Hyppää pääsisältöön

Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Täydennämme kevätbiisien koostettamme myös jatkossa. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi kommenteissa artikkelin alapuolella.

Artikkelin yläpuolella käynnistyvässä videossa näemme 1980-luvun tunnetuimman tukkapalmu-orkesterin kevätlaulun. Sielun Veljien Kevät on kappaleena kuten esittäjänsä: laahava, tunnelmaltaan ahdistava ja parhaimmillaan livenä. Kappale kuultiin ja koettiin vuonna 1986 Hittimittarissa. Ismo Alangon kekseliäissä sanoituksissa piilee opetus kaikille: "Ei kannata syödä lunta".

Aikakone: Keltainen

Harva suomalainen musiikinkuluttaja välttyi Aikakoneen tarttuvilta säveliltä ja Toiseen maailmaan -albumilta vuonna 1996. Levyn ehkä suurimmaksi hitiksi nousi psykedeelisissä alloissa seilaava Keltainen, jonka musiikkivideo nostettiin albumin ykkössijoituksen kunniaksi Lista TOP 40 -ohjelman kunniapaikalle. Keltainen käynnistyy artikkelin yläpuolella.

M. A. Numminen ja Pedro Hietanen: Kotiharjun päällä

1800-luvun lopulla sävelletty American patrol -marssi tunnetaan Suomessa paitsi kultakurkku Olavi Virran käännöstulkinnasta, myös sananiekka M. A. Nummisen ohjelmistosta. Suomennoksen Kotiharjun päällä on kynäillyt Tapio Kullervo Lahtinen ja Nummisen laulamana se levytettiin jo vuonna 1970. Elävän arkiston koosteeseen on poimittu Nummisen ja Pedro Hietasen sovitus kappaleesta vuoden 1982 Iltalaulu-täyteohjelmasta.

Four Cats: Kevät nuorten sydänten

Esa Laukan, Kai Ruohosen, Kai Lindin ja Pentti Lasasen Four Cats nousi 1960-luvun alkuvuosina Suomen suosituimmaksi lauluyhtyeeksi. Käännös Bobby Torupin Their Hearts Were Full of Spring -kappaleesta kantaa nimeä Kevät nuorten sydänten ja kattikvartetti esitti sen Suomen Muusikkojen Liiton (SML) 50-vuotisjuhlan viihdemusiikkikonsertissa.

Elisa Korjus & Liisa Akimof: Kevät

Liisa Akimofin sanoittama ja säveltämä Kevät oli Tavaramarkkinat-yhtyeen tunnetuin kappale. Helsingin Hakaniemen rannasta kertova haikea rakkauslaulu sai todellisuudessakin alkunsa samoissa maisemissa.

"Kappaleen tarina on melkein totta. Ei se nyt mikään dokumentti ole, mutta melkein totta kuitenkin", Akimof muisteli Rumbassa vuonna 1998.

Kauko Röyhkä: Kevät

Se on tää paniikin tunne, paniikin tunne, ja se tulee joka kevät, tuumaa Kauko Röyhkä. Keväällä 2000 hän veti kappaleensa Kevät Tavastialla jo vanhalla rutiinilla. Jo vuonna 1991 Tyttöjen ystävä -levyllä julkaistu kipale nousi tuoreeltaan pienoiseksi hitiksi. Kerran sen kuulleiden mieliin biisi palaa säännöllisesti keväisin, kun auringonvalo sittenkin pääsee yllättämään.

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Neiti Kevät

Sir Elwoodin hiljaiset värit tunnetaan etenkin mollivoittoisista biiseistään. Keskiolutjatsia veivaan bändin ehkä tunnetuin kappale liihottaa kuitenkin poikkeuksellisen positiivisissa tunnelmissa. Neiti Kevät tuo yhä auringonpaisteen ja toiveikkuuden kuulijansa siäsiseen kaupunkiin, vaikka keskellä syksyn sateita.

Tommi Läntinen: Kevät ja minä

Vuonna 1995 ilmestyneeltä Tommi Läntisen Maalla, merellä ja ilmassa! -levyltä julkaistu Kevät ja minä on suosittu yhteislauluksikin taipuva keväthitti. Punahiuksinen rokkari esitti kappaleen Kansanhuvit-ohjelman housebändi Huviorkesterin kanssa 1996.

Ylioppilaskunnan laulajat: Kevätsointuja

Kevätsointuja kuuluu perinteisesti Ylioppilaskunnan laulajien vappuohjelmistoon, sillä se on perustajansa säveltämä kevätserenadi. Musiikkipedagogina ja säveltäjänä tunnettu P. J. Hannikainen (1854-1924) sävelsi laulun vuonna 1898 ja Larin-Kyösti teki siihen sanat, jotka alkavat "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö".

Sub-Urban Tribe: First Spring Day

Metalliyhtye Sub-Urban Triben romanttista näkemystä esittelevä First Spring Day kuultiin Sairaan kaunis maailma -elokuvassa 1997 ja julkaistiin samana vuonna urbaaniheimon kolmannella studioalbumilla. Hellä kappale esitettiin Musiikki-tv:n klassikkomusiikkivideo-ohjelmassa vuonna 2007.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto