Hyppää pääsisältöön

Outo kangastus ja roskapöntöllä päivystävä pöllö

Luontoillan asiantuntijat
Luontoillan asiantuntijat Kuva: Yle / Kuvapalvelu Luontoilta,asiantuntijat

Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä. Kuvalliset kysymykset tulivat tällä kertaa Kannonkosken Kivijärveltä ja Puumalasta, mutta lähetyksessä pähkäiltiin myös ilvesperheen touhuja.

Kangastus Kivijärvellä

Kangastus jäällä Kivijärvellä
Kangastus jäällä Kivijärvellä Kuva: Sailariina Kallioniemi Luontoilta,Kangastus

"Hei! Pääsiäislauantaina oli täydellinen kevätsää pyhien viettoon ulkoillen. Järvenjäällä törmäsin ilmiöön, jota olisin voinut syyttää alhaisen verensokerin aiheuttamaksi, elleivät kanssakulkijat olisi myös todistaneet asiaa. Itse en ole moista heijastusta ennen nähnyt, isäni on ja kertoi ilman aina olleen juuri samanlainen, aurinkoista ja tuuletonta. Pappani oli aikoinaan omalla järvellään nähnyt vastarannan ihmisten liikkuneenkin kangastuksessa."

Kuva otettu 31.3.2018 Kannonkosken Kivijärvellä noin klo 11.00.
"Miten kangastus syntyy?" kysyy Sailariina Kallioniemi.

Kysymykseen lähtee vastaamaan Ari Saura.

– Kyse on tosiaan kangastuksesta, Ari toteaa. Valo taittuu, kun se kohtaa kahden eri tiheyden omaavan väliaineen.

– Ilma on puolestaan sitä harvempaa mitä lämpimämpää se on ja sitä tiheämpää, mitä kylmempää.

Kangastusilmiössä on kyse kahden ilmakerroksen rajapinnasta.

– Valon taittumiseen tai kokonaisheijastukseen riittää 5-10 asteen lämpötila ero kahden eri ilmakerroksen välillä, Ari jatkaa.

Kangastuksia on kahden tyyppisiä, yläpuolisia ja alapuolisia. Yläpuolinen kangastus muodostuu niin, että kylmän ilmamassan päälle tulee lämmintä ilmaa ¬- niin kuin tässä järven jäällä on tapahtunut.

– Tämmöisessä yläpuolisessa kangastuksessa taivaanranta kohoaa siitä ylöspäin, Saura selvittää. Vastaavasti alapuolisessa kangastuksessa lämmin ilma on alempana maan pinnassa ja kylmää ilmaa on sen päällä.

Tällaisen ilmiön voi nähdä esimerkiksi keskellä kesää lämpimällä asfaltilla, kun ilta viilenee.

– Taivas heijastuu rajapinnasta ja se näyttää siltä, kuin maanpinnassa olisi vettä. Lämpimän ilman väreily saa sen myös näyttämään siltä, että vesi aaltoilisi.

Pöllö päivystää

Pöllö roskapöntön reunalla.
Pöllö roskapöntön reunalla. Kuva: Jukka Tyster pöllöt,Luontoilta

"Hei, olen seurannut tätä kaveria pitkäperjantain aamun 8.00 alkaen jo useita tunteja Puumalassa. Onko kyseessä lapinpöllö? PS: Pöllö ollut nyt yli vuorokauden paikallaan."
Pöllö puuhia seurasi Jukka Tyster.

Juha Laaksonen varmistaa linnun lapinpöllöksi.

– Olisikohan pöllö tullut katsomaan myyriä tai hiiriä roskiksen ympäriltä, Juha pohtii. Tuskin kuitenkaan lintuja, sillä lapinpöllö on aika tiukasti myyrien ja pikkunisäkkäiden perään.

Lapinpöllö on taitava saalistamaan myös lumen läpi, mutta jos ei ole saalistettavaa, niin silloin tulee ongelmia.

– Tänä talvena myyriä on paikoin ollut äärimmäisen niukasti ja lapinpöllöt ovat joutuneet tekemään nälkävaelluksia eli tulemaan ihmisten ilmoille, Juha toteaa.

Juha kertoo, että lapinpöllö voi olla 70 cm kokoinen ja leveä, mutta silti painaa vain kilon tai puolitoista – nälkäinen pöllö ehkä vain 500 grammaa.

Lapinpöllö on aika rohkea. Juha Laaksonen tietää yksilöitä, jotka ovat oppineet syömään ihmisen kädestä tai sille on jätetty hangelle ruuaksi lihamöykky ja näin sen henki on pelastettu talven yli.

Ravinnon puute, mutta myös tunkeilevat kuvaajat ovat pöllöjen ongelmia erityisesti kaupungeissa. Juha haluaa muistuttaa, että kun kyseessä on tällainen nälkäpöllö, niin valokuvaajien vastuu on todella suuri.

– Pöllö näyttää siltä, että se ei häiriintyisi, mutta silti se joutuu olemaan koko ajan varuillaan.

– Jos ruokaa ei tule tai valokuvaajat hääräävät liikaa sen ympärillä, niin pöllö tippuu puusta ja kuolee.

Ilvesperhe kotipihassa

Ilveksiä kotipihassa.
Ilveksiä kotipihassa. Kuva: Helena Joenranta ilves,Luontoilta

"Kiirastorstain iltana hieman klo 20 jälkeen pisteli tällainen perhe kohti kotipihaani. Kuva on huonolaatuinen, kun oli jo melko hämärää ja kuvasin keittiön ikkunan läpi. Onneksi omat kissani olivat turvassa sisällä tällä kertaa."
Ilveksiä ihmetteli Helena Joenranta Kalkkisista, Päijät-Hämeestä.

Kysymykseen vastaa Heidi Kinnunen.

– Ilvesten tapaan kuvassa on yksinhuoltajaäiti, sillä urokset eivät osallistu mihinkään sen jälkeen, kun naaras on hedelmöitetty, Heidi kertoo.

– Oikeanpuolimainen voisi olla jykevämpi äitikissa ja kolme muuta ovat poikasia. Jos he ovat syntyneet johonkin toukokuun alkuun, niin viimeistään toukokuun aikana äitikissa alkaa jo olla aika kyllästynyt niihin.

Emo on joulusta asti kuljettanut poikasia mukanaan ja opettanut niitä koko kevään saalistamaan. Heidin mukaan petoeläimen kasvatuksessa on tärkeää, että se opetetaan saalistamaan.

– Kun emo tuo jotain pikkusaalista pesälle, niin saalis voi olla vielä elossa, ehkä vähän nakerrettu, Heidi selvittää. Emo ei pyri tappamaan saalista, vaan antaa pentujen harjoitella saalistamista elävällä saaliilla

– Tässä vaiheessa heidän pitäisi pärjätä äidin seurana ja kulkea mukana katsomassa saalistusta.

Keväällä, kun maastoon syntyvät uudet metsä- ja valkohäntäkauriit, niin nuorilla ilvespennuilla on mahdollisuus saada itse ravintoa kiinni.

Heidi kertoo, että yhdestä kolmeen pentua poikueessa on normaali määrä. Poikasmäärät ovat suurempia etelässä kuin pohjoisessa, mikä liittyy todennäköisesti ravinnon määrään.

– Ilvesten poikaskuolleisuus on suuri, jopa puolet poikasista voi kuolla ennen vuoden ikää, Heidi toteaa.

– Tämän perheen pennut ovat luultavasti selvinneet vaikeimmista ajoista ja heillä on hyvä mahdollisuus elää aikuisiksi.

Heidin mielestä kuvan naaras ei ole ensisynnyttäjä, koska hän on pystynyt pitämään niin monta poikasta hengissä. Poikasmäärät ovat pienempiä nuorilla naarailla.

– Naaras on luultavasti jo tässä vaiheessa itse uudelleen kantavana ja taas syntyy uusia ilveksiä, Heidi iloitsee.

Pennut hakeutuvat toistensa seuraan myös sen jälkeen, kun emo on vieraantunut heistä ja ne saattavat liikkua kimpassa.
Vähitellen pennut hajaantuvat ja muodostavat omat reviirinsä.

Luontoillan asiantuntijoina olivat:

Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Juha Laaksonen – linnut
Ari Saura – kalat ja matelijat
Henry Väre – kasvit

Juontajana oli tällä kertaa Asko Hauta-aho.

Lasten Luontoilta kuullaan reilun kuukauden kuluttua 16. toukokuuta tavalliseen tapaan kello 18-20.

yle.fi/luontoilta

KUUNTELE OHJELMA lähetyksen jälkeen YLE Areenasta:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto