Hyppää pääsisältöön

Lääkäri, merikapteeni ja pappi paljastavat tatuointinsa: “Suurin tatuointeihin liittyvä riski on ottaa ruma tatuointi”

Miten ihotautilääkäri on antanut tatuoida ihonsa? Saako papilla olla tatuointi? Lääkäri, pappi, merikapteeni ja diabetesta sairastava pariskunta paljastivat omat tatuointinsa, kun Akuutin toimittaja-valokuvaaja Tero Kyllönen kutsui heidät kameransa eteen. Millaisia tarinoita tatuointien taakse kätkeytyy?

Nicolas Kluger studiokuvassa.
Nicolas Kluger studiokuvassa. tatuointi,Akuutti,Nicolas Kluger

Tatuoinnin ottamisen täytyy olla turvallista, jos ihotautilääkärikin on uskaltanut ottaa ihoonsa musteella piirretyn kuvan. Vai miten on?

– Kyllä, näin on, Nicolas Kluger nauraa.

– Tatuoinnin ottaminen on pääsääntöisesti turvallista, kunhan sen hankkimisen miettii tarkkaan etukäteen. Tatuointeihin liittyvä suurin riski onkin ottaa ihoonsa ruma tatuointi, jota katuu myöhemmin.

– Missään nimessä en suosittele ottamaan tatuointia sillä ajatuksella, että sen saa myöhemmin pois laserilla. Täydellinen tatuoinnin poistaminen laserilla ei onnistu ja toimenpide on sekä kivulias että kallis.

Potilaan kanssa asioiminen on helpompaa, kun tatuointini eivät näy töissä.

Toki tatuointeihin liittyy myös pieni tulehdusriski, eivätkä tietyt väriaineet sovi kaikille, Nicolas lisää. Mutta sama riski liittyy kaikkiin pieniin kirurgisiin toimenpiteisiin. Siksi tatuointien jälkihoidolla on suuri merkitys.


Nicolas Kluger studiokuvassa.




Nicolas Kluger studiokuvassa.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
tatuointi,Akuutti,Nicolas Kluger

HYKS:n Iho- ja allergiasairaalassa työskentelevän Nicolas’n potilaat eivät ole lääkärin tatuointeja nähneet ennen tätä päivää. Kesäisin Nicolas pyöräilee töihin t-paidassa, mutta peittää tatuointinsa pitkähihaisen paidan alle heti töihin päästyään.

– En minä tatuointejani häpeä, mutta en halua niiden kiinnittävän potilaiden huomiota vääriin asioihin. Koen, että potilaan kanssa asioiminen on helpompaa, kun tatuointini eivät näy töissä.

Nicolas oli kiinnostunut tatuoinneista jo ennen ensimmäisen tatuointinsa ottamista, mutta tatuoijan luo meno jännitti.

Vitsailen kollegoilleni, että se tarkoittaa "I love noodles".

Potilaiden tatuoinnit ja ensimmäisestä tatuoinnistaan haaveileva tyttöystävä saivat kuitenkin jännityksen muuttumaan innostukseksi. Niinpä Nicolas rohkaistui tatuoijan penkkiin synnyinmaassaan Ranskassa 12 vuotta sitten. Käsivarteen tatuoitiin aasialaistyylinen teksti.

– Sen kummempaa tarinaa ensimmäiseen tatuointiin ei liity. Tuon tyyppiset kuvat olivat silloin trendikkäitä, joten minäkin haluisin sellaisen.

– Vitsailen kollegoilleni, että se tarkoittaa "I love noodles", kun he kysyvät, mitä siinä lukee, Nicolas nauraa.

Viimeisin kuva Nicolas’n ihoon on tatuoitu pari vuotta sitten Suomessa, ja nyt suunnitelmissa on taas uuden kuvan ottaminen.

Lauri Vuorinen studiokuvassa.
Lauri Vuorinen studiokuvassa. tatuointi,Akuutti,lauri vuorinen

– Tatuointia et ota. Se on semmonen hamppareiden kastimerkki. Niin faija mulle aikoinaan sanoi, eläkkeellä oleva merikapteeni Lauri Vuorinen nauraa ja esittelee tatuointejaan kameralle.

Isältä saatu ohje oli Lauri Vuoriselle kuin tanssiinkutsu. Kyllähän merimiehellä tatuointi pitää olla – merimiesleima siitä, miten kovia kundeja tässä ollaankaan.

Vuorisen uran alkuaikoina lähes jokainen merimies otti ihoonsa jonkinlaisen kuvan. Niin Vuorinenkin teki. Ensimmäinen tatuointi hakattiin ihoon Antwerpenissä.

70-luvun alusta asti ihoa koristanut tatuointi on edelleen väreissään, vaikkakin jo vähän suttuinen:

– Finland-teksti, ruori, Suomen lippu ja “joku uppoava laivahässäkkä”, Lauri kuvailee.

Lapsenlapset saavat piirtää vaariin.

40-vuotisen merimiesuran aikana iholle päätyi lisää kuvia, kuten lohikäärme Japanissa ja muisto uran lopettamisesta: Ensimmäinen ja viimeinen laiva vuosilukuineen.

Mutta eivät tatuoinnit jääneet pelkkään merimiesaikaan. Miehen ihoon on hakattu myös tärkeitä ja rakkaita piirustuksia. Sellaisia, joita ei löydy keneltäkään toiselta.


Lähikuvassa Lauri Vuorisen lapsenlapsen piirtämä laivatatuointi.




Lähikuvassa Lauri Vuorisen lapsenlapsen piirtämä laivatatuointi.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
Akuutti,tatuointi,lauri vuorinen

– Tässä on 6-vuotiaan tyttärentyttäreni piirtämä kuva. Tämä oli hänelle iso juttu, kun hänen isoveljensä oli saanut jo aikaisemmin “piirtää vaariin”.

– Pojanpojan piirtämä Taru sormusten herrasta tuttu örkki Uruk-hai on nyt saanut seurakseen pikkulikan piirtämän laivan, jonka kannella vaari seisoo.

Hyi saatana, mimmonen kuva!

Lauri Vuorinen on vuosien varrella saanut kuulla tatuoinneistaan – puolesta ja vastaan.

– Lastenlasten piirustuksia on kehuttu, mutta yleensä kommentit ovat sitä luokkaa, että mikä helvetin söhry tuo oikein on.

– Ihmiset katsovat oikeudekseen kertoa mielipiteensä ääneen. Se on hämmästyttävää. Eihän kukaan arvostele toisen korua tai paitaa, vaikka se olisi miten ruma. Mutta jos käsivarresta löytyy mustetta, ihan varmasti joku viisas kertoo siitä oman mielipiteensä.

Lauri Vuorinen ei silti kadu tatuointejaan. Mitäs niitä katumaan – siinä ne ovat iholla ja sillä siisti. Vieläkin ihosta löytyisi paljaita kohtia uutta kuvaa varten. Mutta sitä pitää harkita.

– Löysin vanhan valokuvan faija-vainaasta rindikseltä (rintamalta). Sen voisin ottaa käsivarteeni. Tiedän kyllä, että vaimo ei siitä ihastuisi, Lauri Vuorinen nauraa.

Visa Viljamaa studiokuvassa.
Visa Viljamaa studiokuvassa. tatuointi,Akuutti,visa viljamaa

– Tämä on mun valmistujaislahjani, Visa Viljamaa esittelee selkätatuointiaan.

Helsingissä Kallion seurakunnassa pappina työskentelevän Visa Viljamaan selkää peittää papin työhön oleellisesti kuuluvat ehtoollisvälineet. Visalle erityisen tärkeässä tatuoinnissa korostuu symboliikan tärkeys – oma työ ja hengellisyys.

Kohotettu ehtoollismalja konkretisoi sen, mitä ehtoolliselle tapahtuu pyhittämisen jälkeen – niistä tulee Kristuksen ruumis ja veri.

Ehtoollismaljan ympärille levittyvät siivet kuvaavat Visalle ehtoollisessa häviäviä rajoja – samassa hetkessä on läsnä ensimmäisen ehtoollisen asettaminen, nykyisyys ja tuleva. Yhdessä kuvassa yhdistyy kaikki.

– Valmistuin teologisesta tiedekunnasta vuonna 2014 ja halusin pappisvihkimyksestäni pysyvän muiston.

– Tiesin, että osa ihmisistä haluaa muistaa minua jotenkin. Ajattelin, että kaksi asiaa ovat pysyviä: koulutus ja tatuoinnit. Niinpä ihmiset saivat halutessaan lahjoittaa rahaa Länsi-Afrikkalaiseen kehitysvammaisten kouluun tai minun tatuointiini.

– Molemmat saivat kivasti lahjoituksia, Visa hymyilee.


Visa Viljamaa esittelee selkätatuointiaan studiokuvassa.




Visa Viljamaa esittelee selkätatuointiaan studiokuvassa.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
tatuointi,Akuutti,visa viljamaa
Olen ottanut ihooni itselleni merkityksellisiä kuvia.

Töissä Visan tatuoinnit jäävät vaatteiden alle yhtä tärkeää työtehtävää lukuun ottamatta. Silloin kuvat eivät jää keneltäkään huomaamatta.

– Järjestämme miesten kesken saunailtoja, joissa käy eri tavoin elämää nähneitä kavereita.

– Ensimmäisellä kerralla minua jännitti, millaisia kommentteja saan. Mutta en ollut lauteilla ainoa tatuoitu, Visa hymyilee.

– Yhä enenevissä määrin tatuoinnit ovat lisääntyneet myös pappien keskuudessa. Minun ikäluokkani papeilla on aika paljon omasta hengellisyydestä kertovia tatuointeja.

Varsinkin nuoret voivat pitää tatuoitua pappia helpommin lähestyttävänä.

Visa on saanut olla aika lailla rauhassa ikäviltä kommenteilta. Ainakaan omiin korviin negatiiviset puheet tatuoinneista eivät ole kantautuneet.


Visa Viljamaa studiokuvassa.




Visa Viljamaa studiokuvassa.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
tatuointi,Akuutti,visa viljamaa

– Ensisijaisestihan jokaisen tatuoinnit ovat itseä varten. Ja toisaalta ajattelen, että varsinkin nuoret voivat pitää tällaista tatuoitua pappia helpommin lähestyttävänä.

Visa on käynyt tatuoinneistaan jonkin verran rakentavia keskusteluja seurakuntalaisten kanssa. Ihmisiä mietityttää, miten tatuoitu pappi näkee raamatussa olevat ihokuvien tekemisen kiellot.

– Olen sitä mieltä, että on hienoa, että jokainen voi tehdä oman päätöksensä tatuointien suhteen. Kukaan ei voi pakottaa toista ottamaan tatuointia.

– Ja toisaalta, kristinuskossa kuvakielto ei ole yhtä täydellinen kuin joissain muissa uskonnoissa, Visa pohtii.

Visaa ihon vanhenemisen vaikutus tatuointeihin ei pelota. Ennemminkin kalliolaispappi odottaa tulevaa innolla.

– Olen ottanut ihooni itselleni merkityksellisiä kuvia. Miksi minä niitä katuisin?

Seuraavaksi Visa haaveilee rinnassa olevan laivatatuoinnin viimeistelystä.

Ilkka Koski ja Iida Missoume studiokuvassa.
Ilkka Koski ja Iida Missoume studiokuvassa. tatuointi,Akuutti,Ilkka Koski ja IIda Missoume

Ilkka ja Iida seisovat kameran edessä ja esittelevät käsivarsiaan kameralle. Pariskuntaa yhdistää yhteisen arjen lisäksi sama sairaus sekä tatuoinnit.

Iidan vasenta kättä koristaa type 1 diabetes -tatuointi, Ilkan oikeassa käsivarressa on teksti: diabetes.

– Tämmösiä nää nyt on, Iida sanoo.

Iidan tyypin 1 diabetes todettiin 16 vuotta sitten. Ilkka sai saman diagnoosin vuotta aikasemmin. Silloin pariskunta ei ollut vielä yhdessä, kuten eivät tatuoijan penkissä istuessaankaan.

– Meille on tehty hyvin samanlaiset tatuoinnit samoihin aikoihin puolitoista vuotta sitten, mutta olemme tavanneet vasta sen jälkeen, Ilkka kertoo.

Hoitava lääkäri huomas sen ja halus ottaa kuvan.

Iidan tatuointi liittyi hetkeen, jolloin hänen omahoidossaan tapahtui jonkinlainen herääminen. Itsestä huolehtimisen tärkeys nosti päätään ja informatiivinen tatuointi tuntui hyvältä vaihdoehdolta.


Iida Missoume esittelee diabetestatuointiaan studiokuvassa.




Iida Missoume esittelee diabetestatuointiaan studiokuvassa.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
tatuointi,Akuutti,Ilkka Koski ja IIda Missoume

– En tykkää käyttää tunnuskorua. Toisaalta tämä on loistava info muille sekä hyvä muistutus myös minulle itselleni, Iida pohtii.

– Me emme ole Iidan kanssa ainoita tyypin 1 diabeetikkoja Suomessa, joilla on tällainen tatuointi, Ilkka kertoo.

– Olen kerännyt yhdistyksemme sivuille kuvia erilaisista diabetes-tatuoinneista ja niitä on jo noin 130.

Onhan se hienoa, että tatuoinnista voi olla myös apua.

Ilkka ja Iida ovat saaneet tatuoinneistaan pelkästään hyvää palautetta. Tatuointeja on ihasteltu ja ideaa pidetty hauskana.

– Mulle ehkä mieleenpainuvin tatuointiin liittyvä kommentti oli se, kun lääkärini halusi ottaa tatuoinnista kuvan ja käyttää sitä esimerkkinä omissa koulutuksissaan, Iida kertoo.

– Hoitohenkilökunta on kyllä ambulanssissa ja sairaalassa huomannut tatuoinnin, Ilkka sanoo.


Ilkka Koski esittelee diabetestatuointiaan studiokuvassa.




Ilkka Koski esittelee diabetestatuointiaan studiokuvassa.
Kuva: Tero Kyllönen / Yle
tatuointi,Akuutti,Ilkka Koski ja IIda Missoume

– Onhan se hienoa, että tatuoinnista on apua silloin, kun sitä tarvitaan.

Ilkan ihosta löytyy diabetes-tatuoinnin lisäksi itselle tärkeää ilmailua kuvastava tatuointi. Iidalle diabetes-tatuointi on vielä tällä hetkellä ainoa.

– Minulla on diabeteksen lisäksi epilepsia. Ehkä otan jonain päivänä toiseen käteen myös siitä kertovan tatuoinnin, Iida pohtii.

Nicolas, Visa, Iida, Ilkka ja Lauri kertovat tatuoinneistaan myös videolla: