Hyppää pääsisältöön

Miljardidiilin ontuvat sote-lupaukset: käsikirjoitus

MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva.
MOT:n ohjelmien käsikirjoituksiin liitettävä logokuva. Kuva: Yle, Camilla Arjasmaa MOT

Meri-Lappi ja Forssan seutu nousivat viime vuonna otsikoihin kapinoimalla näyttävästi sote-uudistusta vastaan. Valtiovallan ajamaa palvelujen karsimista yritettiin torjua terveydenhuollon ulkoistuksilla, joiden arvo nousee jopa miljardiluokkaan. Kriitikoiden mielestä jättiulkoistukset eivät kuitenkaan takaa mitään.

Aaro Tiilikainen, kaupunginvaltuutettu (vas.), Kemi:
”Se lobbaustoiminta oli niin kovassa vauhdissa syksyllä siinä, että siinä ei totuuden puhujille ollut yösijaa.”

Mika Penttilä, kaupunginvaltuutettu, (kok.), Forssa:
”Se olisi kyllä suuremman luokan yliampumista ja minun mielestäni harhaanjohtamista”

MOT: Miljardidiilin ontuvat sote-lupaukset

Meri-Lapissa huolenaihe on oman sairaanhoitopiirin sairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.

MOT: Onko tärkeää, että palvelut saa läheltä?

Janne Rytkönen, Kemi:
”Kyllä on hyvä, että saa täällä leikattua.”

MOT: Miltäs tuntuisi, jos sairaala siirtyisi pääasiassa naapurikaupunkeihin?
”Ei se hyvältä kuulosta.”

Vielä nyt sairaala tarjoaa palveluja laajasti: Monenlaista kirurgiaa, synnytyksiä ja ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen. Meri-Lapissa on pelätty, että jo annetutut uudet säädökset sekä tuleva sote-uudistus voivat kutistaa sairaalan jopa lähes pelkäksi terveyskeskukseksi.

MOT: Mikä merkitys teidän perheelle on sillä, että synnytys on mahdollista Kemissä?

Max Peteri, Kemi:
”Kyllä sillä on hirveen suuri merkitys. Meillä ei edellinen synnytys edennyt niin kuin olisi tarkoitus ollut. Siinä vaadittiin sitten ihan tehohoitoa, ja kaikkea, jota pystyttiin täällä meillä vielä toistaiseksi ihan vielä tarjoamaan.”

”Henkilökunta täällä sanoi, että välttämättä ei olisi käynyt kauheen hyvin, jos olisi pitänyt lähteä kuljettamaan.”

Sairaalan toimintojen väheneminen tarkoittaisi sitä, että poistuvia palveluja pitäisi hakea yli sadan kilometrin päästä esimerkiksi Oulusta.

Maiju Huhtakangas, Kemi:
”Onhan siinä järjestelyjä, jos on töissä vaikka toinen vanhempi, ja on muita sisaruksia. Niin saada sitten hoitoon ja näin. Onhan se paljon helpompi kun se on täällä omassa kunnassa.”

Kari Vaahto, Kemi:
”Meillä on esimerkiksi kaksi paperitehdasta tässä ympärillä, suuri öljysatama, kaivostoimintaa. Torniossa suuri terästehdas. Tuon radan kautta kulkee suuria myrkkymääriä jatkuvasti.”

”Jos tuossa VR:llä kaatuu vaunut, niin ei Rovaniemelle moni kerkeä elossa.”

Meri-Lapin sote-väki on arvioinut itse, että sairaanhoitopiiristä voi hävitä jopa useita satoja työpaikkoja.

Timo Nousiainen, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan sote-projektin johtoryhmä:
”Ne keskeiset asiat mitkä ovat, on synnytys, tehohoito ja päivystys. Jos sieltä sitten joku näistä kolmesta jalasta lähtee pois, niin sen jälkeen tavallaan se sairaala lopettaa.”

Viime vuonna Meri-Lapissa tehtiin paljon melua nostanut ratkaisu, jonka lupailtiin pelastavan sairaalan palveluja. Meri-Lapin kunnat päättivät ulkoistaa ison osan keskussairaalansa toiminnoista ja muutakin terveydenhuoltoa.

Syntyi 15 vuoden ja noin miljardin euron arvoinen ulkoistussopimus, jossa Meri-Lapin kumppanina on terveysyhtiö Mehiläinen. Käytännössä palvelut ulkoistettiin kuntien ja Mehiläisen yhteisyritykseen. Usko ulkoistuksen hyötyihin on kuitenkin jakanut puolueita ja puolueryhmiä Meri-Lapissa voimakkaasti.

MOT: Pelastaako tämä sopimus sairaalan palvelut?

Teija Jestilä, kaupunginvaltuutettu (sd.), Kemi:
”Kyllä minä usko siihen, että se pelastaa”

MOT: Aaro, pelastaako tämä sopimus sairaalan palvelut?

Aaro Tiilikainen, kaupunginvaltuutettu (vas.), Kemi:
”Ei, sehän tässä tässä on tietysti yksi peruskysymys.”

Sote-uudistus on kesken ja sen seuraukset on vielä näkemättä Meri-Lapissa. Osa palveluja keskittävistä säädöksiä on kuitenkin jo annettu. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ne koskevat myös ulkoistettua sairaalaa.

Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö:
”On esimerkiksi laki terveydenhuollon valtionavusta ja suunnittelusta. Tässä todetaan, että jos kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja yksityiseltä, niin sen tulee noudattaa samoja laatuvaatimuksia kuin julkisen sektorin.”

Kiireellisen hoidon asetuksen mukaan synnytyksiä tulisi olla sairaalassa vähintään n. 1000 kappaletta vuodessa. Länsi-Pohjan keskussairaalassa oli vuonna 2017 reilut 500 synnytystä. Määrävaatimuksesta voidaan tinkiä poikkeusluvalla.

grafiikka:
Synnytykset
vaatimus n. 1000 kpl
2017 518 kpl

Lähde: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

MOT: Takaako tämä sopimus Mehiläisen kanssa sen, että synnytykset jatkuvat siellä ko sairaalassa?

Timo Nousiainen, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan sote-projektin johtoryhmä:
”Suoraan se ei takaa. Meillä on nyt poikkeuslupa synnytysten järjestämisen tämän vuoden loppuun. Ja tähän joudutaan hakemaan jatkoa tälle poikkeusluvalle.”

Tänä vuonna voimaan tulevan keskittämisasetuksen määräys edellyttää, että lonkan ja polven tekonivelleikkauksia tulee olla vähintään noin 600 kappaletta vuodessa. Länsi-Pohjassa määrä oli vuonna 2017 noin 400.

Grafiikka:
Lonkan ja polven tekonivelleikkaus
vaatimus n. 600 kpl
2017 403 kpl
Lähde: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

MOT: Entäs nämä polven ja lonkan tekonivelleikkaukset. Takaako sopimus Mehiläisen kanssa sen, että nekin säilyvät tässä sairaalassa?

Timo Nousiainen, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan sote-projektin johtoryhmä:
”Suoraanhan ei pysty sanomaan, että takaako vai ei. Mutta meillä ajatuksena on se, että tässä Mehíläisen sopimuksen kanssa niin voidaan tuoda tänne vakuutuspotilaita tai lähetepotilaita.”

MOT: Jos teidän toivo on näissä lähetepotilaissa, niin onko se kirjattu sopimukseen, että niitä myös saadaan?

Timo Nousiainen, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan sote-projektin johtoryhmä:
”No ei tietenkään. Mutta meillä on palvelusopimuksessa ajatus, että nykyiset palvelut säilytetään lainsäädännön puitteissa ja yhdessä tehdään toimia sen eteen.”

Meri-Lapin ulkoistussopimuksessa todetaan joka tapauksessa suoraan, että sopimuksen sisältö ei ole kiveen hakattu. Palvelut saattavat muuttua esimerkiksi uusien lakien takia.

MOT: Voiko tällainen ulkoistus pelastaa Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut supistuksilta?

Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö:
”Luulen, että se voi olla aika hankalaa”

MOT: Jos tuo 600 kappaleen minimivaatimus koskien tekonivelleikkauksia ei täyty, niin poistuvatko ne sieltä sairaalasta?

Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö:
”Kyllä ne käytännössä varmaakin silloin loppuvat sieltä.”

MOT: Siis poistuvat ulkoistuksesta huolimatta?

Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö:
”Kyllä ne poistuvat ulkoistuksesta huolimatta.”

MOT: Jos tuhannen kappaleen vaatimus ei täyty eikä uutta poikkauslupaa saada, niin poistuvatko synnytyksetkin tästä sairaalasta?

Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö:
”Kyllä se tarkoittaa käytännössä sitä.”

Keskittämisasetus määrää ensi kesästä alkaen tekonivelleikkausten ohella joillekin muillekin leikkauksille minimääriä, joihin Länsi-Pohjan keskussairaala ei yltänyt viime vuonna.

Grafiikka:
Leikkausmääriä 2017 vaatimus

  • primääri rintasyöpä 96 150
  • paksusuolisyöpä 35 70
  • munuaissyöpä 6 70
  • selkäkirurgia 104 150

Lähde: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos ja Meri-Lapin soteprojektin johtoryhmän puheenjohtaja ovat siis samaa mieltä siitä, että Meri-Lapin ulkoistus ei sementoi palveluja ainakaan sataprosenttisella varmuudella. Kemin kaupunginvaltuutetun Aaro Tiilikaisen mielestä ulkoistuksen lobbaajat antoivat miljardidiilistä toisenlaisen kuvan silloin, kun nimiä ei vielä ollut papereissa.

Aaro Tiilikainen, kaupunginvaltuutettu (vas.), Kemi:
”Otettiin Mehiläisestä minuunkin yhteyttä. Tuotiin kovasti esille, että tämä homma on melkein selvä, että he kykenevät hoitamaan nimenomaan erikoissairaanhoidon, sitä korostettiin.”

”Että he pelastavat leikkaustoiminnan ja synnytykset. Siinä oli mukana keskeisesti virkamiehiäkin.”

”Jo hyvissä ajoin oli kaikille selvää jo elokuussa 2017, tulivat nämä asetukset, jotka koskevat keskittämistä ja kiireellistä hoitoa. Että olemme vaikeuksissa tämän leikkaustoiminnan ja synnytystoiminnan suhteen. Mutta se koskee aivan samalla lailla sekä yksityistä että julkista toimintaa silloin kun sitä tehdään verovaroilla.”

”Tämä viesti ei mennyt millään perille, koska se lobbaustoiminta oli niin kovassa vauhdissa syksyllä siinä että siinä ei totuuden puhujille ollut yösijaa.”

MOT: Annettiinko siellä liian leveitä lupauksia, niin kuin Aaro tuossa sanoi?

Teija Jestilä, kaupunginvaltuutettu (sd.), Kemi:
”En nyt osaa niitä tietenkään yksilöidä tässä. Siellä kerrottiin, eri firmat kertoivat omista palveluistaan ja ajatuksistaan tämän perustettavan yhteisyrityksen näkökulmasta. Mutta kyllä minun ymmärrys on, että me niitä palveluja saamme joiden puolesta olemme olleet huolissamme.”

Mehiläinen kieltäytyi haastattelusta. Yhtiö totesi sähköpostitse pyrkivänsä turvaamaan Länsi-Pohjan palvelut lakipykälien asettamissa rajoissa. Leikkaustoiminnan vähenemisellä ja synnytysten poistumisella voi olla kerrannaisvaikutuksia Länsi-Pohjan keskussairaalan tärkeinä pidettyihin toimintoihin. Esimerkiksi ortopedeillä tulisi olla päiväaikaisia kiireettömiä töitä, jotta työ voidaan rytmittää järkevästi päivystyksen ja muiden tehtävien välillä.

Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö:
”Jos sairaalasta häviää synnytykset ja leikkaustoiminta supistuu, niin kyllä se vaikuttaa. Kun se vaikuttaa päiväaikaiseen toimintaan, niin se vaikuttaa aika paljon myös päivystyksen ylläpitoon.”

”Yhden päivitysringin ylläpito vaatii noin 10 – 12 lääkäriä. Jos niillä ei ole päiväsaikaan vastaavaa työtä, niin sitä on ehkä liian kallis pitää koko ajan paikalla.”

Edellä puhuttiin jo annetuista säädöksistä. On toinen kysymys, kuinka tuleva sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluihin.

MOT: Onko sataprosenttisen varmaa, että näitä polven ja lonkan tekonivelleikkauksia, synnytyksiä ja anestesiaa vaativia leikkauksia on siellä esimerkiksi viiden vuoden päästä takuuvarmasti?

Timo Nousiainen, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan sote-projektin johtoryhmä:
”Ei se varmaa ole. Tässä maakuntamallissa ne olisi sataprosenttisen varmasti viiden vuoden päästä melkein kaikki sieltä poistunut. Tässä on kuitenkin jonkinlaiset mahdollisuudet, että osa palveluista olisi. Ja sitten osittain tässä on ajatuksena, että tänne pystytään tuomaan mahdollisesti muita palveluja Mehiläisen toimesta.”

Vuonna 2017 sote-uudistusta vastaan kapinoitiin näyttävästi myös Forssan seudulla. Terveydenhuoltolain muutos oli lakkauttamassa ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen Forssasta. Uudet säädökset olivat myös vähentämässä leikkaustoimintaa.

Pertti Munck, Forssa:
”Olen täällä saanut apua ennenkin, että tämä on minulle tuttu paikka, isoja leikkauksiakin on minulle täällä tehty. Vähän on viety täältä jo, mutta ei enempää saisi yhtään viedä enää."

Jukka Perälä, Forssa:
”Parempi kuin kilometrejä ajaa sairauden takia, että pääsee omalla paikkakunnalla heti apua saamaan.”

Täälläkin väki siis arvostaa lähipalveluja. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä alkoi suunnitella vuonna 2016 isoa sote-ulkoistusta torjuakseen palvelujen karsimista.

Keinoista palvelujen turvaamiseksi kehittyi kuitenkin tulikuuma kunnallispoliittinen kiista.

Mika Penttilä, kaupunginvaltuutettu (kok.), Forssa:
”Ulkoistushanke alkoi näyttää siltä, että siinä ainoastaan koitetaan kiertää näitä jo valmisteilla olevia mutta vielä keskeneräisiä lakihankkeita.”

”Nythän on käynyt jo selväksi, että kun laki ei ole vieläkään valmis, ei ole valinnanvapaudesta ei olla vielä valtakunnantasolla yhtä mieltä kuinka se tulee toteutumaan. Ja koko maakuntauudistus on vielä valmisteilla, niin se että luvataan näitten palvelujen säilyminen kautta turvata työpaikat, se oli kyllä suuremman luokan yliampumista ja minun mielestä harhaanjohtamista.”

Forssan kaupunginvaltuutettu ja keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila kannatti ulkoistusta viimeiseen asti.

Sirkka-Liisa Anttila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (kesk), Forssa:
”Meillähän on siis ollut, ja on vielä tälläkin hetkellä, mutta ei sitten enää kun sote tulee, peruserikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ollut yhdistettynä 17 vuotta. Ja se on toiminnut erinomaisella tavalla, säästänyt kustannuksia.”

”Ja nyt sitten sote-ratkaisu purkaa tämän integraatiomahdollisuuden. Siinä yhteydessä, kun meillä oli hyvät tulokset toiminnastamme, niin tämä oli se suurin syy miksi lähdimme selvittämään, löytyisikö kuntien ja yrityksen välille mahdollisuus tehdä yhtiö, jonka kautta voitaisiin säilyttää nämä palvelut”

Forssan seudun ulkoistuskumppaniksi valittiin vuonna 2017 Pihlajalinna-ryhmittymä. 15 vuoden ulkoistussopimus olisi ollut yli puolen miljardin euron arvoinen ja se olisi koskenut mm. Forssan sairaalan terveyspalveluja. Ulkoistuksella oli tarkoitus torjua terveydenhuoltolain aiheuttama terveyspalvelujen karsiminen. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä terveydenhuoltolaki koskee kuitenkin myös ulkoistettua sairaalaa, kun kyse on kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista. Kuinka ulkoistus voisi silloin suojata Forssan sairaalaa terveydenhuoltolain aiheuttamilta supistuksilta?

Juha Heino, yhtymäjohtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä:
”Tämä palveluntuottajan niin sanottu innovatiivinen ratkaisu olisi tuonut mahdollisuuden jatkaa tätä leikkaustoimintaa, koska silloin ei olisi tulkittu sitä, että se olisi ollut kunnan järjestämisvastuulla olevaa toimintaa. Se oli oma näkemyksemme.”

MOT: Mistä on kyse, kun puhutaan innovatiivisesta ratkaisusta?

Juha Heino, yhtymäjohtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä:
”Se on valitettavasti liikesalaisuuden piirissä, ja sitä teidän pitää kysyä palvelun tuottajalta.”

Forssan kaupunginvaltuutetut pääsivät tutustumaan palvelut turvaavaan innovatiiviseen ratkaisuun lukemalla salaisia papereita kaupungintalolla.

Mika Penttilä, kaupunginvaltuutettu (kok.), Forssa:
”Vahvasti valvottiin, että niitä asiakirjoja ei kopioida, tai että niistä ei oteta valokuvia tai tehdä muutenkaan muistiinpanoja.”

Minä en saa lukea papereita. Kuulin kuitenkin ”innovatiivisen ratkaisun” sisällöstä selostuksen, joka vaikuttaa erikoiselta. Forssan seudun asukkaista olisi tullut Pihlajalinnan taustalla olevan vakuutusyhtiön vakuutusasiakkaita. Kuntien vastuulla olevia terveyspalveluja olisi siis annettu vakuutuksen perusteella.

Ajatus oli se, että terveydenhuoltolain määräykset palvelujen karsimisesta eivät olisi koskeneet Forssan sairaalaa enää sitten, kun potilaat olisivat olleet muodollisesti yksityissairaalan vakuutusasiakkaita eivätkä julkisen sairaalan potilaita.

Grafiikka:
Vakuutusasiakas, ei terveydenhuoltolakia

MOT: Onko tämä tosiaan juridisesti pitävä järjestely siihen, että päästään eroon julkista terveydenhuoltoa koskevista määräyksistä?

Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö:
”Niin kuin sanottu, tähän on aika innovatiivinen ratkaisu ja viime kädessä sitten hallinto-oikeudet joutuisivat ottamaan tähän kantaa.”

”Kyllä siinä mennään aika paljon ehkä lainsäädännön harmaalle alueelle.”

”Terveydenhuoltolaki ei koske yksityistä toimintaa. On sitten sama juttu vakuutuksella toteutetun terveydenhuollon kohdalla. Eli se on yksityistä terveydenhuollontoimintaa.”

”Joudutaan kysymään ehkä kuntalain puolelle, että mitkä on kunnan velvollisuus ja tehtävät hoitaa. Onko sen velvollisuus vakuuttaa potilaat tällä tavalla.”

MOT: Onko todellakin mahdollista kiertää terveydenhuoltolain määräyksiä niin, että asukkaista tehdään vakuutuspotilaita?

Juha Heino, yhtymäjohtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä:
”Palvelutuotannon innovatiivista ratkaisua en edellä mainituista syistä kommentoi.”

MOT: Onko annettu liian laveita lupauksia siitä, että tällainen ulkoistus voi turvata palvelut?

Juha Heino, yhtymäjohtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä:
”Oman asiantuntijanäkemykseni on edelleenkin muuttumaton. Minä valmistelijana vilpittömästi uskoin ja uskon edelleen tähän toimintamalliin, jota olimme valmistelemassa.”

Sirkka-Liisa Anttila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (kesk), Forssa:
”Kysymyshän oli siitä, että tämä yritys olisi tehnyt tämän vakuutuksen. Asiakkaille siitä ei olisi syntynyt minkäänlaisia kustannuksia. Tämä oli ihan normaali laillinen tapa toimia ainakin tarjoajan mielestä. Ja meidän kun sitä selvitettiin.”

”Tämä oli juuri se ratkaisu, minkä takia loppusuora aukesi Pihlajalinnan puolesta, eikä Terveystalon puolesta. Juuri tämä malli, miten toimitaan ja mahdollistetaan toiminta jatkossa.”

Pihlajalinnan mukaan ulkoistukseen olisi liittynyt vakuutuksen kaltaisia piirteitä, mutta kuntalaisten muuttuminen vakuutuspotilaiksi on yhtiön mielestä pitkälle menevä johtopäätös sopimuksesta. Forssan kaupunginvaltuutetut kaatoivat edellisen valtuuston jo kertaalleen hyväksymän ulkoistushankkeen syksyllä 2017. Sen jälkeen sairaalan leikkaustoimintaa on supistettu. Henkilötyövuosia on vähentynyt parikymmentä yhteensä yli tuhannesta.

MOT: Oliko tämä ulkoistusprojekti kaiken vaivan väärti, jos sillä pyrittiin torjumaan näin pientä työpaikkojen vähennystä?

Sirkka-Liisa Anttila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (kesk), Forssa:
”Tämä on vasta alkua. Kannattaa muistaa, että se mitä tapahtuu vuonna 20… 2020 kun maakunta astuu kuvaan mukaan, siitä me emme kukaan tiedä vielä mitään.”

MOT: Kun eduskunta äänestää vielä tämän vuoden aikana sote-uudistuksesta, niin äänestätkö puolesta vai vastaan?

Sirkka-Liisa Anttila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (kesk), Forssa:
”Totta kai äänestän puolesta.”

MOT: Eikö ääni sote-uudistuksen puolesta ole tavallaan myös ääni sen puolesta, että tämän kaltainen palvelujen karsiminen mitä siellä Forssan seudulla on nähty, voi sitten jatkua?

Sirkka-Liisa Anttila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (kesk), Forssa:
”Forssan seudulla on tämän terveydenhuoltolain karsimiset tehty. Mutta sitten kokonaan uusi asia on se, mitä tapahtuu Hämeen maakunnan toimesta, kun meillä on kolme seutukuntaa.”

”Suurin pelkoni siinä on se, että nähdäänkö Hämeenlinnan seudulla, että on kaksi muutakin seutukuntaa. Mutta tämä uudistus me tarvitaan ja äänestän sen puolesta, siitä ei ole hetkeäkään ollut kysymys. Mutta hallituspuolueenkin kansanedustajan tehtävä miettiä maakunnan ja oman seutukunnan näkökulmasta, ja niin olen tehnyt. ”

MOT: Voiko sote-uudistus vielä kaatua?

Sirkka-Liisa Anttila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja (kesk), Forssa:
”En usko että se kaatuu.”

Sote-uudistuksen kynnyksellä moni kunta on ulkoistanut terveydenhuoltoaan tai selvittänyt ulkoistusta. On ennustettu, että soten kaatuminen voisi johtaa isoon ulkoistusbuumiin.

Liina-Kaisa Tynkkynen, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto:
”Varmaan pienissä kunnissa, voisin ajatella, että siellä näitä haluja olisi. Sitä näillä ulkoistuksilla yritetään turvata, että ne palvelut pysyisi siellä oman kunnan alueella.”
”Mun oma näkemys on se, että tällaiseen kuntapohjaiseen malliin ei välttämättä enää olla palaamassa, uudistuksen suunnittelussa, tapahtui tämän nykyisen hallituksen esitykselle sitten mitä tahansa.”
”On varmaan edelleen perusteltua rajoittaa valtion taholta sitä, mitä kunnat voivat tehdä. Eli eihän se vääjäämätöntä välttämättä ole, että syntyy sellainen valtava ulkoistusten aalto. Vaan kyllähän niihin on nytkin puututtu, niin miksi niihin ei voitaisi puuttua tulevaisuudessakin.”

Meri-Lapin miljardisopimuksen kohtalo on vielä auki kilpailutuksesta tehtyjen valitusten takia. Kilpailutuksen hävinnyt Pihlajalinna-ryhmittymä syyttää valituksessaan tarjouskilpailun järjestäjää ympäripyöreistä vertailuperusteista, jotka mahdollistavat mielivallan palveluntuottajan valinnassa.

Tarjoajilta pyydettiin muun muassa suunnitelma erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuskehityksen hallitsemiseen. Hankintayksikkö arvosti mm. toimeenpanokelpoisia kehitystoimenpide-ehdotuksia.

MOT: Eikö tällaisen kysymyksen voi nyt voi jokainen, joka siihen vastaa, niin ymmärtää omalla tavallaan?

Timo Nousiainen, puheenjohtaja, Länsi-Pohjan sote-projektin johtoryhmä:
”Kyllä minusta tuntuu, että aika samalla tavalla se on ymmärretty. Ja aika lailla perusasioillahan näitä minun ymmärtääkseni näitä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa niitä kustannuskehitystä on tehty.”

Pihlajalinnan-ryhmä nostaa valituksessaan esiin myös Meri-Lapin kilpailutukseen keskeisesti osallistuneen Pertti Sakaranahon, joka on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri. Pertti Sakaranaholla on kytkös tajouskilpailun voittaneeseen Mehiläiseen kilpailutusta edeltäneeltä ajalta. Sakaranaho toimi Mediverkko-nimisessä terveysyhtiössä johtotehtävissä vuoteen 2012 asti. Sakaranaho myös omisti Mediverkon osakkeita. Mehiläinen osti Mediverkon noin kolme vuotta sitten. Sakaranahon omistaman yhtiön tilinpäätöksen perusteella näyttä siltä, että hän sai vajaan 300 000 tuhannen euron korvauksen Mehiläiseltä Mediverkko-omistuksestaan. Mehiläisen ja Mediverkon yhdistymisen yhteydessä Mediverkosta siirtyi Mehiläiseen Sakaranahon entisiä johtajakollegoita. Samoja entisiä johtajakollegoita osallistui Mehiläisen edustajina vuonna 2017 Meri-Lapin kilpailutusprosessiin. Heitä olivat Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää ja liiketoimintajohtaja Markku Näreneva. Sakaranaho on osallistunut mm. tarjoajien pisteytykseen Meri-Lapin kilpailutuksessa.

Pertti Sakaranaho, ylilääkäri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri:
”Tietenkin se jääviysasia on sellainen, joka pitää itse ratkaista. Ja keskustelin siitä kyllä muidenkin kanssa, ja sitten tultiin siihen tulokseen, että kun minulla ei minkäännäköisiä sidoksia ole mihinkään näistä firmoista, jotka tässä on tarjoajina, niin katsoin, että en ole jäävi osallistumaan tähän työhön.”

MOT: Tarjousprosessissa ja neuvotteluissa on kuitenkin tullut vastaan vanhoja tuttujasi sieltä Mediverkko-yhtymän johtoportaasta, johon olet itsekin tavallaan lukeutunut. Kuinka esteettömyytesi on toteutunut tässä tarjousprosessissa, jos otetaan huomioon tausta?

Pertti Sakaranaho, ylilääkäri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri:
”Niin kuin äsken sanoin, minulla on kontakteja näihin kaikkiin tarjoajafirmoihin ja siellä työskenteleviin ihmisiiin. Kyllä tämä hankintaprosessi minun mielestäni, koko hankintayksikön toiminta on ollut puolueetonta ja siinä ei ole puolueellista toimintaa missään nimessä ollut.”

Sakaranaho ei halua vahvistaa summaa, jonka hän sai noin kolme vuotta sitten mehiläiseltä Mediverkko-osakkeistaan. Meri-Lapin ulkoistetut palvelut on tarkoitus käynnistää kesällä, vaikka ulkoistuksesta aloitettu valitusprosessi olisikin silloin vielä kesken.

Max Peteri, Kemi:
”Kyllä on minun mielestäni ehdottoman tärkeätä, että voidaan taata kriittisen hoidon ja muunlaisen avun tarve kun se on aiheellista.”

Kari Vaahto, Kemi:
”Toivon, että tämä sairaala pysyy täällä, tämä on kemiläisille elintärkeä.”