Hyppää pääsisältöön

Raivostuttava ja rakas merisää

Perhe kuuntelee radiota v. 1947.
Perhe kuuntelee radiota v. 1947. Kuva: Yle/ Ruth Träskman perhe,lapset (perheenjäsenet),radio (joukkoviestimet),isät,äidit

- Totta kai!, vastasi moni Aristoteleen kantapään facebook-ryhmän jäsen, kun kysyin kuuntelevatko he radion merisäätiedotteita. Kiitos kiinnostavista kommenteista!

Olennainen osa lapsuuden äänimaisemaa, nostalgiatrippi, turvallinen, hypnoottinen, runollinen, klassikko. Muun muassa näillä sanoilla he luonnehtivat ohjelmaa. Valtaosa piti tiedotteiden lukemista positiivisena asiana. Pieni, mutta väkevä oppositio ihmetteli, miksi satojatuhansia ihmisiä kiusataan asialla, joka ei koske heitä millään tavalla.

- Joku huolehtii ja välittää!
- Pahempi kuin pakkoruotsi!

Erityisesti jääkiekkokierroksen keskeytymistä kesken erän muisteltiin kitkerästi. Nykyään ohjelmat ovat eri kanavilla, Merisäätiedote luetaan Radio Suomessa ja Jääkiekkokierros käydään Puheella.

Kommenttien perusteella Sää rannikkoasemilla kiinnostaa muitakin kuin veneilijöitä. Säästä kiinnostuneet tyydyttävät sen avulla tiedonjanoaan. Sisämaan ihmiselle rannikon rankemmat olosuhteet ovat mukavaa eksotiikka. Monelle litania on terapeuttista kuunneltavaa.

3-vuotias Liisa Jussila kuuntelee radiota (1957)
3-vuotias Liisa Jussila kuuntelee radiota (1957) Kuva: Ruth Träskman lapset (perheenjäsenet),radio

Vastauksissa muisteltiin lapsuuden mummolan putkiradion rauhoittavaa ääntä ja kuuluttajan tasaisen luennan myötä viriävää turvallisuuden tunnetta. Monelle pysyvyys on tärkeätä ja kaikki muutokset tiedotteissa häiritseviä. Kuten Ristnan vaihtuminen Vilsandiin!

- Pakkokuunneltavaa saarimökille menevälle tai siellä oleskelevalle!

Veneilijöille tiedotteet ovat erittäin hyödyllisiä. Tieto vedenkorkeudesta on tärkeä, jos suunnittelee purjeveneellä rantautumista luonnonsatamaan, tuulen suunta ja nopeus olennainen tieto, kun miettii mille puolelle saarta jättää veneensä yöksi. Välttämättömäksi sen tekee kuuluvuus. Radioaallot kantavat sinne minne matkapuhelinverkko ei yllä.

Punapurjeinen purjevene.
Punapurjeinen purjevene. Kuva: Amie Fedora veneily

Monelle merenkävijälle merisään kuunteleminen on myös veneilykauden ulkopuolella mukava tapa muistella menneitä kesiä ja unelmoida tulevista. Jos joku mainittu paikka on tuttu, vaikka vain kerran koettu, sen kohdalla höristetään korvia.

- Jäi päälle jo 70-luvulla, kun asuin saaristossa.

Jos tiedotteen tasaista lukemista pidetään rauhoittavana ja terapeuttisena, niin puutteet tiedoissa antavat mielikuvitukselle materiaalia. Mittarinlukijalle tapahtuneesta onnettomuudesta ja juopumuksen aiheuttamasta kyvyttömyydestä ei kuitenkaan tarvitse nykyisinä automaation aikana olla huolissaan.

- Olen ollut niin huolestunut Vilsandin tietojen puuttumisesta, että lähden käymään siellä lähiaikoina.

Automaatiota kiittävät epäilemättä myös luodoilla aikanaan palvelleet varusmiehet. He eivät kaikki muistelleet ilolla säämittausasemalla palellen vietettyä aikaa.

Stormig dag på Utö.
Stormig dag på Utö. Kuva: YLE/Juha Laaksonen syksy,Utö,Saaristo

Pari vuotta sitten Radio Suomessa kehiteltiin kappale Rakkauden merisää. Sanoitus on kanavan kuuntelijoiden. Laulun esittävät Åttopojat solistinaan Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Ohjelman suosiosta kertoo myös muutaman jäsenen kertoma kotieläinten nimeäminen tiedotteen mukaan. Onpa Suomessa popyhtyekin nimeltään Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä. Sen albumit ovat osuvilta nimiltään Alavilla mailla hallan vaaraa, Nahkiaisen tiedot puuttuvat, Yöllä tuuli yltyy ja Merisavua Valassaarilla. Loistava konsepti, jossa nimimateriaali ei heti lopu kesken!

- Monissa ohjelmissa ei ole näin paljoa asiasisältöä.

Asiasisältö on merisäätiedotteissa olennaista, mutta moni kiittää sitä runollisuudesta. Sellaiset nimet kuten kuten Gotska sandö ja Kuuskajaskari hivelevät mielikuvitusta, vaikka totuus olisi kylmä ja karu. Suomen kielen kauneus käy hyvin ilmi siitä, miten ryhmän jäsenet nautiskelevat nimistä ja fraaseista.

- Valassaarilla tuuli käy länsilounaasta.

Eräs ryhmäläinen oli kuullut sanottavan, että maahanmuuttaja on kotoutunut vasta, kun kuuntelee merisäätä. Toista taas jännittää aina kuunnellessa, onnistuvatko kuuluttajat tällä kertaa ruotsinkielisten nimien oikeassa lausumisessa. Tunnettua on, että tiedotteiden selkeä ja ymmärrettävä lukeminen vaatii kuuluttajalta vahvaa keskittymistä ja läsnäoloa lukutilanteessa. Kuuntelija sen sijaan voi rentoutua ja sulkea silmänsä.

Merisäätä kuunnellessa on mahdollista tehdä mielessään matka Kotkasta Kemiin pitkin Suomen kaunista rannikkoa. Aristoteleen kantapää tarjoaa kahden ohjelman verran lisätietoa merisääasemien nimien taustoista. Kotuksen nimistön erityisasiantuntija Sirkka Paikkala avaa nimien kautta rannikon mielenkiintoista historiaa.

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri