gröhnlanders ryydittävät 1970-luvun rokin omalla, osaavalla energiallaan. Ami Aspelund and the Gröhnlanders. Kuva: Ami Aspelund and the Gröhnlanders Ami Aspelund

Amin bändi The Gröhnlanders:
Kimmo Gröhn – kitara, laulu
Ari Kataja – basso
Topi Kurki – rummut
Ami Aspelund – laulu

Ami on jälleen luonut nahkansa ja pääsee irrottelemaan kunnolla. Mitä kaikkea voimmekaan vielä tältä artistilta odottaa?

Ami Aspelund – Biografia ja diskografia

Biografia

Ami Aspelund, syntynyt Vaasassa 7.9.1953

Näytelmät ja musikaalit

2017 DubbelTrubbel. Musiikkiohjelma Olle Adolphsonin lauluista yhdessä Benny Törnroosin kanssa. Ensiesitys Åbo Svenska Teater tammikuussa 2017. Ohjaus: Sixten Lundberg
2015/2016 Hiprakkainen esiliina. Musikaali. Imatran Kaupunginteatteri. Ohjaus: Timo Rissananen
2015 Onnen päivät. Musikaali. Turun Samppalinnan Kesäteatteri. Ohjaus: Heikki Sankari
2014 Hjördis. Juhla-musiikkinäytelmä. Ohjaus: Marina Motaleff
2013 Sormet liisterissä. Imatran kesäteatteri. Ohjaus: Timo Rissanen
2012 Tuplakupla (Key for Two). Mustion Linnan Kesäteatteri. Ohjaus: Jouko Keskinen
2011 Saras Döttrar. Kiertuemusiikkinäytelmä. Ohjaus: Marina Motaleff
2011 Olen suomalainen. Kuopion Uusi Kesäteatteri, Kuopio. Ohjaus: Kimmo Virtanen
2011 Sound of Music. Provinssiteatteri, Salo. Ohjaus: Otto Kanerva
2008/2009 Syskonsjälar. Kiertuenäytelmä/ÅST. Åbo Svenska Teater, Turku. Ohjaus: Sofia Törnqvist
2008 La Cage aux Folles. Svenska Teatern, Helsinki. Ohjaus: Georg Malvius
2007 Sound of Music. Svenska Teatern, Helsinki. Ohjaus: Sven Sid
2006/2007 Urinetown. Åbo Svenska Teater, Turku. Ohjaus: Markku Nenonen
2005 Kylän komeimmat kumpareet – uusi tuotanto. Ohjaus: Kaija Kangas. Tuotanto: Eastway.
2003 Kylän Komeimmat Kumpareet (osittain uusi kokoonpano). YhteistyössäTeatteri Satakielen ja Eastway Oy:n kanssa. Ohjaus: Kaija Kangas.
2002 Kylän Komeimmat Kumpareet. Yhteistyössä Teatteri Satakielen kanssa. Ohjaus: Kaija Kangas.
2001 Onnenkoukku. Komediateatteri Arena. Ohjaus: Ismo Sajakorpi
1999 Födelsedagsfesten. One woman show. Svenska Teatern. Ohjaus: Marina Meinander.
1997 Kungsvägen. Svenska Teatern. Ohjaus: Ralf Långbacka.
1996 Yhtä juhlaa. Revyy. Komediateatteri Arena. Ohjaus: Ismo Sajakorpi
1993 Donna D. One woman show. Svenska Teatern. Ohjaus: Tuuja Jääniken
1982 Saippuakauppias.Uusi iloinen teatteri. Ohjaus: Matti Kuusla

Estradituotannot ja TV-showt

(Useimmat omat ravintolashowt 19880-luvulta ovat TV2:n ja Yle/Fst:n taltiointeina)

1993 Ami amore / TV2. Koreografia: StepUp TV2/ Veikko Koski. Tuotanto: Kari Kuusamo
1992 Lifeboat party. Ohjaus & koreografia: Marco Bjurström.
1992 Big Fun. Ohjaus & koreografia: Marco Bjurström. Tuotanto:Kari Kuusamo
1988 C'est l´Ami / TV2. Ohjaus: Joakim Grooth / Helena Kokko. Tuotanto: Kari Kuusamo
1987 I am or am I / TV2 Ohjaus: Jukka Kajava / Helena Kokko. Tuotanto: Kari Kuusamo
1986 Fenor och vingar / YLE / FST / Anki Lindquist
1985 GirlTalk / TV2 Ohjaus: Jukka Kajava / Helena Kokko. Tuotanto: Kari Kuusamo
1983 Framtidens skugga YLE / FST, Anki Lindquist
1983 MonAmi / YLE / FST. Ohjaus: Fred Negendank / Pontus Dammert
1982 Nelinkontin / TV2. Tuotanto: Ami, Kari Kuusamo ja Håkan Streng
1980 Kolminkerroin / TV2. Tuotanto: Ami, Kari Kuusamo ja Håkan Streng
1978 Kaksinverroin / MTV3. Tuotanto: Ami, Kari Kuusamo ja Håkan Streng
1977 Kaksintaistelu / Duellen. YLE/FST. Leena Vihtonen Yhteistuotanto: Ami, Kari Kuusamo ja Håkan Streng

Kilpailut ja palkinnot

1985 Knokke Cup, EBU-maiden laulu- ja showkilpailu Belgiassa. I-palkinto nimikkeellä ”Euro Top Star”.
1984 Erikois-Emma -palkinto MTV, kappale ”Tahtoo lisää”
1983 Suomen edustus Eurovision laulukilpailussa Münchenissä, "Fantasiaa", 11. sija
1982 Suomen euroviisukarsinnat, "Mitt äppelträd", toinen sija
1981 Menschen und Meer, Rostock-laulufestivaalit, Grand prix -palkinto kappaleella "Der erste Flug“.

Koulutus ja opinnot

2011-2014 CVT-laulunopettajatutkinto Kööpenhaminassa
2005 Estill voice craft, level 1, Compulsory figures / Claus Möller, Kööpenhamina
Vuosien saatossa yksityistunteja: mm. Pirkko-Liisa Tikka, Jeanette Lindström, Sören Lillkung ja Marika Krook.
1992 Pantomiimikurssi, Desmond Jones School of mime and physical theatre, Lontoo
1989 Musiikkiteatterikurssi. Yhteistyössä Sibeliusakatemian ja Tanssitaiteenlaitoksen kanssa. Michael Bawtree:n (Kanada) johdolla
1973-1976 Laulu- ja musiikkiopinnot Helsingin Konservatoriossa
1973 Ylioppilas, Vaasa

Diskografia

Albumit

2010 Jag har sökt mig en jul
2009 Stories – tupla-CD (tuotanto: Jasse Varpama)
2009 We're the children of the world – Unicef CD
2008 På resa!
2005 Pärlor
2005 Ami Live!
2000 20 suosikkia – tänään huipulla
1997 Sylvian paluu
1996 Sylvias återkomst
1994 Rio Herne
1986 Fenor och vingar
1983 Framtidens skugga
1983 Fantasy dream
1982 Tänään huipulla
1978 Sinilintu
1978 Fågel blå
1976 Cascade
1976 Yön jälkeen
1975 Karibu
1975 Credo – minä uskon
1974 Ami

Singlet

2018 Kannesta Kanteen / Kesä
2018 Sommarfågel i Vinterland / Norrut
2013 Stjärnfall
2012 Mountain High
2012 Rakels Sång, Digitaalinen äänite yhdessä Monica Aspelundin kanssa. Ylen arkisto.
2008 Hemåt / Ängel / Europa tur och retur
2007 Lugn, skön semester!?
2004 Niin hyvä kun oot vierelläin / Tyttö ja nauravat silmät / Carnaval!-Samba kesälle
1983 Clown / Private secretary
1983 Fantasiaa / Fantasy dream
1983 Rakkaudesta ystävyyteen / Tahtoo lisää
1982 You are my life (Ami Aspelund ja Jokke Seppälä) / Flight 205 (Jokke Seppälä)
1982 Mitt äppelträd / Fågel blå
1982 Vogel blau / Der erste Flug
1978 Sinilintu / Charleston
1978 Fågel blå / Charleston
1977 Vapaana / Ihmeiden aika
1977 Chanson d'amour / Onnen hetket
1975 Koska sun taas nähdä saan / Ja rakastan vielä
1975 Päivä kaunein on tullut / Nuoruuteni on ohi
1975 Mä halusin niin / Suukkosuma
1974 Tänään huipulla / Tiedä mitä tahdot
1974 Waterloo / Kun pois hän on
1973 Apinamies / Bumerangi

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.