Hyppää pääsisältöön

Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Täydennämme kevätbiisien koostettamme myös jatkossa. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi kommenteissa artikkelin alapuolella.

Artikkelin yläpuolella käynnistyvässä videossa näemme 1980-luvun tunnetuimman tukkapalmu-orkesterin kevätlaulun. Sielun Veljien Kevät on kappaleena kuten esittäjänsä: laahava, tunnelmaltaan ahdistava ja parhaimmillaan livenä. Kappale kuultiin ja koettiin vuonna 1986 Hittimittarissa. Ismo Alangon kekseliäissä sanoituksissa piilee opetus kaikille: "Ei kannata syödä lunta".

Aikakone: Keltainen

Harva suomalainen musiikinkuluttaja välttyi Aikakoneen tarttuvilta säveliltä ja Toiseen maailmaan -albumilta vuonna 1996. Levyn ehkä suurimmaksi hitiksi nousi psykedeelisissä alloissa seilaava Keltainen, jonka musiikkivideo nostettiin albumin ykkössijoituksen kunniaksi Lista TOP 40 -ohjelman kunniapaikalle. Keltainen käynnistyy artikkelin yläpuolella.

M. A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kotiharjun päällä

1800-luvun lopulla sävelletty American patrol -marssi tunnetaan Suomessa paitsi kultakurkku Olavi Virran käännöstulkinnasta, myös sananiekka M. A. Nummisen ohjelmistosta. Suomennoksen Kotiharjun päällä on kynäillyt Tapio Kullervo Lahtinen ja Nummisen laulamana se levytettiin jo vuonna 1970. Elävän arkiston koosteeseen on poimittu Nummisen ja Pedro Hietasen sovitus kappaleesta vuoden 1982 Iltalaulu-täyteohjelmasta.

Four Cats: Kevät nuorten sydänten

Esa Laukan, Kai Ruohosen, Kai Lindin ja Pentti Lasasen Four Cats nousi 1960-luvun alkuvuosina Suomen suosituimmaksi lauluyhtyeeksi. Käännös Bobby Torupin Their Hearts Were Full of Spring -kappaleesta kantaa nimeä Kevät nuorten sydänten ja kattikvartetti esitti sen Suomen Muusikkojen Liiton (SML) 50-vuotisjuhlan viihdemusiikkikonsertissa.

Elisa Korjus & Liisa Akimof: Kevät

Liisa Akimofin sanoittama ja säveltämä Kevät oli Tavaramarkkinat-yhtyeen tunnetuin kappale. Helsingin Hakaniemen rannasta kertova haikea rakkauslaulu sai todellisuudessakin alkunsa samoissa maisemissa.

"Kappaleen tarina on melkein totta. Ei se nyt mikään dokumentti ole, mutta melkein totta kuitenkin", Akimof muisteli Rumbassa vuonna 1998.

Kauko Röyhkä: Kevät

Se on tää paniikin tunne, paniikin tunne, ja se tulee joka kevät, tuumaa Kauko Röyhkä. Keväällä 2000 hän veti kappaleensa Kevät Tavastialla jo vanhalla rutiinilla. Jo vuonna 1991 Tyttöjen ystävä -levyllä julkaistu kipale nousi tuoreeltaan pienoiseksi hitiksi. Kerran sen kuulleiden mieliin biisi palaa säännöllisesti keväisin, kun auringonvalo sittenkin pääsee yllättämään.

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Neiti Kevät

Sir Elwoodin hiljaiset värit tunnetaan etenkin mollivoittoisista biiseistään. Keskiolutjatsia veivaan bändin ehkä tunnetuin kappale liihottaa kuitenkin poikkeuksellisen positiivisissa tunnelmissa. Neiti Kevät tuo yhä auringonpaisteen ja toiveikkuuden kuulijansa siäsiseen kaupunkiin, vaikka keskellä syksyn sateita.

Tommi Läntinen: Kevät ja minä

Vuonna 1995 ilmestyneeltä Tommi Läntisen Maalla, merellä ja ilmassa! -levyltä julkaistu Kevät ja minä on suosittu yhteislauluksikin taipuva keväthitti. Punahiuksinen rokkari esitti kappaleen Kansanhuvit-ohjelman housebändi Huviorkesterin kanssa 1996.

Ylioppilaskunnan laulajat: Kevätsointuja

Kevätsointuja kuuluu perinteisesti Ylioppilaskunnan laulajien vappuohjelmistoon, sillä se on perustajansa säveltämä kevätserenadi. Musiikkipedagogina ja säveltäjänä tunnettu P. J. Hannikainen (1854-1924) sävelsi laulun vuonna 1898 ja Larin-Kyösti teki siihen sanat, jotka alkavat "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö".

Sub-Urban Tribe: First Spring Day

Metalliyhtye Sub-Urban Triben romanttista näkemystä esittelevä First Spring Day kuultiin Sairaan kaunis maailma -elokuvassa 1997 ja julkaistiin samana vuonna urbaaniheimon kolmannella studioalbumilla. Hellä kappale esitettiin Musiikki-tv:n klassikkomusiikkivideo-ohjelmassa vuonna 2007.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.