Hyppää pääsisältöön

Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Täydennämme kevätbiisien koostettamme myös jatkossa. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi kommenteissa artikkelin alapuolella.

Artikkelin yläpuolella käynnistyvässä videossa näemme 1980-luvun tunnetuimman tukkapalmu-orkesterin kevätlaulun. Sielun Veljien Kevät on kappaleena kuten esittäjänsä: laahava, tunnelmaltaan ahdistava ja parhaimmillaan livenä. Kappale kuultiin ja koettiin vuonna 1986 Hittimittarissa. Ismo Alangon kekseliäissä sanoituksissa piilee opetus kaikille: "Ei kannata syödä lunta".

Aikakone: Keltainen

Harva suomalainen musiikinkuluttaja välttyi Aikakoneen tarttuvilta säveliltä ja Toiseen maailmaan -albumilta vuonna 1996. Levyn ehkä suurimmaksi hitiksi nousi psykedeelisissä alloissa seilaava Keltainen, jonka musiikkivideo nostettiin albumin ykkössijoituksen kunniaksi Lista TOP 40 -ohjelman kunniapaikalle. Keltainen käynnistyy artikkelin yläpuolella.

M. A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kotiharjun päällä

1800-luvun lopulla sävelletty American patrol -marssi tunnetaan Suomessa paitsi kultakurkku Olavi Virran käännöstulkinnasta, myös sananiekka M. A. Nummisen ohjelmistosta. Suomennoksen Kotiharjun päällä on kynäillyt Tapio Kullervo Lahtinen ja Nummisen laulamana se levytettiin jo vuonna 1970. Elävän arkiston koosteeseen on poimittu Nummisen ja Pedro Hietasen sovitus kappaleesta vuoden 1982 Iltalaulu-täyteohjelmasta.

Four Cats: Kevät nuorten sydänten

Esa Laukan, Kai Ruohosen, Kai Lindin ja Pentti Lasasen Four Cats nousi 1960-luvun alkuvuosina Suomen suosituimmaksi lauluyhtyeeksi. Käännös Bobby Torupin Their Hearts Were Full of Spring -kappaleesta kantaa nimeä Kevät nuorten sydänten ja kattikvartetti esitti sen Suomen Muusikkojen Liiton (SML) 50-vuotisjuhlan viihdemusiikkikonsertissa.

Elisa Korjus & Liisa Akimof: Kevät

Liisa Akimofin sanoittama ja säveltämä Kevät oli Tavaramarkkinat-yhtyeen tunnetuin kappale. Helsingin Hakaniemen rannasta kertova haikea rakkauslaulu sai todellisuudessakin alkunsa samoissa maisemissa.

"Kappaleen tarina on melkein totta. Ei se nyt mikään dokumentti ole, mutta melkein totta kuitenkin", Akimof muisteli Rumbassa vuonna 1998.

Kauko Röyhkä: Kevät

Se on tää paniikin tunne, paniikin tunne, ja se tulee joka kevät, tuumaa Kauko Röyhkä. Keväällä 2000 hän veti kappaleensa Kevät Tavastialla jo vanhalla rutiinilla. Jo vuonna 1991 Tyttöjen ystävä -levyllä julkaistu kipale nousi tuoreeltaan pienoiseksi hitiksi. Kerran sen kuulleiden mieliin biisi palaa säännöllisesti keväisin, kun auringonvalo sittenkin pääsee yllättämään.

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Neiti Kevät

Sir Elwoodin hiljaiset värit tunnetaan etenkin mollivoittoisista biiseistään. Keskiolutjatsia veivaan bändin ehkä tunnetuin kappale liihottaa kuitenkin poikkeuksellisen positiivisissa tunnelmissa. Neiti Kevät tuo yhä auringonpaisteen ja toiveikkuuden kuulijansa siäsiseen kaupunkiin, vaikka keskellä syksyn sateita.

Tommi Läntinen: Kevät ja minä

Vuonna 1995 ilmestyneeltä Tommi Läntisen Maalla, merellä ja ilmassa! -levyltä julkaistu Kevät ja minä on suosittu yhteislauluksikin taipuva keväthitti. Punahiuksinen rokkari esitti kappaleen Kansanhuvit-ohjelman housebändi Huviorkesterin kanssa 1996.

Ylioppilaskunnan laulajat: Kevätsointuja

Kevätsointuja kuuluu perinteisesti Ylioppilaskunnan laulajien vappuohjelmistoon, sillä se on perustajansa säveltämä kevätserenadi. Musiikkipedagogina ja säveltäjänä tunnettu P. J. Hannikainen (1854-1924) sävelsi laulun vuonna 1898 ja Larin-Kyösti teki siihen sanat, jotka alkavat "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö".

Sub-Urban Tribe: First Spring Day

Metalliyhtye Sub-Urban Triben romanttista näkemystä esittelevä First Spring Day kuultiin Sairaan kaunis maailma -elokuvassa 1997 ja julkaistiin samana vuonna urbaaniheimon kolmannella studioalbumilla. Hellä kappale esitettiin Musiikki-tv:n klassikkomusiikkivideo-ohjelmassa vuonna 2007.

Kommentit
  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Näkkäläjärven Inga, ikääntynyt poronhoitaja, joka mieluusti osallistuu poronhoitoon vielä vanhemmalla iällä. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Näkkäläjärven Inga, ikääntynyt poronhoitaja, joka mieluusti osallistuu poronhoitoon vielä vanhemmalla iällä. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.