Laila Tarpila
Yle
Huhtikuun 11. päivänä Ruotsalaisen reaalilyseon vankilassa miliisit on vaihdettu takaisin punakaartin vanginvartijoihin. Huhun mukaan valkoiset suunnittelevat rynnäkköä vankilaan, mikä herättää suurta levottomuutta. #musiikinkevät1918
Tilanne Reaalilyseon vankilassa oli erittäin sekava ja myös vaarallinen. Vanginvartijat olivat hermostuneita, punaisten johto oli jo paennut Viipuriin ja saksalaiset olivat kaupungin porteilla valmiina valtaamaan Helsingin kenraalimajuri Rüdinger von der Goltzin johdolla.
Säveltäjä Aarre Merikannon tunnelmista emme tiedä mitään, sillä postia ei enää toimitettu eteenpäin.
Edellisenä päivänä 10. huhtikuuta Reaalilyseon vankilassa punaiset vanginvartijat oli vaihdettu miliiseihin. Mutta seuraavana päivänä tilanne olikin jälleen päin vastoin: miliisit olivat lähteneet ja punaiset vartijat olivat palanneet.
Vangit eivät voineet käsittää äkkinäisten toimenpiteiden merkitystä ja tilanne oli erittäin epäselvä.
Ikkunoista nähtiin lentolehtisten putoavan taivaalta. Ilmapiiri oli erittäin jännittynyt. Kuka tai mikä voisi estää joukkomurhan alkamisen aivan vähäpätöisestä asiasta?
Huhu kertoi valkoisten suunnittelevan rynnäkköä vankilaan, mikä herätti suurta levottomuutta. Alue oli saarrettu, ja valkoisia oli vahdissa kaikissa lähitaloissa. Punaiset olivat löytäneet valkoisten asekätkön autotallista Mariankadulta, ja kuljetti sitä pois.
Ruotsin lähetystön attasea Folke Malmar pyydettiin illalla Reaalilyseolle. Hän toi tullessaan merkillisiä tietoja: "Jos te saatte nähdä tai kuulla jotain ensi yönä, jota ette ymmärrä, niin on teidän kuitenkin pysyttävä rauhallisina. Tarvitseeko minun sanoa enempää? Vai oletteko ymmärtäneet minut?"
Vankilassa odotettiin mielenkiintoista yötä. Mutta mitään ei tapahtunut...
Lue Aarre Merikannon kirjeitä punaisten vankilasta 28.2.- 9.4.1918.
Tutustu myös: Nyström, Samu Ruotsalaisen reaalilyseon valkoiset olivat hyvin kohdeltuja panttivankeja Haastattelu 27.2.2018.
Kuka oli päiväkirjaa pitänyt Sjundbyn kartanon isäntä Henrik Lindeberg?
Siuntiolaisen Sjundbyn kartanon 24-vuotias isäntä Henrik Lindeberg oli sijoitettu samaan vankihuoneeseen, luokkaan III B Aarre Merikannon kanssa.
Lindeberg osallistui Kirkkonummen taisteluihin muonituspäällikkönä Sigurdsin kartanossa. Hän kirjoitti päiväkirjaa koko Kirkkonummen tapahtumien ja Ruotsalaisen reaalilyseon vankeuden ajan keväällä 1918. Lindeberg oli myös taitava piirtäjä, ja päiväkirja täydentyi maisemilla, kartoilla ja muilla piirroksilla.
Erityisiä olivat karikatyyrit, jotka kertovat omaa kieltään Lindebergin taidosta katsoa maailmaa omasta persoonallisesta näkökulmastaan.
Henrik Lindeberg syntyi seitsenlapsisen katraan kolmantena 21.6.1893. Vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ja Selma Adlercreutz.
Selma oli ostanut Pikkalan kartanon 1887 ja pariskunnan omistukseen tuli myös nuorena kuolleen Selman velipuolen Henrik Adlercreutzin omistama Sjundbyn kartano 1892.
Lindebergin sisaruskatras varttui Pikkalan kartanossa. Henrik kävi Brobergskan yhteiskoulua ja asui viikot Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1912 ja aloitti opinnot Polyteknisessä korkeakoulussa, mutta diplomi-insinööriä hänestä ei koskaan tullut. Jo vuonna 1915 Henrik Lindebergistä tuli Sjundbyn kartanon isäntä.
Sisällissodan puhjettua Henrik Lindeberg halusi muiden siuntiolaispoikien tapaan liittyä Svidjassa, Suitian kartanossa perustettuun suojeluskuntaan. Aseeseen hän ei kuitenkaan halunnut tarttua, ja hänestä tulikin Sigurdsin kartanon joukkojen muonituspäällikkö.
Myöhemmässä elämässään Henrik Lindeberg oli suuri kulttuuripersoona Siuntiossa. Hän kehitti maanviljelystä monin tavoin ja oli tulisieluinen paikallishistorian vaalija. Suuri tragedia oli Porkkalan luovutus Neuvostoliitolle 1944, jonka myötä myös Lindebergit joutuivat muuttamaan pois Sjundbyn kodistaan.
Lindeberg sai kuitenkin kokea myös palauttamisen ilon 1956 eikä säästänyt voimiaan kartanon ennallistamisessa.
Henrik Lindeberg kuoli 67-vuotiaana 13.2.1961. Sisällissodan muistot on yksi hänen päiväkirjoistaan, jotka ovat säilyneet Sjundbyn kartanossa.
Lähteet
Brenner, Alf: Sigurdskåren. Söderstöms. Lovisa 1958.
Finne, Jalmari: Ruotsalaisen reaalilyseon valtaus. Otava. Kuvallinen kuukauslehti maalis-toukokuu 1918.
Hortling, Ivar: Kirkkonummen taistelut. Muistelmia ja vaikutelmia punakaartikapinan ajoilta v. 1918. Kustannusosakeyhtiö Kirja Helsinki. Tampere 1918.
Linkit
Wikipedia Helsingin valtaus | Kirkkonummen taistelut
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Museovirasto CC BY 4.0
