Laila Tarpila
Yle
Huhtikuun 12. päivänä Helsingissä riehuu verinen kaupunkisota. Ruotsalaisen reaalilyseon vankilassa Kruununhaassa ei voida kuin odottaa jännittyneessä tunnelmassa. Kirjailija Jalmari Finne seuraa tapahtumia kotinsa ikkunasta. #musiikinkevät1918
Jotain oli tapahtumassa tänään, mutta mitä? Vankilaan oli kiirinyt huhuja Albergan taistelusta. Tunnelma vartijoiden keskuudessa oli erittäin kiihtynyt.
Tykkien jyskettä kuului iltapäivällä, mutta suuntaa, mistä jyske kuului, ei pystytty määrittelemään. Vankilaan kuultiin myös kuularuiskujen rätinää. Iltapäivällä puoli neljältä kuultiin laukauksia aivan koulun läheltä, pihalta ja portilta.
Kirjailija Jalmari Finne asui näköyhteyden päässä Reaalilyseon vankilasta. Illalla seitsemältä hänen puhelimensa soi. Puhelinlinja oli avattu ensimmäisten joukossa, jotta hän voisi raportoida näkemästään. Kaikki näytti rauhalliselta.
Puhelimessa hän kuuli Töölön valtauksesta ja Turun kasarmin palosta. Hän näki Ruotsin lähetystön auton saapuvan ja autosta ulos astuvan miehen kehottavan punaisia vanginvartijoita antautumaan.
Illalla puoli yhdeksältä vankilan sisään kuultiin yksittäisiä laukauksia läheltä, ja sitten tuli jälleen hiljaisuus ja pimeys. Puoli kymmeneltä valot syttyivät jälleen käytävällä ja voimistelusaliin kuultiin kiivasta koputusta ja kovaäänistä puhetta.
Attasea Folke Malmaria vaadittiin mukaan neuvotteluihin, jotta suuremmilta onnettomuuksilta vältyttäisiin.
Illan laukaustenvaihdossa kuoli yksi ja haavoittui kaksi vanginvartijaa.
Vankilaan välitettiin tieto siitä, että saksalaiset olivat vallanneet jo suurimman osan Helsinkiä ja että punaisten olisi parasta antautua. Tätä ei vieläkään uskottu.
Laukaustenvaihto jatkui pienin keskeytyksin läpi yön.
Jalmari Finneltä tiedusteltiin puhelimessa, olivatko vangit päässeet vapaaksi. Mutta kaikki näytti pysyvän ennallaan.
Lue Aarre Merikannon kirjeitä punaisten vankilasta 28.2.- 9.4.1918.
Tutustu myös: Nyström, Samu Ruotsalaisen reaalilyseon valkoiset olivat hyvin kohdeltuja panttivankeja Haastattelu 27.2.2018.
Kuka oli päiväkirjaa pitänyt Sjundbyn kartanon isäntä Henrik Lindeberg?
Siuntiolaisen Sjundbyn kartanon 24-vuotias isäntä Henrik Lindeberg oli sijoitettu samaan vankihuoneeseen, luokkaan III B Aarre Merikannon kanssa.
Lindeberg osallistui Kirkkonummen taisteluihin muonituspäällikkönä Sigurdsin kartanossa. Hän kirjoitti päiväkirjaa koko Kirkkonummen tapahtumien ja Ruotsalaisen reaalilyseon vankeuden ajan keväällä 1918. Lindeberg oli myös taitava piirtäjä, ja päiväkirja täydentyi maisemilla, kartoilla ja muilla piirroksilla.
Erityisiä olivat karikatyyrit, jotka kertovat omaa kieltään Lindebergin taidosta katsoa maailmaa omasta persoonallisesta näkökulmastaan.
Henrik Lindeberg syntyi seitsenlapsisen katraan kolmantena 21.6.1893. Vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ja Selma Adlercreutz.
Selma oli ostanut Pikkalan kartanon 1887 ja pariskunnan omistukseen tuli myös nuorena kuolleen Selman velipuolen Henrik Adlercreutzin omistama Sjundbyn kartano 1892.
Lindebergin sisaruskatras varttui Pikkalan kartanossa. Henrik kävi Brobergskan yhteiskoulua ja asui viikot Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1912 ja aloitti opinnot Polyteknisessä korkeakoulussa, mutta diplomi-insinööriä hänestä ei koskaan tullut. Jo vuonna 1915 Henrik Lindebergistä tuli Sjundbyn kartanon isäntä.
Sisällissodan puhjettua Henrik Lindeberg halusi muiden siuntiolaispoikien tapaan liittyä Svidjassa, Suitian kartanossa perustettuun suojeluskuntaan. Aseeseen hän ei kuitenkaan halunnut tarttua, ja hänestä tulikin Sigurdsin kartanon joukkojen muonituspäällikkö.
Myöhemmässä elämässään Henrik Lindeberg oli suuri kulttuuripersoona Siuntiossa. Hän kehitti maanviljelystä monin tavoin ja oli tulisieluinen paikallishistorian vaalija. Suuri tragedia oli Porkkalan luovutus Neuvostoliitolle 1944, jonka myötä myös Lindebergit joutuivat muuttamaan pois Sjundbyn kodistaan.
Lindeberg sai kuitenkin kokea myös palauttamisen ilon 1956 eikä säästänyt voimiaan kartanon ennallistamisessa.
Henrik Lindeberg kuoli 67-vuotiaana 13.2.1961. Sisällissodan muistot on yksi hänen päiväkirjoistaan, jotka ovat säilyneet Sjundbyn kartanossa.
Lähteet
Brenner, Alf: Sigurdskåren. Söderstöms. Lovisa 1958.
Finne, Jalmari: Ruotsalaisen reaalilyseon valtaus. Otava. Kuvallinen kuukauslehti maalis-toukokuu 1918.
Hortling, Ivar: Kirkkonummen taistelut. Muistelmia ja vaikutelmia punakaartikapinan ajoilta v. 1918. Kustannusosakeyhtiö Kirja Helsinki. Tampere 1918.
Linkit
Wikipedia Helsingin valtaus | Kirkkonummen taistelut
Ylen verkkoartikkelikokoelma Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918?
Museovirasto CC BY 4.0
