Huhtikuun 10. päivänä Toivo Kuula epäilee, että punaiset eivät ole menestyneet Raudun taisteluissa, koska asiasta ei ole näkynyt mitään kirjoituksia. Tampereen taisteluista hän on kuullut maanalaisista lähteistä. #musiikinkevät1918
Säveltäjä Toivo Kuula, joka keväällä 1918 asui laulajatar-vaimonsa Ammin, pienen Sinikka-tyttären ja Helmi-kotiapulaisen kanssa kymmenen kilometrin junamatkan päässä Viipurista Säiniöllä, seurasi herkeämättä sisällissodan tapahtumia.
Oikeita tietoja oli vaikea saada, sillä Viipurissa ilmestyi ainoastaan punaisten julkaisema Työ-lehti, jonka tietoihin ei ollut luottamista.
Tietoja tihkui maanalaisia verkostoja myöten, mutta usein nekin pohjautuivat huhuihin.
Toivo oli kirjoittanut veljelleen Arvolle Vaasaan nelikymmensivuisen kirjeen, jonka hän oli aloittanut tammikuun 28. päivänä. Maaliskuun 17. päivänä hän oli päättänyt lähettää kirjeen Arvon puolisolle Irene Kuulalle, sillä Säiniölle oli kuulunut huhu, jonka mukaan Arvo saattoi olla kadonnut tai kuollut.
Huhusta huolimatta Toivo oli aloittanut uuden kirjeen Arvolle jo maaliskuun 23. päivänä. Tätäkin kirjettä hän jatkoi aina uusin rivein: "Kuitenkin jatkan tätä kirjettä sinulle siksi kunnes saan asiasta täyden varmuuden. Kentiespä vielä sittenkin elät ja jaksat hyvin!"
"Jatkan vielä eilistä. Raudun rintaman tapauksista ei täällä ole hiiskuttu yhtä sanaa. Sen verran on ollut kuitenkin tietoja, että siellä käydään tuimia taisteluja ja että valkoisilla on siellä suuri miehistö.

Jos siellä voittoja olisi ollut, niin kyllähän siitä olisi mökää pidetty.
Tampereen tapahtumista olemme maanalaisista saaneet tietää että kaupunki on valloitettu ja kummallakin puolella ollut suuri mieshukka. On puhuttu punaisia kaatuneen 3.000, haavoittuneen 7.000 ja vangiksi joutuneen 10.000. Valkoisten kaatuneita olisi 1.300.

Nämä luvut ovat tietysti epämääräisiä ja kentiespä vielä jossain viipurilaisessa kammarissa syntyneitä, niinkuin ne sangen usein ovat osoittautuneet olevan.
Täkäläisissä lehdissä on ollut vaan tieto, että Tampere on saarrettu ja punaset ovat Lempäälän kohdalla sekä Heinoon aseman kohdalla peräytyneet uusiin asemiin.
Jo pitemmän aikaa on täällä maalla ollut kielto, ettei tulet saa palaa jälkeen klo 8 illalla. Joku päivä sitten oli naulattu uusi julistus, joka on sana- ja lausemuodoltaan seuraava:
“Täten ilmoitetaan että kaikkinainen Tulenpito on kielletty kel. 9 jälkeen Il. p.llä muuten Ammutaan talo Armotta laki astuu Voimaan heti. Säiniön piirin esikunta.” - jottas tiedätkin, kun tänne tulet.
Tänä päivänä on taas ollut harvinaisen hiljainen päivä. Nuoret lomalle päässeet punakaartilaiset ovat vaan ampua räiskytelleet muutamia revolverinlaukauksia.
Jännitys kasvaa yhä, eikä mikään työ maistu.
Terve. - "
Seuraa Alma ja Toivo Kuulan elämää sisällissodan kuukausina 1918 Säiniöllä ja Viipurissa.
Lähteet
Kansalliskirjasto. Toivo Kuulan kirjeet.
Koivisto, Juhani: Tuijotin tulehen kauan, Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY. Porvoo 2008.
Linkit
Wikipedia Raudun taistelu
Wikiwand Säiniö - Yläsäiniö
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?