Hyppää pääsisältöön

Södra Vallgrund – modernia saaristolaiselämää Merenkurkun maailmanperintökohteessa

Nykyisin täällä ei enää hiivitä jäällä hylkeitä pyytämässä tai muuteta kesäksi kalastusmajaan, mutta sadan vuoden takaisen saaristolaiselämän muistot ovat läsnä Södra Vallgrundin kylässä Raippaluodon saaressa. Talkoohenki elää vahvana nuorekkaassa 360 asukkaan kylässä, jossa siivotaan, juhlitaan ja saadaan moni homma hoitumaan yhdessä.

Ajamme pitkin Raippaluodon siltaa aurinkoisena kesäkuun päivänä. Jo silta itsessään on nähtävyys, jonka takia kannattaa poiketa näille seuduin.

Vinoköysisillan kaari kohoaa korkealle kohti sinistä taivasta. Merenpinta on jossakin kaukana allamme, sinne ei huvita vilkuilla.

Raippaluodon sillasta osa joka yltää meren yli Raippaluodon saareen.
Suomen pisin silta vie mantereelta Raippaluodon saareen. Silta vihittiin vuonna 1997, ja mittaa kertyy kaikkiaan 1045 metriä. Sillan rakentaminen maksoi aikoinaan noin 25 miljoonaa euroa. Raippaluodon sillasta osa joka yltää meren yli Raippaluodon saareen. Kuva: Rasmus Tåg / Yle Raippaluodon silta

Mutta se sillasta! Se on vain ylitystä varten, kun suuntanamme on Södra Vallgrund – nimensä mukaisesti se eteläisempi saaren kahdesta Vallgrundin kylästä.

Södra Vallgrund – 360 asukkaan saaristolaiskylä

  • Södra Vallgrund on kylä Raippaluodon saaressa Mustasaaren saaristossa
  • Kuuluu Merenkurkun saariston Unescon maailman luonnonperintökohteeseen, ja täällä maankohoaminen näkyy maailmanlaajuisestikin verrattuna erityisen hyvin
  • Käsityöpuoti Sommaröhallen esittelee yli sadan käsityöläisen tuotteita
  • Ulkomuseo Granösundin kalastajakylä esittelee sadan vuoden takaista saaristolaiselämää
  • Vuoden kylä vuonna 2016 (valitaan Pohjanmaalla kerran vuodessa Aktion Österbottenin ja Pohjanmaan liiton yhteistyönä)
Koriste
Koriste koristeet

“Kerran kyläläinen, aina kyläläinen”

Sillan jälkeen tie kiemurtelee vanhaa kylätietä pitkin talojen välissä. Ajamme pihaan, jossa kukkivien omenapuiden välistä pilkistää punainen puutalo.

Vastaleikattu ruoho tuoksuu. Omenapuun alle on katettu iltapäivätee.

Ulrika Vestergård-Denwardin puutarha Södra Vallgrundissa.
Ulrika Vestergård-Denwardin puutarha Södra Vallgrundissa. Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund
Ulrika Vestergård-Denward istuu puutarhassaan Södra Vallgrundissa kesäisenä päivänä.
Ulrika Vestergård-Denward istuu puutarhassaan Södra Vallgrundissa kesäisenä päivänä. Kuva: Yle/Rasmus Tåg Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund

Ulrika Vestergård-Denward ottaa meidät avosylin vastaan. Hänen perheensä on viides Skräddaris-sukutilalla asuva sukupolvi.

– Isoisoisäni oli räätäli, ja hänen perheensä osti tämän talon 1800-luvun lopulla. Se on reilut sata vuotta vanha, kuisti on rakennettu vähän myöhemmin. Tämä on ihana talo, saaristolle tunnusomainen, Ulrika kuvailee.

Ulrika on varttunut naapurikylässä Norra Vallgrundissa. Jonkin aikaa Ulrika asui Helsingissä, mutta sydän veti hänet lopulta takaisin kotikonnuille. Muutto sukutilalle ja suvun perinnöstä huolehtiminen tuntuu Ulrikasta ja hänen perheestään tärkeältä.

– Meidät otettiin hienosti vastaan. Kerran kyläläinen, aina kyläläinen, Ulrika toteaa.

Ett rött hus med vita knutar
Keltainen ovi punaisessa talossa: saaristossa tuttu näky. Ett rött hus med vita knutar Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund (Mustasaari),egenland_södra_vallgrund

Vireässä kylässä tehdään asioita yhdessä

Vaikka kylässä on vain noin 360 vakituista asukasta, vaikuttaa Södra Vallgrund hyvin toimeliaalta. Yhteenkuuluvuuden tunnetta lisää, että kyläläiset tekevät paljon asioita yhdessä.

– Meillä on aktiivista yhdistystoimintaa, jonka parissa pääsee tekemään kaikenlaista. Siivotaan yhdessä ja juhlitaan yhdessä. Kylä tuntuu todella elinvoimaiselta ja vireältä, sanoo Ulrika.

Siivotaan yhdessä ja juhlitaan yhdessä.

Ulrikalle kylä merkitsee rauhallisuutta, turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä.

– Täällä voin tankata voimia arkeen. Saan pitää huolta perheen satavuotisesta sukutilasta ja hoitaa sitä niin, että sillä on edessään ainakin toiset sata vuotta.

Vuodenajasta riippumatta ulkona luonnossa on aina jotain tekemistä. Talvisin voi vaikkapa hiihtää jääladulla tai metsässä.

Jos on onnea, voi Unescon luonnonperintökohteeksi kelpuutetun Merenkurkun saaristomaiseman yllä nähdä revontulia. Rauhaisaa ja vaikuttavaa, sanovat kylän tietolähteet.

Kvarken en solig och vindstilla dag med dess öar och havet.
Merenkurkun saaristo on ainoa luonnonperintökohde Suomen seitsemän maailmanperintökohteen joukossa. Unesco hyväksyi sen luetteloonsa vuonna 2006 yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa. Kvarken en solig och vindstilla dag med dess öar och havet. Kuva: YLE/Joakim Lax Merenkurkku,egenland_södra_vallgrund

Luontoa, historiaa, käsitöitä

Kylä tarjoaa vierailijalle paljon tekemistä.

Kolme uimarantaa tarjoavat mahdollisuuden pulahtaa mereen vilvoittelemaan lomapäivän jälkeen – toivon mukaan tietenkin aurinkoisen ja lämpimän sellaisen.

– Meillä on Sommarösundin ja Bulleråsin uimarannat sekä merenlahti Sommarön linnakkeen luona, jossa voi liikkua myös luontopoluilla, kertoo Ulrika.

Sommarön linnake on puolustusvoimien vanha linnakealue, jossa toimi rannikkotykistö 1930-luvulta 1980-luvulle.

Sommaröhallen ja Pohjoismaiden maitten lippuja.
Jos kurkistaa Sommaröhalleniin, näkee sadan käsityöläisen kädenjälkeä. 1990-luvulla perustettu puoti toimii pitkälti käsityöläisten talkoovoimin. Sommaröhallen ja Pohjoismaiden maitten lippuja. Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund

Lisäksi kylässä on Aava Kertun Kotitila. Pihalla vilisee ainakin vuohia, lampaita, poneja, villasikoja, minipossuja, kanoja, kaniineja, ankkoja, hanhia, kissoja ja lehmiä. Ja eläimiä on lupa silittää.

Alamme vähitellen ymmärtää, miksi Södra Vallgrund valittiin tässä osassa Suomea Vuoden kyläksi vuonna 2016. Valinnan tekee Aktion Österbotten, Pohjanmaan rannikon paikallisyhteisöjen eteen töitä tekevä yhdistys, yhteistyössä Pohjanmaan liiton kanssa.

Kyläläisten keski-ikä: noin 40 vuotta

Voisi luulla, että 30 kilometrin päässä Vaasasta sijaitsevan pienen saaristolaiskylän asukkaista suuri osa olisi ehtiny korkeaan ikään. Mutta ennakkoluulo osoittautuu täysin vääräksi.

Södra Vallgrund tuntuu nuorelta ja pirteältä, ja täällä asuu paljon lapsiperheitä. Kylässä on elinkelpoinen kauppa, ja uskon, että sillä on suuri merkitys, sanoo Ulrika.

Pieni tyttö syöttää mustaa lammasta Södra Vallgrundissa.
Linnea Fred tekee tuttavuutta Ulrikan perheen pässin kanssa. Pässin nimi on Papp. Pieni tyttö syöttää mustaa lammasta Södra Vallgrundissa. Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund
Kyltti punaisen kaupan seinällä jossa lukee "Södra Vallgrund Handelslag".
Kyläkaupan omistavat kyläläiset itse. Valikoimassa on kaikkea puutavarasta polttoaineeseen ja kottikärryistä vastaleivottuun leipään. Kauppa toimii myös asiamiespostina ja apteekkina. Kyltti punaisen kaupan seinällä jossa lukee "Södra Vallgrund Handelslag". Kuva: Yle/Rasmus Tåg Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund
Koristegrafiikkaa
Koristegrafiikkaa Grafik
Kaksi vihreisiin pyöräilykypäriin sonnustautunutta tyttöä pyörineen.
Daniela Back ja Erika Nybo asuvat Södra Vallgrundissa. He pitävät erityisen paljon siitä, että rannalle on niin lyhyt matka. Kaksi vihreisiin pyöräilykypäriin sonnustautunutta tyttöä pyörineen. Kuva: Rasmus Tåg / Yle henkilökuvat

Oma koulu lakkautettiin

Södra Vallgrundin vilkkautta selittää osin se, että kylässä on kaikenikäisiä ihmisiä, myös pikkulapsia. Myönteinen vaikutus on myös kyläneuvostolla ja Sommaröhallenin käsityöläispuodilla.

Mutta vaikka lapsia syntyy enemmän, on kylän oma koulu lakkautettu.

Suremme oman koulun menetystä.

– Suremme oman koulun menetystä. Pienen kyläkoulun yhteisöllisyys oli lapsille tärkeää koko ala-asteen ajan. Siksi toivomme että saamme pitää nykyisen Vallgrundin koulun, sanoo Ulrika.

Koulu siirtyi onneksi vain kolmen kilometrin päähän naapurikylän Norra Vallgrundin koulun yhteyteen. Kyläläiset toivovat, että nykyistä koulua ei lakkauteta, sillä silloin lasten pitäisi matkustaa Raippaluotoon asti, jonne on matkaa 16 kilometriä.

Koulusta panimoksi

Syksyllä 2017 Johan Ahlqvist osti koulun. Hän aikoo remontoida rakennuksen, johon on suunnitteilla panimo, pubi, ravintola sekä kokous- ja majoitustiloja.

Voimistelusaliin hän ei aio koskea, jotta se säilyy kyläläisten käytössä tulevaisuudessakin. Ahlqvist tähtää ovien avaamiseen kesällä 2019.

Södra Vallgrund skolanin etupuoli jossa lukee koulun nimi.
Koulu sulki ovensa vuonna 2015 mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, avaa se taas ovensa 2019 – muun muassa panimona. Södra Vallgrund skolanin etupuoli jossa lukee koulun nimi. Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund

Granösundin kalastajakylä näyttää, millaista elämä saaristossa oli sata vuotta sitten

Granösundin kalastajakylä on ulkoilmamuseo, joka esittelee entisaikojen saaristolaiselämää: silloin kylän tärkeimpiä elinkeinoja olivat kalastus ja hylkeenpyynti.

– Museon rakennukset on tuotu alueelle muualta. Kaikki alkoi rannan kalastusmajasta, joka tuotiin tänne 1970-luvun alussa, kertoo Ulrika.

Kaiken ovat kyläläiset tehneet talkoilla. Varsinaisena tavoitteena ei alun perin ollut perustaa museota.

– Innokas porukka halusi pelastaa vanhoja rakennuksia. Sen seurauksena alueella on nyt neljätoista rakennusta.

Granösundin saaristolaismuseo ja vanhan ajan kerrossängyt joissa on taljat.
Venevajassa saa aavistuksen entisaikojen kalastajan elämästä. Granösundin saaristolaismuseo ja vanhan ajan kerrossängyt joissa on taljat. Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund
Kaksi puuastiaa puupöydällä joitten päälle aurinko paistaa ikkunasta.
Kaksi puuastiaa puupöydällä joitten päälle aurinko paistaa ikkunasta. Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund
Koriste
Koriste

Kesäisin museossa on opastus, ja sisäänpääsy maksaa kolme euroa.

– Heinäkuussa käsityöläisiltoina sisään pääsee ilmaiseksi. Alueella voi katsella ympärilleen, tai osallistua käsityöpajoihin, opetella nikkaroimaan, vuolemaan tai takomaan tai värjätä lankaa, riippuen siitä mitä juuri sinä iltana teemme. Tai voi tulla vain poikkeamaan kupilliselle pannukahvia vastaleivotun pullan kera, kuvailee Ulrika.

Museossa käy kaiken ikäisiä vierailijoita, maailman joka kolkalta.

– On paikkakuntalaisia, pitkämatkalaisia, maailmanperintömatkaajia, koululaisia ja eläkeläisryhmiä. Kerromme kävijöille, kuinka kovaa elämä muinoin saaristossa oli: millaista oli hiipiä jäällä metsästämässä hylkeitä, kertoo Ulrika.

Granösundin saaristolaismuseon sisäpuolelta otettu kuva jossa näkyy vanha soutuvene ja kalaverkkoja.
Ennen kalaverkot tehtiin käsin, jokaikinen tuhansista solmuista. Granösundin saaristolaismuseon sisäpuolelta otettu kuva jossa näkyy vanha soutuvene ja kalaverkkoja. Kuva: Yle/Jouko Salokorpi Södra Vallgrund, Mustasaari,egenland_södra_vallgrund
On voitava ymmärtää, miten saaristolaiset tänä päivänä elävät.

Ajatuksena museossa ei ole ainoastaan näyttää, millaista elämä saaristossa oli entisaikaan, vaan luoda myös yhteys siihen, miten saaristolaiset nykyään elävät.

– Enää ei muuteta kuukausiksi kalakämpälle asumaan tai tehdä omia tynnyreitä tai verkkoja, Ulrika pohdiskelee.

Käännös: Anna-Maija Kalén ja Hannamari Hoikkala.

Me elämme maailman luonnonperintöalueella pienessä noin 360 asukkaan kylässä. Kylä on monine yhdistyksineen ja yrityksineen uskomattoman aktiivinen. Södra Vallgrund ry pyörittää käsityöläispuotia: Sommaröhallen esittelee yli sadan käsityöläisen aikaansaannoksia. (...) Raippaluodon Kotiseutuyhdistys ry ylläpitää Granösundin kalastajakylää, ulkomuseota jonka rakennukset kertovat tarinaa siitä, millaista saaristolaiselämä oli 100 vuotta sitten.― Yleisövinkki / Egenland
Finlands karta som visar Södra Vallgrunds position.
Karttaa klikkaamalla pääset Google Maps -karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Finlands karta som visar Södra Vallgrunds position. kartat

Egenland – kulttuurimatkaopas Suomeen

  • Egenland on kulttuurimatkaopas Suomeen.
  • Yleisö eli te olette päättäneet, mitä kulttuurilla tarkoitetaan.
  • Kesän 2017 aikana saimme noin 500 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Valitsimme niiden joukosta kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa sekä kaksikielisessä ja 10-osaisessa tv-ohjelmassa, joka lähetetään Yle Teema & Fem -kanavalla ja Yle Areenassa tiistaisin klo 20, 27.3.2018 alkaen.
  • Kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa 27.3.2018 alkaen.
  • Onko sinulla mielessäsi vinkki kohteesta seuraavalle tuotantokaudelle? Otamme jälleen vastaan ehdotuksia! Lähetä ehdotuksesi tällä lomakkeella.
Kommentit