Hyppää pääsisältöön

Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

Reettta Ristimäki lierihattupäässään poseeraa pyörän selässä
Reetta Ristimäki pyörän selässä keäsisenä päivänä Reettta Ristimäki lierihattupäässään poseeraa pyörän selässä Kuva: Eeva Mehto Reetta Ristimäki,Kuusi kuvaa

Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

Reetta Ristimäki kasvoi kolmilapsisen opettajaperheen esikoisena Nurmossa. Jo ala-asteikäisenä pikkutyttönä hän käsikirjoitti ja esitti näytelmiä. Myös musiikki, tanssi ja urheilu kuuluivat kouluiässä hänen harrastuksiinsa.

Lukion jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin Yliopistossa. Kaikenlaista harrastanut ja hyvin arvosanoin ylioppilaaksi päässyt Ristimäki opiskeli luokanopettajaksi, vaikka ala ei tuntunut ihan omalta. Monipuoliset opinnot antoivat kuitenkin mahdollisuuden jatkaa harrastamista ja syventää omia erityistaitojaan.

Kaiken hämmenyksen keskellä löytyi romanttinen rakkaus

Reetta oli saanut teatterikärpäsen pureman jo lapsena ja teatteri veti vahvasti puoleensa ja hän pyrkikin teatterikouluun, mutta intoa laimensi 1980-luvun teatterimaailman provokatiivinen ilmapiiri. Ylioppilasteatterissa hän sai opiskeluaikana tyydytetttyä esiintymistarpeensa. Sitten yllättäen opintotojen keskellä Reetta Ristimäki rakastui ja perusti perheen.

– Perheen perustaminen tuli elämänvaiheeseen, jolloin en osannut yhdistää kiinnostuksen kohteita. Silloiseen teatterimaailmaan olin mukamas liian perhetyttömäinen. Kaikkeen siihen hämmennykseen löytyi romanttinen rakkaus ja perhe perustettiin aika pikaisesti, muistelee Ristimäki.

Oopperan pönäkkä taivastelu hämmensi

Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle oopperalauluoppiin Reetta Ristimäki pyrki vasta 28-vuotiaana kahden tyttären synnyttäneenä äitinä. OKL:n klassisen laulun opettaja Kristiina Haartti sysäsi hänet musiikinpuolelle. Myöhemmin oopperalaulun esikuvat ja pedagogit Liisa Linko-Malmio ja Ritva Auvinen antoivat tärkeitä eväitä oopperamaailmaan. Oopperaopintojaan hän täydensi myös Berliinissä.

Jo opiskeluaikana syntyi Ooppera Skaala ja myöhemmin Musiikkiteatteri Kapsäkki, jonka toiminnan johtajana Reetta Ristimäki työskenteli 2000–2007 ja teatterinjohtajana 2007–2012. Reetta Ristimäki on aina halunnut myös uudistaa suomalaista oopperakenttää.

– Siihen vaikutti jälki-turkkalinen teatterikäsitykseni. Tajusin teatterin voiman. Oopperan tekemisen liittyvä pönäkkä taivastelu ei ollut mielestäni kovin uskottavaa ja tämän vuoksi halusin kehittää sitä, perustelee Ristimäki valintojaan.

Ooppera on kokonaisvaltaista musiikkiteatteria

Viimeiset kolmisenkymmentä vuotta Reetta on musiikkiteatterin ja vapaan kentän oopperaproduktioiden kautta toteuttanut näkyään. Viime vuosina hän on toteuttanut unelmiaan myös oman ohjelmatoimisto- ja tuotantoyhtiö Greta Productionin kautta.

– Nykypäivänä ooppera on kokonaisvaltaista musiikkiteatteria, jossa niin teksti, musiikki, näyttelijäntyö kuin visualisointi huomioidaan. Ooppera ei ole pelkkää musiikkia, jossa laulajat ovat säveltäjän tulkkeja vaan muutkin osat ovat yhtä tärkeitä. Minä haluan olla tekemässä tämänkaltaista täyspainoista musiikkiteatteria, korostaa Reetta Ristimäki

Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä historiallisiin ja yhteiskunnallisesti kantaa ottaviin aiheisiin sekä ohjaajan työhön. Näiden kautta hän haluaa jatkaa pedagogisen ajattelunsa kehittämistä ja syventää historian tietämystään, joka on yksi hänen nykyisistä intohimoistaan.

Tärkeintä taiteiljuudessa hänelle on aina ollut sisäinen kutsumus. Taiteen kautta hän haluaa ottaa kantaa asioihin, puuttua epäkohtiin ja synnyttää keskustelua.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.