Hyppää pääsisältöön

Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

Reettta Ristimäki lierihattupäässään poseeraa pyörän selässä
Reetta Ristimäki pyörän selässä keäsisenä päivänä Reettta Ristimäki lierihattupäässään poseeraa pyörän selässä Kuva: Eeva Mehto Reetta Ristimäki,Kuusi kuvaa

Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

Reetta Ristimäki kasvoi kolmilapsisen opettajaperheen esikoisena Nurmossa. Jo ala-asteikäisenä pikkutyttönä hän käsikirjoitti ja esitti näytelmiä. Myös musiikki, tanssi ja urheilu kuuluivat kouluiässä hänen harrastuksiinsa.

Lukion jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin Yliopistossa. Kaikenlaista harrastanut ja hyvin arvosanoin ylioppilaaksi päässyt Ristimäki opiskeli luokanopettajaksi, vaikka ala ei tuntunut ihan omalta. Monipuoliset opinnot antoivat kuitenkin mahdollisuuden jatkaa harrastamista ja syventää omia erityistaitojaan.

Kaiken hämmenyksen keskellä löytyi romanttinen rakkaus

Reetta oli saanut teatterikärpäsen pureman jo lapsena ja teatteri veti vahvasti puoleensa ja hän pyrkikin teatterikouluun, mutta intoa laimensi 1980-luvun teatterimaailman provokatiivinen ilmapiiri. Ylioppilasteatterissa hän sai opiskeluaikana tyydytetttyä esiintymistarpeensa. Sitten yllättäen opintotojen keskellä Reetta Ristimäki rakastui ja perusti perheen.

– Perheen perustaminen tuli elämänvaiheeseen, jolloin en osannut yhdistää kiinnostuksen kohteita. Silloiseen teatterimaailmaan olin mukamas liian perhetyttömäinen. Kaikkeen siihen hämmennykseen löytyi romanttinen rakkaus ja perhe perustettiin aika pikaisesti, muistelee Ristimäki.

Oopperan pönäkkä taivastelu hämmensi

Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle oopperalauluoppiin Reetta Ristimäki pyrki vasta 28-vuotiaana kahden tyttären synnyttäneenä äitinä. OKL:n klassisen laulun opettaja Kristiina Haartti sysäsi hänet musiikinpuolelle. Myöhemmin oopperalaulun esikuvat ja pedagogit Liisa Linko-Malmio ja Ritva Auvinen antoivat tärkeitä eväitä oopperamaailmaan. Oopperaopintojaan hän täydensi myös Berliinissä.

Jo opiskeluaikana syntyi Ooppera Skaala ja myöhemmin Musiikkiteatteri Kapsäkki, jonka toiminnan johtajana Reetta Ristimäki työskenteli 2000–2007 ja teatterinjohtajana 2007–2012. Reetta Ristimäki on aina halunnut myös uudistaa suomalaista oopperakenttää.

– Siihen vaikutti jälki-turkkalinen teatterikäsitykseni. Tajusin teatterin voiman. Oopperan tekemisen liittyvä pönäkkä taivastelu ei ollut mielestäni kovin uskottavaa ja tämän vuoksi halusin kehittää sitä, perustelee Ristimäki valintojaan.

Ooppera on kokonaisvaltaista musiikkiteatteria

Viimeiset kolmisenkymmentä vuotta Reetta on musiikkiteatterin ja vapaan kentän oopperaproduktioiden kautta toteuttanut näkyään. Viime vuosina hän on toteuttanut unelmiaan myös oman ohjelmatoimisto- ja tuotantoyhtiö Greta Productionin kautta.

– Nykypäivänä ooppera on kokonaisvaltaista musiikkiteatteria, jossa niin teksti, musiikki, näyttelijäntyö kuin visualisointi huomioidaan. Ooppera ei ole pelkkää musiikkia, jossa laulajat ovat säveltäjän tulkkeja vaan muutkin osat ovat yhtä tärkeitä. Minä haluan olla tekemässä tämänkaltaista täyspainoista musiikkiteatteria, korostaa Reetta Ristimäki

Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä historiallisiin ja yhteiskunnallisesti kantaa ottaviin aiheisiin sekä ohjaajan työhön. Näiden kautta hän haluaa jatkaa pedagogisen ajattelunsa kehittämistä ja syventää historian tietämystään, joka on yksi hänen nykyisistä intohimoistaan.

Tärkeintä taiteiljuudessa hänelle on aina ollut sisäinen kutsumus. Taiteen kautta hän haluaa ottaa kantaa asioihin, puuttua epäkohtiin ja synnyttää keskustelua.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.