Hyppää pääsisältöön

Onko älyllistä elämää Maan ulkopuolella? Ylen tiedesarja etsii vastauksia kaikkeuden perimmäisiin kysymyksiin

Toimittaja Jussi Nygren matkailuauto "Kosmobiilin" edessä. Matkailuauto on päällystetty kalvolla, johon on painettu Linnunrata.
Toimittaja Jussi Nygren ja kosminen matkailuauto Kosmobiili vie katsojat suurten kysymysten äärelle. Toimittaja Jussi Nygren matkailuauto "Kosmobiilin" edessä. Matkailuauto on päällystetty kalvolla, johon on painettu Linnunrata. Kuva: Yle / Pasi Partanen kosmologia,tähtitiede,kosmobiili

Kiehtooko sinua ajatus, että älyllistä elämää on muuallakin kuin kotiplaneetallamme? Entä oletko jo nähnyt valokuvan alkuräjähdyksen jälkihehkusta? Jussi Nygrenin toimittama tiedesarja tuo kaikkeuden eteesi – ymmärrettävästi ja havainnollisesti.

Idea maailmankaikkeutta käsittelevästä sarjasta oli hautunut Jussi Nygrenin mielessä jo lapsuudesta asti.

– Aloitin taustatoimittamisen neljävuotiaana, kun sain Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjan. Olen aina halunnut tehdä tästä aiheesta juttuja, ja nyt tuntui, että on tilausta ikuisille aiheille, jotka eivät ole kiinni tässä hetkessä, Jussi kertoo.

Ajatus on viimein muuttunut konkretiaksi, kun viisiosainen sarja Kosmos – maailmankaikkeus viidessä minuutissa on julkaistu Areenaan.

Yle Tiede selvitti sarjaa suunnitellessaan, mitkä asiat mietityttävät ihmisiä. Se järjesti aiheesta kyselyn ennen vuodenvaihdetta, ja siihen tuli jopa lähes kolme tuhatta vastausta. Sarja etsii vastauksia suosituimpiin kysymyksiin.

Siinä missä Kunnaksen Avaruuskirjassa matkataan Herra Hakkaraisen ohjaamassa Avaruusbussissa ympäri aurinkokunnan, Jussi Nygren astuu Linnunradan väreissä hohtavan matkailuautonsa, Kosmobiilin, ohjaamoon ja vie katsojat perimmäisten kysymysten äärelle.

Kyytiin astuvat tunnetut kotimaiset kosmologian ja fysiikan asiantuntijat, ja ääneen pääsevät myös ohikulkijat kadun vilinässä.

Sarja käsittelee perimmäisiä aiheita, kuten maailmankaikkeuden rakennetta, elämän olemassaoloa, pimeää ainetta ja mustia aukkoja. Jussi Nygrenin mukaan sarja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat uteliaita ja kiinnostuneita avaruudesta.

– Ennakkotietoja ei tarvita. Tämä on lyhyt oppimäärä tähtitieteeseen.

Toimittaja Jussi Nygren ja tähtitieteilijiä Esko Valtaoja katsovat rakennuksen ulkoseinään kiinnitettyä jättimäistä Linnunradan kuvaa.
Jussi Nygren ja Esko Valtaoja hahmottavat Linnunradan mittasuhteita entisen sellutehtaan seinällä. Toimittaja Jussi Nygren ja tähtitieteilijiä Esko Valtaoja katsovat rakennuksen ulkoseinään kiinnitettyä jättimäistä Linnunradan kuvaa. Kuva: Yle Esko Valtaoja,Linnunrata,jussi nygren

Jussi ja asiantuntijat havainnollistavat käsityskykymme rajoja koettelevia asioita käden ulottuvilla olevilla esineillä ja pinnoilla. Näin tehtiin esimerkiksi Tampereella, missä Jussi ja Esko Valtaoja liisteröivät valtavan Linnunrata-posterin entisen sellutehtaan seinään. Niin kapeakärkistä kynää ei paperikaupoista löydy, että edes oman aurinkokuntamme olisi voinut piirtää oikeassa mittasuhteessa julisteeseen.

– Kuvaavaa oli, kun Esko kertoi, että kaikki taivaalla paljaalla silmällä näkyvät tähdet mahtuisivat oman peukaloni alle, Jussi muistelee.

Mitä jokaisen pitäisi tietää maailmankaikkeudesta?

Mitkä ovat aiheita, jotka jokaisen pitäisi tietää maailmankaikkeudesta ja joista voi avata virkistävän keskustelun vaikka lounastauolla?

Jussi Nygren pitää tärkeimpänä alkuräjähdystä, jota ilman materiaa ei olisi olemassa.

– Alkuräjähdyksen kautta fysiikka on kertonut meille, mistä meidän atomimme ovat peräisin ja mistä on tullut planeettamme, jolla me seisotaan. Olemme osa suurta maailmankaikkeuden tarinaa, joka on edelleen kesken. Olisihan se hauskaa, jos näistä asioista puhuttaisiin enemmän.

Alkuräjähdyksen muinainen jälkihehku on edelleen havaittavissa avaruudessa. Kosmologi Syksy Räsänen esittelee sarjan toisessa jaksossa valokuvan maailmankaikkeuden varhaisvuosilta. Kuva on peräisin Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Planck-satelliitista, joka on kartoittanut taivaan mikroaaltosäteilyä.

Muinainen valo, kosminen mikroaaltotausta, on valokuva siitä, millainen maailma oli, kun se oli 380 000 vuotta vanha.― Syksy Räsänen, kosmologi

Toisena tärkeänä asiana Jussi Nygren pitää sitä, että ihminen ymmärtää oman ja maapallon aseman kaikkeuden mittakaavassa.

– On hauskaa ajatella, miten mitätön osa maailmankaikkeutta me olemme. Vedetään tällä kivenmurikalla pitkin valtavan suurta avaruutta!

Pyöreä kehä, jonka sisälle on pingotettu musta joustava kangas. Tämän keskellä on raskas kahvakuula. Toimittaja Jussi Nygren ja  astrofyysikko Sissi Enestam lähettävät pieniä kuulia kiertämään kaareutuvaa kangasta.
Astrofyysikko Sissi Enestam havainnollistaa, miten aika-avaruus kaareutuu supermassiivisen mustan aukon ympärillä. Pyöreä kehä, jonka sisälle on pingotettu musta joustava kangas. Tämän keskellä on raskas kahvakuula. Toimittaja Jussi Nygren ja astrofyysikko Sissi Enestam lähettävät pieniä kuulia kiertämään kaareutuvaa kangasta. Kuva: Yle mustat aukot,aika-avaruus,jussi nygren

Maailmankaikkeus ja sen tutkimus ovat loputtomia keskustelunaiheita – ja uutta tietoa maailmankaikkeudesta tulee jatkuvasti.

– Isoimmat vau-elämykset ovat vanhoja asioita, kuten yli satavuotias suhteellisuusteoria. Mutta tässäkin ajassa on tapahtunut valtavasti: On löydetty Higgsin hiukkanen. Gravitaatioaallot varmistuivat viime vuonna. Pelkästään parin viime vuoden aikana on löydetty tuhansia eksoplaneettoja, joista ei ollut vielä 20 vuotta sitten mitään tietoa. Koko ajan avaruustieteestä tulee täsmällisempää, Nygren sanoo.

Pimeä energia pyrkii niskan päälle

Maailmankaikkeus alkoi 13,8 miljardia vuotta sitten. Jussi Nygren kysyy sarjassa, voidaanko ennustaa, miten kaikki päättyy, kun jo tiedetään, miten kaikkeus alkoi.

Lähes sata vuotta sitten havaittiin, että maailmankaikkeus laajenee. Vasta tällä vuosituhannella on havaittu, että laajeneminen kiihtyy. Kiihtyminen on tutkijoille mysteeri. Vaikuttaa siltä, että jokin tuntematon voima hajottaa maailmankaikkeutta.

Kosmologi Syksy Räsänen katsoo edessään olevaa kirkasta keltaista palloa.
Kosmologi Syksy Räsänen valaisee toisessa jaksossa pimeän energian olemusta. Kosmologi Syksy Räsänen katsoo edessään olevaa kirkasta keltaista palloa. Kuva: Antti Tuunanen Syksy Räsänen,kosmologi

Maailmankaikkeudessa onkin meneillään valtataistelu painovoiman ja niin kutsutun pimeän energian välillä. Painovoima pitää galakseja koossa, mutta pimeä energia pyrkii ajamaan galakseja erilleen. Nähtävästi painovoima häviää ja edessä on hajaannus: Linnunrata jää yksin ja hajoaa pala palalta.

Miljardien vuosien päässä tapahtuvia asioita ei kannata murehtia, vaan pitää muistaa Jussin mainitsema maailmankaikkeuden mittakaava.

– Jos yhtään lohduttaa, niin pimeän energian aikaansaama galaksien hajoaminen tapahtuisi vasta satojen miljardien vuosien päästä. Siihen mennessä meidän Aurinkomme on jo aikaa sitten sammunut.

Pääset elämää suurempien kysymysten äärelle, kun astut Kosmobiiliin Jussin ja tähtitaivaan spesialistien seuraan. Ei ole tiedossa, milloin sarjan olemassaolo päättyy Areenassa. Sillä on rajaton katseluaika.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua