Hyppää pääsisältöön

Ortorektikko syö mielestään hyvin ja terveellisesti – mutta kun elämää määrittää ruoka, ollaan kaukana terveellisyydestä

Jani Kokki ja Lotta Harala istuvat brussipöydässä. Lotta nauraa.
Lotta Harala kertoo Jenny+ brunssilla omasta ortoreksiastaan. Jani Kokki ja Lotta Harala istuvat brussipöydässä. Lotta nauraa. Kuva: Pinjamari Jirout / Yle Kuvapalvelu Jenny+

Maanantaina nähtävässä Jenny+ brunssilla -jaksossa puhutaan ruoasta ja siihen suhtautumisen kompleksisuudesta. Jaksossa muun muassa aitajuoksija Lotta Harala kertoo omista kokemuksistaan ortoreksian kanssa.

– On hyvä juttu, että meillä on parempi ymmärrys ravinnon vaikutuksesta hyvinvointiin ja että syömistä tarkkaillaan, ravitsemusterapeutti Mikko Rinta sanoo.

Mutta liika on tässäkin liikaa. Kun syöminen alkaa rajoittaa elämää ja sitä vahdataan, terveellisyys alkaa taistella itseään vastaan. Ortoreksiassa ihminen kuvittelee syövänsä terveellisesti, mutta hänen päivänsä saattaa mennä totaalisesti pilalle, jos hän syö yhden pähkinän suunniteltua enemmän.

Ei syömisen pitäisi olla sitä, että päivä menee pilalle.

Ulkopuolisesta asia saattaa kuulostaa absurdilta – asian kokijalle se voi kuitenkin olla totisinta totta ja rankka, mieltä raastava asia. Psykologinen taakka kasvaa liiallisiin mittoihin.

– Ei syömisen pitäisi olla sitä, että päivä menee pilalle, Rinta muistuttaa.

Jos näin on, kyseessä on jonkinlainen syömishäiriön oire. Rinnan mukaan noin 10 prosenttia nuorista naisista on nuoruutensa aikana kärsinyt syömishäiriön oireista, hoitoon hakeutuvista vähintään puolella todetaan epätyypillinen syömishäiriö, johon ortoreksiakin kuuluu.

Ortoreksialle ja monelle muullekin syömishäiriölle tyyppillistä on, että syömiseen ja sen säätelyyn jää koukkuun. Kun ruokavaliotaan lähtee muuttamaan terveelliseksi, hyvän olon tunne alussa voi olla niin hyvä, että se koukuttaa. Ihminen saattaa kuvitella, että hyvä olo kasvaa sitä enemmän, mitä enemmän hän jatkaa muutoksen polulla.

Rinnan mukaan ortoreksian ratkaisumalleissa taustalla on usein positiivinen tarkoitus – ajatus siitä, että jonkun asian rajoittaminen ruokavaliossa saa esimerkiksi kehon koostumuksen tai oman olotilan paremmaksi.

Kuherrusaika uuden ruokavalion kanssa saattaa saada ihmisen tuntemaan itsensä kykeneväksi ihan mihin vain. Ja silloin rajoittaminen saattaa jäädä päälle ja lähteä lapasesta. Ihminen luo itselleen normit, joita hänen on vaikea enää rikkoa.

– Kun ortorektikko syö tavalla, joka rikkoo normia, hänelle tulee huono omatunto ja koko maailma on pilalla. Ajatellaan, että kehon koostumuksessa tapahtuisi mystisesti heti jotain. Vaikka eihän se niin tarkkaa ole, Rinta sanoo.

Terve kuin urheilija

Maanantaina 9.4. nähtävässä Jenny+ brunssilla -ohjelmassa aitajuoksija Lotta Harala kertoo omasta sairastumisestaan ortoreksiaan.

Kun on urheilija ja periaatteessa terve, tai ainakin terveennäköinen, kukaan ei välttämättä huomaa ongelmaa.

Rinta työskentelee Terveystalon johtavana ravitsemusterapeuttina, mutta hän on toiminut ravitsemusterapeuttina myös muun muassa Vuokatti-Rukan urheiluakatemiassa. Lisäksi hänellä on itsellään kilpaurheilutausta. Rinta on siis päässyt seuraamaan läheltä nuoria urheilijoita.

Urheilumaailmassa liian usein ravitsemukseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota tai lähestymistapa ravitsemusasioihin on ulkonäkökeskeistä eikä tuottavan harjoittelun mahdollistavaa. Se on todella surullista.

Ravitsemusasiat osaavia valmentajia löytyy, mutta parannettavaa olisi.

– Urheilumaailmassa liian usein ravitsemukseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota tai lähestymistapa ravitsemusasioihin on ulkonäkökeskeistä eikä tuottavan harjoittelun mahdollistavaa. Se on todella surullista, Rinta toteaa.

– Nuorten valmennuksessa keskitytään paljon fyysiseen puoleen, mutta se on vain yksi alue. Huipulle pyrkivien tulisi saada ammattilaisen tekemää henkilökohtaista ravinto-ohjausta siinä missä muutakin valmennusta.

Rinta on kirjoittanut teoksen Syö, liiku & kehity, jossa lähtökohtana on nimenomaan syöminen.

– Kaikki lähtee siitä. Kun syöt hyvin, voit lähteä liikkeelle. Ja kun liikut, kehityt.

Syömistään ja sen terveellisyyttä miettiville Rinta antaa hyvän ohjesäännön: ruokavaliosta 80 % voi olla terveyttä edistävää ja loput 20 % voi ajatella vähän kevyemmin.

– Mutta tähänkään ajatteluun ei pidä jäädä kiinni, Rinta muistuttaa.

Jenny+ brunssilla 3. jakso nähdään maanantaina 9.4. Yle Areenassa ja Yle TV2:ssa. Jenny Lehtinen ja Saara Sarvas kysyvät, keitä ovat ruokauskontojen uhrit. Brunssivieraina ruokavalion varassa kuoleman rajalla käynyt Jani Kokki ja urheilija Lotta Harala, joka putosi urheilun huipulta, kun ote syömisestä lipesi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Jenny+