Hyppää pääsisältöön

Auta luontoa, lähde talkoisiin!

WWF:s talkoläger på Furuvik naturskyddsområde i Hangö.
WWF:s talkoläger på Furuvik naturskyddsområde i Hangö. Kuva: Yle/Sofia Kajander Länsi-Uusimaa,Hanko,talkoot,luonnonsuojelu

Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!

Kevään ja kesän aikana eri puolilla Suomea järjesteään runsaasti talkootapahtumia- ja leirejä. Valitse mieleisesi kohde ja lähde tekemään hyvää luonnon puolesta.

Huhti-toukokuu

5.5. Roskienkeruutapahtuma, Helsinki
klo 10–14 olemme Cafe Regatan ympäristössä. Tarjolla roskienkeruupihtejä ja roskasäkkejä 15 ensimmäiselle. Kokoontuminen klo 10 Cafe Regatan edessä. Lue lisää.

8.5. Suomiehen luontopolkutalkoot, Hyvinkää
Tule nauttimaan keväisestä luonnosta luontopolkutalkoiden merkeissä!
Suomiehen luontopolulla järjestetään luontopolkutalkoot 8.5.2018 klo 17-19. Talkoissa jatkamme polun raivausta ja teemme muuta pientä huoltotyötä, kuten merkintöjen parantamista. Työ on helppoa, mutta fyysistä. Talkootyökalut, opastuksen työhön ja hanskat saa paikan päältä. Lue lisää.

16.5. Jättipalsamin torjuntaoperaatio, Etelä-Konnevesi
Aikaisen kasvuvaiheen jättipalsamin torjuntaa lähellä Etelä-Konneveden kansallispuistoa yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa klo 17–19. Lue lisää.

30.5. Kurtturuusutalkoot, Helsinki
Stansvikissa klo 17–20. Lue lisää.

30.5. Jättipalsamin torjuntaoperaatio, Etelä-Konnevesi
Jättipalsamin torjuntaa lähellä Etelä-Konneveden kansallispuistoa. Lue lisää.

Kesäkuu

5.6. Tumppitalkoot, kaikkialla Suomessa
Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain. Tupakantumppien sisältämät myrkylliset aineet ovat ekosysteemille haaste, sekä merellä että maalla. Ympäristöpäivän teema tänä vuonna on ”Tumppi ei maadu” ja tavoite on kerätä yhdessä tai yksin tupakantumpit pois pihoilta, puistosta, teiden varsilta ja rannoilta. Tumppitalkoisiin voi osallistua kaikki, joiden mielestä tumppi ei kuulu luontoon.

6.6. Lupiinitalkoot, Leivonmäki
Lupiinitalkoot klo 14–18. Kokoontuminen Selänpohjan parkkipaikalle vievän tien alkupäässä. Mukaan oma lapio. Metsähallitus opastaa ja tarjoaa evästä. Lue lisää.

13.6. Jättipalsamitalkoot, Hyvinkää
Jättipalsami on levinnyt Hyvinkäällä muutamilla alueilla voimakkaasti ja sen leviäminen pitäisi pysäyttää. Lue lisää.

26.6. Vieraslajitalkoot, Helsinki
Uutelassa klo 17–20. Lue lisää.

27.6. Jättipalsamin kitkentätalkoot, Kauniainen
Gallträskin koillispuolen metsäalueella, Kavallintie 47 Kauniainen. Lue lisää.

Heinäkuu

3.7. Jättipalsamitalkoot, Helsinki
Lammassaaressa klo 17–20. Lue lisää.

7.7. Niittotalkoot, Leivonmäki
Niittotalkoot klo 9–13. Tapaaminen Selänpohjan pysäköintialueella niille, joille Syysniemen keto ei ole ennestään tuttu. Mukaan oma viikate ja/tai harava. Paikalla tahko ja apua viikatteen teroitukseen. Metsähallitus tarjoaa talkooruoan. Lue lisää.

10.7. Jättipalsamitalkoot, Helsinki
Uutelassa 17–20. Lue lisää.

12.7. Jättipalsamin torjuntatalkoot, Konnevesi
Klo 17 alkaen Konnekoskella jättipalsamin ja muiden vieraslajien torjuntatalkoot. Talkoolaisille on luvassa talkookahvit ja vinkkejä vieraslajien torjuntaan. Mukaan tarvitset iloisen talkoomielen lisäksi maastoon sopivat vaatteet. Tapaamispaikka Konnekosken sillan parkkipaikalla, Koskenrantatien risteyksessä. Lue lisää.

16.–22.7. Saariston luonnonhoitotalkoot, Parainen
Kesän niittyjen haravointi ja lehdestysleirit Jungfruskärissä. Lue lisää.

17.7. Jättipalsamitalkoot, Helsinki
Lammassaaressa 17–20. Lue lisää.

22.–28.7 Pyhä-Luoston kansallispuiston talkooleiri
Pyhä- Luoston leirillä remontoidaan Karhunjuomalammen päivätupaa, puretaan rakenteita ja siivotaan ympäristöä. Karhunjuomalammella korjataan riukuaita, Isokurussa asennetaan rajoitusosan kieltomerkkejä. Lue lisää.

23.–27.7 Saariston luonnonhoitotalkoot, Parainen
Berghamnin ja Boskärin saarilla. Lue lisää.

Elokuu

15.8. Kurtturuusutalkoot, Helsinki
Kallahdessa 17–20. Lue lisää.

19.8. Ketotalkoot Suutarinpellolla, Kouvola
Pohjois-Kymen Luonto järjestää perinteiset ketotalkoot Pikku-Palomäen kuntoradan vieressä sijaitsevalla Suutarinpellolla. Talkoilijat kokoontuvat kello 10 Sammonkadun päässä. Mukaan voi ottaa omia työvälineitä ja -käsineitä, järjestäjä tarjoaa talkookahvit. Lue lisää.

22.8. Kurtturuusutalkoot; Helsinki
Stansvikissa 17–20. Lue lisää.

26.8. Kaaliojan ketotalkoot, Kausala

Pohjois-Kymen Luonto ry järjestää perinteiset ketotalkoot Kaaliojan perinnemaisemassa. Talkoilijat kokoontuvat Kausalan torilla kello 10, mistä jatketaan kedolle. Mukaan voi ottaa omia työvälineitä ja -käsineitä, järjestäjä tarjoaa talkookahvit. Lue lisää.

Tiedätkö sinä luontotalkoot, jotka puuttuvat listalta? Kommentoi artikkelia, niin lisäämme ne listaan. Muista mainita paikkakunta, aika, ja muut tarvittavat tiedot.

Kommentit
  • Luonto on koti, ei lomailukohde

    Eränkävijöille luonto on koti, ei lomakohde tai harrastus.

    Eränkävijät-sarjan päähenkilöille luonnossa kulkeminen on yhtä jokapäiväistä ja tärkeää kuin hengittäminen. Luonto on koti, ei lomailukohde tai harrastus. Se on välttämätön sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.

  • Pystykorva haukkuu saaliin pystyyn

    Pikinokat ovat suomalaisten vanhimpia metsästyskumppaneita.

    Pystykorvaiset koirat ovat kulkeneet suomalaisten rinnalla jo kivikaudella. Ne ovat olleet paitsi korvaamattomana apuna ravinnon ja turkisten hankkimisessa, myös seurana metsässä kulkeneelle kansallemme.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Luonto on koti, ei lomailukohde

    Eränkävijöille luonto on koti, ei lomakohde tai harrastus.

    Eränkävijät-sarjan päähenkilöille luonnossa kulkeminen on yhtä jokapäiväistä ja tärkeää kuin hengittäminen. Luonto on koti, ei lomailukohde tai harrastus. Se on välttämätön sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku

    Punatulkuille maistuvat ruokintapaikkojen siemenet.

    Punatulkku on talitiaista isompi ja pulleampi, kuin vailla kaulaa. Nokka on kolmiomainen ja pyrstö pitkähkö. Selkä on vaalean siniharmaa, siipisulat ja päälaki mustat. Koiras on alta helakanpunainen, naaras punertavanharmaa.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Vihervarpunen

    Vihervarpuset ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla.

    Lyhytpyrstöinen vihervarpunen on päältä kellanvihreä. Koiraan rinta on sitruunankeltainen ja vatsa valkoinen, päälaki ja kurkkutäplä ovat mustat. Naaras on himmeämpi, eikä päässä ole mustaa. Nuori on voimakkaasti viiruinen. Siivellä on keltainen juova

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Urpiainen ja tundraurpiainen

    Talvisin urpiainen on yleinen etelässäkin.

    Urpiainen on hieman talitiaista pienempi, ja sillä on pieni nokka. Se on päältä tummaviiruisen harmaanruskea ja alta viirukkaan likaisenvalkoinen. Selän takaosa on vaalea ja viiruinen. Otsa on punainen, ja koiraalla rintakin. Tundraurpiaista on hyvin vaikea erottaa lähisukulaisestaan urpiaisesta.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

    Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli

    Kuukkeli vierailee syksyllä metsäseutujen pihapiireissä.

    Mustarastasta isompi kuukkeli muistuttaa olemukseltaan ja lento- ja liikkumistavoiltaan närheä. Sillä on pitkä pyrstö ja pienehkö nokka. Yläpuoli on harmaanruskea, alapuoli, siiventaive ja pyrstönsivut oranssit. Yhteysäänet ovat naukuvia, viheltäviä ja rääkyviä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

    Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.

    Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee?

    Lintulaudoilla on talvella tungosta

    Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.

  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.