Hyppää pääsisältöön

Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

Reettta Ristimäki lierihattupäässään poseeraa pyörän selässä
Reetta Ristimäki pyörän selässä keäsisenä päivänä Reettta Ristimäki lierihattupäässään poseeraa pyörän selässä Kuva: Eeva Mehto Reetta Ristimäki,Kuusi kuvaa

Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

Reetta Ristimäki kasvoi kolmilapsisen opettajaperheen esikoisena Nurmossa. Jo ala-asteikäisenä pikkutyttönä hän käsikirjoitti ja esitti näytelmiä. Myös musiikki, tanssi ja urheilu kuuluivat kouluiässä hänen harrastuksiinsa.

Lukion jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin Yliopistossa. Kaikenlaista harrastanut ja hyvin arvosanoin ylioppilaaksi päässyt Ristimäki opiskeli luokanopettajaksi, vaikka ala ei tuntunut ihan omalta. Monipuoliset opinnot antoivat kuitenkin mahdollisuuden jatkaa harrastamista ja syventää omia erityistaitojaan.

Kaiken hämmenyksen keskellä löytyi romanttinen rakkaus

Reetta oli saanut teatterikärpäsen pureman jo lapsena ja teatteri veti vahvasti puoleensa ja hän pyrkikin teatterikouluun, mutta intoa laimensi 1980-luvun teatterimaailman provokatiivinen ilmapiiri. Ylioppilasteatterissa hän sai opiskeluaikana tyydytetttyä esiintymistarpeensa. Sitten yllättäen opintotojen keskellä Reetta Ristimäki rakastui ja perusti perheen.

– Perheen perustaminen tuli elämänvaiheeseen, jolloin en osannut yhdistää kiinnostuksen kohteita. Silloiseen teatterimaailmaan olin mukamas liian perhetyttömäinen. Kaikkeen siihen hämmennykseen löytyi romanttinen rakkaus ja perhe perustettiin aika pikaisesti, muistelee Ristimäki.

Oopperan pönäkkä taivastelu hämmensi

Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle oopperalauluoppiin Reetta Ristimäki pyrki vasta 28-vuotiaana kahden tyttären synnyttäneenä äitinä. OKL:n klassisen laulun opettaja Kristiina Haartti sysäsi hänet musiikinpuolelle. Myöhemmin oopperalaulun esikuvat ja pedagogit Liisa Linko-Malmio ja Ritva Auvinen antoivat tärkeitä eväitä oopperamaailmaan. Oopperaopintojaan hän täydensi myös Berliinissä.

Jo opiskeluaikana syntyi Ooppera Skaala ja myöhemmin Musiikkiteatteri Kapsäkki, jonka toiminnan johtajana Reetta Ristimäki työskenteli 2000–2007 ja teatterinjohtajana 2007–2012. Reetta Ristimäki on aina halunnut myös uudistaa suomalaista oopperakenttää.

– Siihen vaikutti jälki-turkkalinen teatterikäsitykseni. Tajusin teatterin voiman. Oopperan tekemisen liittyvä pönäkkä taivastelu ei ollut mielestäni kovin uskottavaa ja tämän vuoksi halusin kehittää sitä, perustelee Ristimäki valintojaan.

Ooppera on kokonaisvaltaista musiikkiteatteria

Viimeiset kolmisenkymmentä vuotta Reetta on musiikkiteatterin ja vapaan kentän oopperaproduktioiden kautta toteuttanut näkyään. Viime vuosina hän on toteuttanut unelmiaan myös oman ohjelmatoimisto- ja tuotantoyhtiö Greta Productionin kautta.

– Nykypäivänä ooppera on kokonaisvaltaista musiikkiteatteria, jossa niin teksti, musiikki, näyttelijäntyö kuin visualisointi huomioidaan. Ooppera ei ole pelkkää musiikkia, jossa laulajat ovat säveltäjän tulkkeja vaan muutkin osat ovat yhtä tärkeitä. Minä haluan olla tekemässä tämänkaltaista täyspainoista musiikkiteatteria, korostaa Reetta Ristimäki

Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä historiallisiin ja yhteiskunnallisesti kantaa ottaviin aiheisiin sekä ohjaajan työhön. Näiden kautta hän haluaa jatkaa pedagogisen ajattelunsa kehittämistä ja syventää historian tietämystään, joka on yksi hänen nykyisistä intohimoistaan.

Tärkeintä taiteiljuudessa hänelle on aina ollut sisäinen kutsumus. Taiteen kautta hän haluaa ottaa kantaa asioihin, puuttua epäkohtiin ja synnyttää keskustelua.

  • Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista

    Krantusta ruokailijasta kasvoi palkittu keittiömestari.

    Keittiömestari Heikki Nikula palasi keskelle kylmintä kaamosta ja loi kotirantaansa yhden Suomen parhaimmista ravintoloista Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Krantusta pojasta kasvoi kuitenkin innokas kalastaja ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä