Prisma: Sinisen planeetan tulevaisuus – Miten valtameret pelastetaan?

Merien tila heikkenee nopeasti, mutta onko liian myöhäistä kääntää suunta?

Sir David Attenborough ja äärimmäisen uhanalainen merinahkakilpikonna. Lajin kohtaloksi on koitumassa verkkoihin takertuminen ja pesimärantojen rakentaminen. Merien tila heikkenee nopeasti, mutta onko liian myöhäistä kääntää suunta? Kuva: Gavin Thurston 2017 Yle TV1,Sininen planeetta II

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 16.04.2018 - 15:47. Päivitetty 19.11.2020 - 20:50

TV1 lauantaina 21.11.2020 klo 13.40 - 14.30, Areenassa

Merien tila heikkenee nopeasti, mutta onko liian myöhäistä kääntää suunta? Miltä näyttää valtamerien tulevaisuus? Mitä viimeisimmän tieteellisen tiedon perusteella pitäisi tehdä?

Sininen planeetta II -sarjan tekijät kävivät kuvauksia varten valtamerimaailman jokaisessa kolkassa. Sarjassa on kohdattu merkillisiä eläimiä ja saatu uutta tietoa siitä, minkälaista elämää on aaltojen alla. Samalla nähtiin, minkälainen vaikutus ihmisillä on meriin.

Toimintaa luonnon puolesta

Sininen planeetta II -sarjan jatko-osassa tavataan edelläkävijöitä, jotka yrittävät kääntää valtamerien kehityksen suunnan ja jotka yrittävät pelastaa merten haavoittuvimpia asukkaita.

Syrjäisellä Etelä-Georgian saarella Etelä-Atlantilla tavataan muovijätettä, joka päätyy albatrossin poikasen ravinnoksi. Merien tila heikkenee nopeasti, mutta onko liian myöhäistä kääntää suunta? Kuva: John Dickens Yle TV1,Prisma: Sinisen planeetan tulevaisuus

Sir David Attenborough´n juontamassa dokumentissa Sinisen planeetan tulevaisuus tavataan asiantuntijoita muun muassa Norjassa, jossa saatiin sillikanta elpymään rajoittamalla ankarasti pyyntiä. Entä minkälaisia vaikutuksia ihmisen aiheuttamalla melulla on merten luontoon?

Muovia jo erämaassakin

Sininen planeetta II -kuvauryhmät ovat löytäneet muovia kaikkein syrjäisimmistäkin paikoista. Muovia päätyy joka vuosi meriin noin kahdeksan miljoonaa tonnia.

Etelä-Georgiassa jättiläisalbatrossin kanta on vähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tutkija Lucy Quinn kuuluu brittiläiseen Antarktiksen-tutkimusryhmään. Hän on erityisen huolissaan poikasten ruoaksi päätyvästä muovista.

Blue Planet II. Tuotanto: BBC, Britannia, 2017. Dokumentti on esitetty Ykkösellä edellisen kerran 2018.

Lisää ohjelmasta

Prisma: Sinisen planeetan tulevaisuus - 18.4.2018

Uskontojen yhteinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta sunnuntaina 13.3. klo 10 YleTV1:llä

Ekumeeninen ja uskontojen yhteinen rukoushetki.

Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään suorana Yle TV1:llä Rauhanrukous Ukrainan puolesta. Tilaisuus järjestetään Alppilan kirkossa, jossa valmistaudutaan tällä hetkellä myös Ukrainasta tulevien pakolaisten hätämajoitukseen.

Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.

Plastsoporna i Stilla havet överraskar forskarna – skräpvirveln visade sig sjuda av liv

Att avlägsna soporna kan göra mer skada än nytta.

Livet tycks vara i full färd med att anpassa sig och lära sig utnyttja de flytande plastsoporna i Stilla havet. Skräpmattorna håller sakta men säkert på att förvandlas till flytande rev, sprängfyllda med livets mångfald. Det finns de som säger att om vi skulle avlägsna de här plastsoporna nu, skulle vi göra mera skada än nytta.

Världens ledare har enats om att ta fram ett historiskt avtal om plastskräp: "Det största som har hänt på riktigt länge"

En internationell lag om plastskräp är målet.

Ett globalt avtal för plast har kommit ett steg närmare. FN:s miljöförsamling Unea har beslutat att förhandlingar om ett "Parisavtal" för plastföroreningar ska inledas. 175 länder deltog i konferensen i Nairobi som avslutades förra veckan.

Invasiva arter åker snålskjuts på plastskräp över världshaven – kan överleva i åratal och hotar känsliga ekosystem

Lever längre ute på öppet hav än man har trott.

Plastskräp som hamnar i havet har visat sig vara ett utmärkt sätt för invasiva arter att sprida sig. Enligt forskare lever de också längre ute på havet än man tidigare har trott var möjligt. Med hjälp av plastskräp hittar främmande och invasiva arter sin väg också till avlägsna platser, som Påskön.