Hyppää pääsisältöön

Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Täydennämme kevätbiisien koostettamme myös jatkossa. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi kommenteissa artikkelin alapuolella.

Artikkelin yläpuolella käynnistyvässä videossa näemme 1980-luvun tunnetuimman tukkapalmu-orkesterin kevätlaulun. Sielun Veljien Kevät on kappaleena kuten esittäjänsä: laahava, tunnelmaltaan ahdistava ja parhaimmillaan livenä. Kappale kuultiin ja koettiin vuonna 1986 Hittimittarissa. Ismo Alangon kekseliäissä sanoituksissa piilee opetus kaikille: "Ei kannata syödä lunta".

Aikakone: Keltainen

Harva suomalainen musiikinkuluttaja välttyi Aikakoneen tarttuvilta säveliltä ja Toiseen maailmaan -albumilta vuonna 1996. Levyn ehkä suurimmaksi hitiksi nousi psykedeelisissä alloissa seilaava Keltainen, jonka musiikkivideo nostettiin albumin ykkössijoituksen kunniaksi Lista TOP 40 -ohjelman kunniapaikalle. Keltainen käynnistyy artikkelin yläpuolella.

M. A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kotiharjun päällä

1800-luvun lopulla sävelletty American patrol -marssi tunnetaan Suomessa paitsi kultakurkku Olavi Virran käännöstulkinnasta, myös sananiekka M. A. Nummisen ohjelmistosta. Suomennoksen Kotiharjun päällä on kynäillyt Tapio Kullervo Lahtinen ja Nummisen laulamana se levytettiin jo vuonna 1970. Elävän arkiston koosteeseen on poimittu Nummisen ja Pedro Hietasen sovitus kappaleesta vuoden 1982 Iltalaulu-täyteohjelmasta.

Four Cats: Kevät nuorten sydänten

Esa Laukan, Kai Ruohosen, Kai Lindin ja Pentti Lasasen Four Cats nousi 1960-luvun alkuvuosina Suomen suosituimmaksi lauluyhtyeeksi. Käännös Bobby Torupin Their Hearts Were Full of Spring -kappaleesta kantaa nimeä Kevät nuorten sydänten ja kattikvartetti esitti sen Suomen Muusikkojen Liiton (SML) 50-vuotisjuhlan viihdemusiikkikonsertissa.

Elisa Korjus & Liisa Akimof: Kevät

Liisa Akimofin sanoittama ja säveltämä Kevät oli Tavaramarkkinat-yhtyeen tunnetuin kappale. Helsingin Hakaniemen rannasta kertova haikea rakkauslaulu sai todellisuudessakin alkunsa samoissa maisemissa.

"Kappaleen tarina on melkein totta. Ei se nyt mikään dokumentti ole, mutta melkein totta kuitenkin", Akimof muisteli Rumbassa vuonna 1998.

Kauko Röyhkä: Kevät

Se on tää paniikin tunne, paniikin tunne, ja se tulee joka kevät, tuumaa Kauko Röyhkä. Keväällä 2000 hän veti kappaleensa Kevät Tavastialla jo vanhalla rutiinilla. Jo vuonna 1991 Tyttöjen ystävä -levyllä julkaistu kipale nousi tuoreeltaan pienoiseksi hitiksi. Kerran sen kuulleiden mieliin biisi palaa säännöllisesti keväisin, kun auringonvalo sittenkin pääsee yllättämään.

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Neiti Kevät

Sir Elwoodin hiljaiset värit tunnetaan etenkin mollivoittoisista biiseistään. Keskiolutjatsia veivaan bändin ehkä tunnetuin kappale liihottaa kuitenkin poikkeuksellisen positiivisissa tunnelmissa. Neiti Kevät tuo yhä auringonpaisteen ja toiveikkuuden kuulijansa siäsiseen kaupunkiin, vaikka keskellä syksyn sateita.

Tommi Läntinen: Kevät ja minä

Vuonna 1995 ilmestyneeltä Tommi Läntisen Maalla, merellä ja ilmassa! -levyltä julkaistu Kevät ja minä on suosittu yhteislauluksikin taipuva keväthitti. Punahiuksinen rokkari esitti kappaleen Kansanhuvit-ohjelman housebändi Huviorkesterin kanssa 1996.

Ylioppilaskunnan laulajat: Kevätsointuja

Kevätsointuja kuuluu perinteisesti Ylioppilaskunnan laulajien vappuohjelmistoon, sillä se on perustajansa säveltämä kevätserenadi. Musiikkipedagogina ja säveltäjänä tunnettu P. J. Hannikainen (1854-1924) sävelsi laulun vuonna 1898 ja Larin-Kyösti teki siihen sanat, jotka alkavat "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö".

Sub-Urban Tribe: First Spring Day

Metalliyhtye Sub-Urban Triben romanttista näkemystä esittelevä First Spring Day kuultiin Sairaan kaunis maailma -elokuvassa 1997 ja julkaistiin samana vuonna urbaaniheimon kolmannella studioalbumilla. Hellä kappale esitettiin Musiikki-tv:n klassikkomusiikkivideo-ohjelmassa vuonna 2007.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.