Hyppää pääsisältöön

Kuolinsiivous haastaa konmarituksen – ruotsalainen isoäiti loi maailmanlaajuisen ilmiön

margareta magnusson
margareta magnusson Kuva: (c) Alexander Mahmoud kuolema

Unohda konmaritus, aloita kuolinsiivous. Tavaroiden karsimisen trendiä jatkaa nyt ruotsalainen 82-vuotias Margareta Magnusson. Hänen esikoiskirjansa kuolinsiivouksesta on käännetty kohta 30:lle kielelle, vastikään myös suomeksi.

"Yleensä kuolinsiivous suoritetaan jonkun kuoltua. Tällöin kyseinen henkilö on päättänyt päivänsä käymättä läpi ullakkoaan ja vaatekaappejaan, joten sukulaisten on marssittava paikalle ja käärittävä hihansa. Olen tehnyt sen useamman kerran."

Näin kirjoittaa Margareta Magnusson kirjassaan Mitä jälkeen jää – taito tehdä kuolinsiivous.

Kaikki alkoi siitä, että Magnusson halusi säästää omat lapsensa raivausurakalta. Hän tyhjensi kellarinsa ja ullakkonsa ja lahjoitti pois turhat tavarat. Samalla hän kirjoitti kirjaa kuolinsiivouksesta.

– Mielestäni ei ole reilua, että kun sinua ei enää ole, perheesi pitää huolehtia kaikesta tavarasta.

Tavaran määrällä ei voi enää erottautua.

Ajassamme vallitsee karsimisen, vähentämisen ja järjestämisen trendi. Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtisen mukaan kyse on siitä, että koska melkein kaikilla on liikaa tavaraa, tavaran määrällä ei voi enää erottautua.

– Silloin kysymys on siitä kuka parhaiten pystyy hallitsemaan tavaramääriä. Ja psykologisesti kyse on siitä, että haluaa ottaa haltuun elämää ja saada siihen järjestystä.

Magnusson pohtii, kuinka paljon harmia ja huolta jostain hänen tavarastaan on perikunnalle.

Ei siis ihme, että Magnussonin esikoiskirjasta tuli kansanvälinen menestys. Japanilainen Marie Kondo sai itseään yli kaksi kertaa vanhemman ruotsalaisen haastajan.

Iän lisäksi naisissa on muitakin eroavaisuuksia. Kondo kysyy, tuottaako jokin tavara hänelle itselleen iloa. Magnusson pohtii, kuinka paljon harmia ja huolta jostain hänen tavarastaan on perikunnalle.

Kuolinsiivouksen voi aloittaa jo nuorena

Osa Maagnussonin kirjan viehätyksestä on se, että sen viesti on tuttu kaikille keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. Vanhemmiten ihmiselle tulee halu alkaa vähentää tavaroita ympäriltään.

Magnusson on pukenut sanoiksi ilmiön, joka on tuttu monille ja käytännössä kuolinsiivousta on tehty aina. Siitä ei vain ole näin suorasanaisesti puhuttu ääneen.

– Eri aikoina ihmiset on halunneet valmistautua kuolemaan eri tavoin, halunneet että asiat ovat järjestyksessä kun he lähtevät. Se kuuluu hyvän kuoleman ihanteeseen, muistuttaa Anu Lahtinen.

Eri aikoina ihmiset on halunneet valmistautua kuolemaan eri tavoin.

Kuolinsiivousta ei koskaan voi aloittaa liian aikaisin, sanoo Margareta Magnusson, joka on edelleen tukevasti elossa. Joskus, tosin harvakseltaan, hän jopa ostaa jotain uutta. Hän ei pidä kuolinsiivousta surullisena puuhana.

Päinvastoin, tavaroiden karsiminen helpottaa arkea jo ennen tuonpuoleista. Kuolinsiivousta voi tehdä vaikka kolmikymppisenä.

Margareta Magnussonin kirjan kansi
Margareta Magnussonin kirjan kansi kuolema


"Nykyään minun ei enää tee mieli juosta ympäri Tukholmaa tutustumassa kaupungin tarjontaan, ja niinpä minulla on aikaa tutustua asuntoni tarjontaan, siis kuvajaiseen omasta elämästäni." – Margareta Magnusson

Kirjassaan Magnusson antaa käytännön vinkkejä kuolinsiivouksen tekemiseen. Sitä ei pidä aloittaa mistään pienestä ja tunnepitoisesta, kuten vaikka valokuvista tai kirjeistä. Niiden kanssa ajautuu vaikealle ja upottavalle muistojen bulevardille.

Parasta on aloittaa jostakin, johon ei liity liikaa tunteita. Kellarista ja ullakosta sekä eteisen kaapeista ja vaatekomeroista.

Parasta on aloittaa jostakin, johon ei liity liikaa tunteita.

Kaikkea ei tarvitse heittää pois. Magnussonilla on asunnossaan myös laatikko, jossa lukee "heitä pois". Viesti on jälkeenjääville. Laatikkoon hän laittaa papereita ja tavaroita, jotka hän haluaa säästää ja jotka ovat merkityksellisiä vain hänelle itselleen.

Perikunta voi ilman tunnontuskia helposti heittää laatikon saman tien menemään.

Margareta Magnusson toimi aikanaan muoti- ja mainospiirtäjänä ja alkoi myöhemmin tehdä maalaustaidetta. Hänellä on ollut useita yksityisnäyttelyjä ulkomaita myöten.

Tärkein Magnussonin ohjeista onkin se, että elämän on tarkoitus jatkua myös kuolinsiivouksen jälkeen.

"Nautin edelleen piirtämisestä ja maalaamisesta. Aion säilyttää pensselini, maalini, kynäni ja paperini loppuun asti." – Margareta Magnusson

Lue myös - yle.fi:stä poimittua