Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Älä kuuntele!

Odysseus ja seireenit, kuva vanhasta ruukusta
Odysseus ja seireenit, kuva vanhasta ruukusta Kuva: British Museum [Public domain], via Wikimedia Commons seireenit

Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Ne ovat hengenvaarallisia.

Seireenit ovat kreikkalaisen mytologian hahmoja, joilla on naisen pää ja hiukset ja puolet naisen vartalosta, mutta lisäksi pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Seireenien jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ja seireenit laulavat. Niiden laulua ei voi vastustaa.

Seireenit elävät merellä. He houkuttelevat maagisella laulullaan laivoilla matkustavia merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi.

Näin kertoo antiikin Kreikan ajan kirjailija ja runoilija Homeros eepoksessaan Odysseus. Tarina kertoo kuningas ja sotapäällikkö Odysseuksen matkasta kotiin, kymmenen vuotta kestäneestä Troijan sodasta. Myös kotimatka kesti kymmenen vuotta, ja tuon mutkikkaan matkan aikana tapahtui paljon ja monenlaista. Oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Puhutaan myös Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä. Odysseus kohtaa matkallaan monenmoisia vastoinkäymisiä, outoja kansoja ja vaarallisia hirviöitä. Hän ennen pitkää esimerkiksi menettää laivansa ja koko miehistönsä.

Odysseuksen ensimmäinen koettelemus ovat seireenit. Odysseus haluaa kuulla seireenien legendaarista laulua, mutta ongelmana on tuon laulun vastaansanomaton viettelevyys ja sitä seuraava onneton kohtalo. Joka tuon laulun kuulee, joutuu pian petomaisten ja teräväkyntisten seireenien repimäksi.

Niinpä seikkailijamme tukkii laivansa miehistön korvat mehiläisvahalla, jotta merimiehet eivät kuulisi laulua. Hän antaa sitoa itsensä laivan mastoon, koska haluaa kaikesta huolimatta kuulla seireenien laulua. Ja niin selvitään koettelemuksesta. Selvitään varmalta tuholta.

Antiikin aikaiset tarinat kuvaavat runoilija Homeroksen kiertelevänä, sokeana laulajana. Myöhemmin on alettu epäillä hänen henkilöllisyyttään, sitä oliko hän ylipäätään olemassa, oliko Homeros historiallinen henkilö vai jotakin muuta.

Joka tapauksessa hänen nimellään kerrotut tarinat ovat olemassa, ja ne vaikuttivat jo omana aikanaan merkittävästi antiikin Kreikan kulttuuriin. Itse asiassa Homeroksen tarinoilla on ollut valtaisa vaikutus koko länsimaiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja ajatusmaailmaan. Tarinat Odysseuksen seikkailuista ovat oikeastaan kaikkien seikkailu- ja fantasiakertomusten taustalla.

Vuonna 2018 Taiteen syntymäpäivää vietettiin Euroopan Yleisradioliiton EBU:n Ars Acustica -ryhmässä jälleen perinteisin menoin. Radiofonista taidetta lähetettiin kahden satelliitin välityksellä ympäri Eurooppaa tauotta neljän tunnin ajan.

Bukarestissa Romaniassa teoksen teemana oli Odysseuksen uskomaton matka ja seireenien laulu. Laulu, jota sankarimme kuunteli kaiken uhalla.

Laulajatar Anamaria Pravicencu johtaa ryhmää nimeltä Her Voice. Ryhmän tai projektin päämääränä on omistautua naisäänen tutkimiseen. Naisen ääneen äänitaiteessa. Naisen ääneen taiteen maailmassa. Her Voice -projektin esitys on nimeltään Song of the Sirens, Seireenien laulu.

Wienissä mentiin puolestaan hyvin sähköisesti ja elektronisesti. Bukarestin esityksessä oltiin symbolisesti merellä, Wienissä oltiin myös tekemisissä veden kanssa, mutta ehkä hieman - sanoisinko - tieteellisemmin.

Wechselstrom eli vaihtovirta on kahden wieniläistaiteilijan, Christoph Theilerin ja Renate Pittroffin yhteenliittymä. Teoksessaan nimeltä Liquidation äänisignaalit on johdettu veteen, jonka kautta ne tulevat kuuluviin. Ehkä siitä johtuu teoksen outo, sanalla sanoen vedenalainen tunnelma.

Naapurimaassa Saksassa lähetys tuli - ei enempää eikä vähempää kuin - Weimarin kaupungista.

Weimar ei ainoastaan ollut legendaarisen Bauhaus-liikkeen keskus, vaan kuuluisia weimarilaisia ovat myös esimerkiksi Johann Sebastian Bach, Friedrich Schiller, Johann Wolfgang von Goethe, Friedrich Nietzsche ja Franz Listz. Että sellainen pikkukaupunki. Ja kuinka ollakaan, Taiteen syntymäpäivän 2018 lähetys tuli Weimarin Bauhaus-yliopistosta, kokeellisen radioilmaisun osastolta. Kuten kahdessa edellisessä esityksessä, veden parissa tässäkin liikutaan. Tämä on nimeltään A Fabulative Archipelago eli noin vapaasti käännettynä vaikkapa satujen saaristo tai tarinoiden saaristo.

AVARUUSROMUA 15.4.2018 - OHJELMAN MUSIIKKI:
ANAMARIA PRAVICENCU/HER VOICE: Song of the Sirens (Live from Bratislava, EBU Art's Birthday 2018)
WECHSELSTROM: Liquidation (Live from Vienna, EBU Art's Birthday 2018)
BAUHAUS-UNIVERSITÄT WEIMAR CHAIR FOR EXPERIMENTAL RADIO (LAURA DANG, JASON LANGHEIM, GRIT LIEDER, DOREEN SMOLENSKY & MARKUS WESTPHAL) & ISLAND SONGS with MARTIN HIRSCH: A Fabulative Archipelago (Live from Weimar, EBU Art's Birthday 2018)

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri