Hyppää pääsisältöön

Auta luontoa, lähde talkoisiin!

WWF:s talkoläger på Furuvik naturskyddsområde i Hangö.
WWF:s talkoläger på Furuvik naturskyddsområde i Hangö. Kuva: Yle/Sofia Kajander Länsi-Uusimaa,Hanko,talkoot,luonnonsuojelu

Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!

Kevään ja kesän aikana eri puolilla Suomea järjesteään runsaasti talkootapahtumia- ja leirejä. Valitse mieleisesi kohde ja lähde tekemään hyvää luonnon puolesta.

Huhti-toukokuu

5.5. Roskienkeruutapahtuma, Helsinki
klo 10–14 olemme Cafe Regatan ympäristössä. Tarjolla roskienkeruupihtejä ja roskasäkkejä 15 ensimmäiselle. Kokoontuminen klo 10 Cafe Regatan edessä. Lue lisää.

8.5. Suomiehen luontopolkutalkoot, Hyvinkää
Tule nauttimaan keväisestä luonnosta luontopolkutalkoiden merkeissä!
Suomiehen luontopolulla järjestetään luontopolkutalkoot 8.5.2018 klo 17-19. Talkoissa jatkamme polun raivausta ja teemme muuta pientä huoltotyötä, kuten merkintöjen parantamista. Työ on helppoa, mutta fyysistä. Talkootyökalut, opastuksen työhön ja hanskat saa paikan päältä. Lue lisää.

16.5. Jättipalsamin torjuntaoperaatio, Etelä-Konnevesi
Aikaisen kasvuvaiheen jättipalsamin torjuntaa lähellä Etelä-Konneveden kansallispuistoa yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa klo 17–19. Lue lisää.

30.5. Kurtturuusutalkoot, Helsinki
Stansvikissa klo 17–20. Lue lisää.

30.5. Jättipalsamin torjuntaoperaatio, Etelä-Konnevesi
Jättipalsamin torjuntaa lähellä Etelä-Konneveden kansallispuistoa. Lue lisää.

Kesäkuu

5.6. Tumppitalkoot, kaikkialla Suomessa
Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain. Tupakantumppien sisältämät myrkylliset aineet ovat ekosysteemille haaste, sekä merellä että maalla. Ympäristöpäivän teema tänä vuonna on ”Tumppi ei maadu” ja tavoite on kerätä yhdessä tai yksin tupakantumpit pois pihoilta, puistosta, teiden varsilta ja rannoilta. Tumppitalkoisiin voi osallistua kaikki, joiden mielestä tumppi ei kuulu luontoon.

6.6. Lupiinitalkoot, Leivonmäki
Lupiinitalkoot klo 14–18. Kokoontuminen Selänpohjan parkkipaikalle vievän tien alkupäässä. Mukaan oma lapio. Metsähallitus opastaa ja tarjoaa evästä. Lue lisää.

13.6. Jättipalsamitalkoot, Hyvinkää
Jättipalsami on levinnyt Hyvinkäällä muutamilla alueilla voimakkaasti ja sen leviäminen pitäisi pysäyttää. Lue lisää.

26.6. Vieraslajitalkoot, Helsinki
Uutelassa klo 17–20. Lue lisää.

27.6. Jättipalsamin kitkentätalkoot, Kauniainen
Gallträskin koillispuolen metsäalueella, Kavallintie 47 Kauniainen. Lue lisää.

Heinäkuu

3.7. Jättipalsamitalkoot, Helsinki
Lammassaaressa klo 17–20. Lue lisää.

7.7. Niittotalkoot, Leivonmäki
Niittotalkoot klo 9–13. Tapaaminen Selänpohjan pysäköintialueella niille, joille Syysniemen keto ei ole ennestään tuttu. Mukaan oma viikate ja/tai harava. Paikalla tahko ja apua viikatteen teroitukseen. Metsähallitus tarjoaa talkooruoan. Lue lisää.

10.7. Jättipalsamitalkoot, Helsinki
Uutelassa 17–20. Lue lisää.

12.7. Jättipalsamin torjuntatalkoot, Konnevesi
Klo 17 alkaen Konnekoskella jättipalsamin ja muiden vieraslajien torjuntatalkoot. Talkoolaisille on luvassa talkookahvit ja vinkkejä vieraslajien torjuntaan. Mukaan tarvitset iloisen talkoomielen lisäksi maastoon sopivat vaatteet. Tapaamispaikka Konnekosken sillan parkkipaikalla, Koskenrantatien risteyksessä. Lue lisää.

16.–22.7. Saariston luonnonhoitotalkoot, Parainen
Kesän niittyjen haravointi ja lehdestysleirit Jungfruskärissä. Lue lisää.

17.7. Jättipalsamitalkoot, Helsinki
Lammassaaressa 17–20. Lue lisää.

22.–28.7 Pyhä-Luoston kansallispuiston talkooleiri
Pyhä- Luoston leirillä remontoidaan Karhunjuomalammen päivätupaa, puretaan rakenteita ja siivotaan ympäristöä. Karhunjuomalammella korjataan riukuaita, Isokurussa asennetaan rajoitusosan kieltomerkkejä. Lue lisää.

23.–27.7 Saariston luonnonhoitotalkoot, Parainen
Berghamnin ja Boskärin saarilla. Lue lisää.

Elokuu

15.8. Kurtturuusutalkoot, Helsinki
Kallahdessa 17–20. Lue lisää.

19.8. Ketotalkoot Suutarinpellolla, Kouvola
Pohjois-Kymen Luonto järjestää perinteiset ketotalkoot Pikku-Palomäen kuntoradan vieressä sijaitsevalla Suutarinpellolla. Talkoilijat kokoontuvat kello 10 Sammonkadun päässä. Mukaan voi ottaa omia työvälineitä ja -käsineitä, järjestäjä tarjoaa talkookahvit. Lue lisää.

22.8. Kurtturuusutalkoot; Helsinki
Stansvikissa 17–20. Lue lisää.

26.8. Kaaliojan ketotalkoot, Kausala

Pohjois-Kymen Luonto ry järjestää perinteiset ketotalkoot Kaaliojan perinnemaisemassa. Talkoilijat kokoontuvat Kausalan torilla kello 10, mistä jatketaan kedolle. Mukaan voi ottaa omia työvälineitä ja -käsineitä, järjestäjä tarjoaa talkookahvit. Lue lisää.

Tiedätkö sinä luontotalkoot, jotka puuttuvat listalta? Kommentoi artikkelia, niin lisäämme ne listaan. Muista mainita paikkakunta, aika, ja muut tarvittavat tiedot.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Ti-ti-tyy... Mitä linnut viestivät laulullaan ja miten niiden laulu syntyy?

    Linnunlaululla on monta eri merkitystä.

    Linnunlaulun tärkein tehtävä on ilmoittaa reviiristä. Pienestäkin linnusta saattaa lähteä niin kova ääni, että se voi kuulua jopa kilometrien päähän. Hyvä lauluääni kertoo myös koiraan hyvästä kunnosta ja naaras valitseekin usein parikseen parhaan laulajan.

  • Näin voit itse vähentää merien roskaantumista

    Kun ei jätä roskia maahan, ne eivät päädy mereen.

    Meriin päätyy huolestuttavia määriä muoviroskaa. Rantojen tavallisin roska on tupakantumppi ja sekin sisältää muovia. Tuulen ja sateen mukana roskat voivat päätyä mereen kalojen ravinnoksi ja lopulta myrkyksi omalle ruokalautaselle. Asialle voi todellakin tehdä jotain.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.

  • Kevätaamun laulajia: Kiuru

    Kiurun kutsuääni on hyrähtävä ”drliu”.

    Kiuru on hieman kookkaampi kuin punatulkku mutta pitkänomaisempi. Höyhenpuku on päältä mustankirjavan harmaanruskea ja alta valkoinen. Kellertävässä rinnassa on mustia viiruja ja silmäkulmassa valkoinen juova. Laulu on kiihkeää, minuutista toiseen ryöpsähtelevää liverrystä. Kutsuääni on hyrähtävä ”drliu”.

  • Kevätaamun laulajia: Peippo

    Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

    Talitiaisen kokoinen peippo on päältä harmaanruskea. Tummalla siivellä on kaksi valkoista juovaa. Koiraan alapuoli ja pääsivut ovat ruskeanpunaiset, naaraan vaaleanharmaat. Ponteva, lopuksi nouseva laulunsäe kestää 2–3 s.

  • Kevätaamun laulajia: Punarinta

    Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

    Talitiaisen kokoinen ja palleromainen punarinta on selkäpuolelta ruskea ja alta likaisenvalkoinen. Aikuisen rinta ja naama ovat ruosteenpunaiset. Nuoren yksilön rinta on poikkijuovaisen kellanruskea ja selkä keltapilkkuisen ruskea. Laulu on korkeaa, haurasta visertelyä, jossa on lyhyitä taukoja 10–15 sekunnin välein.

  • Kevätaamun laulajia: Tiltaltti

    Tiltaltti muistuttaa erehdyttävästi pajulintua.

    Tiltaltti muistuttaa erehdyttävästi pajulintua. Selkeimpiä eroja ovat tummat jalat ja melko tumma nokka sekä heikko ja silmän eteen rajoittuva silmäkulmanjuova. Selkä on harmahtavamman ruskea, ja likaisenvalkoisella alapuolella on kupeilla ruskehtavaa sävyä. Poski on lähes yhtä tumma kuin päälaki ja tummempi kuin kurkku. Laulu on rytmikkäästi helkkyvä ”tsil tsyl tsil tsylp tsilp tsyl tsyl tsil tsyl…”, varoitusääni ponteva ”hviit”.

  • Kevätaamun laulajia: Kaulushaikara

    Kaulushaikaran soidinääni muistuttaa laivan sumutorvea.

    Lennossa ison pöllön mieleen tuova kaulushaikara on varista huomattavasti isompi mutta harmaahaikaraa pienempi. Sillä on suhteellisen lyhyet jalat ja tikarimainen nokka. Kaula näyttää normaalisti lyhyeltä, mutta vaaraa epäilevä lintu ojentaa sen pystysuoraksi ja jähmettyy paikalleen. Höyhenpuku on kauttaaltaan mustankirjavan kellanruskea. Soidinääni on laivan sumutorven ääntä muistuttava puhallus ”buuh, buuh…” (läheltä kuultuna ”uh-buuh”), joka kantaa kilometrejä.

  • Kevätaamun laulajia: Luhtahuitti

    Luhtahuitin soidinääni on kuin piiskansivallus.

    Räkättirastasta hieman pienemmällä, tanakalla luhtahuitilla on paksu kaula ja lyhyt ja vaalea, punatyvinen nokka. Yläpuoli on mustatäpläisen vihertävänruskea, alapuoli lyijynharmaa. Höyhenpuvussa on valkoisia täpliä ja kupeilla voimakkaita ruskeita poikkijuovia. Vajaan sekunnin välein toistuva viheltävä soidinääni ”hvit, hvit, hvit…” tuo mieleen piiskansivalluksen.

  • Kevätaamun laulajia: Hippiäinen

    Hippiäinen on koko Euroopan pienin lintu, palleromainen.

    Hippiäinen on koko Euroopan pienin lintu, palleromainen ja suuripäinen. Sillä on lyhyt pyrstö ja hento piikkimäinen nokka. Yläpuoli on sammalenvihreä, alapuoli vaaleamman harmahtava. Päälaella on keltainen pitkittäisjuova. Hippiäisen laulu on reippaan rytmikästä, surahtavaa tiititystä, varoitusääni hyvin ohut ”tiit tiit…”.

  • Kevätaamun laulajia: Pajusirkku

    Kutsuääni on sameasti viheltävä ”tsiyy, tsiih”.

    Pajusirkku on talitiaisen kokoinen mutta solakampi, päältä mustajuovaisen punertavanruskea, alta vaalea. Koiraalla on musta pää ja valkoinen kaularengas. Naaraan silmän päällä on vaalea juova ja kurkun sivuilla tummat pystyjuovat. Pari sekuntia kestävä laulunsäe nopeutuu loppua kohti: ”tsri tsri tsryi tsrisi”. Kutsuääni on sameasti viheltävä ”tsiyy, tsiih”.

  • Kevätaamun laulajia: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat. Pyrstötiaisen huomaa yleensä jatkuvasta ääntelystä, jossa ”tsert-tsrreet-tsät…” -särinät ja hätäiset ”tii-tii-tii…” -tiititykset vuorottelevat.

  • Kevätaamun laulajia: Sinitiainen

    Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.

    Sinitiainen on talitiaista pienempi. Keltaisessa vatsassa ei ole mustaa juovaa toisin kuin talitiaisella, ja päälaki, siivet ja pyrstö ovat kirkkaansiniset. Sinitiainen laulaa helisevästi ”tii-tii-tililililili” ja varoittelee käheästi rähistellen.

  • Kevätaamun laulajia: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kevätaamun laulajia: Sepelkyyhky

    Sepelkyyhky on melkein variksen kokoinen.

    Melkein variksen kokoisen sepelkyyhkyn pyrstö ja kaula ovat melko pitkät ja pää pienehkö. Selkä on ruskeanharmaa, vatsa vaaleampi ja rinta viininpunertava. Kaulan sivuilla on valkoinen laikku (puuttuu nuorelta), ja lennossa siivellä näkyy valkoinen poikkijuova. Soidinääni on pöllömäistä, nousevaa ja laskevaa huhuilua ”huuh-huu hu-huu huu huu hu-huu…”.

  • Kevätaamun laulajia: Rautiainen

    Rautiaisella on ohut piikkimäinen nokka.

    Talitiaisen kokoisella rautiaisella on ohut piikkimäinen nokka. Yläpuoli on mustajuovaisen ruosteenruskea, alapuoli vaaleampi. Pää ja rinta ovat siniharmaat, ja kupeilla on punaruskeita juovia. Laulu on 2–3-sekuntinen, tasaisella sävelkorkeudella polveileva helinä, lentoääni korkea ”hi-hi, ti-hi-hi”.

  • Kevätaamun laulajia: Peukaloinen

    Peukaloinen on tuskin hippiäistä isompi.

    Peukaloinen on tuskin hippiäistä isompi, palleromainen kääpiö, jolla on pysty pyrstöntynkä ja paksu kaula. Hento nokka ja ohuet koivet ovat pitkät. Höyhenpuku on poikkiraitainen, päältä tumman punaruskea, alta vaaleanrusehtava. Laulu on hämmästyttävän voimakas, pontevan rytmikäs säe, joka kestää 5–6 sekuntia. Varoitusääni on kova, rätisevä ”trrrrrt”.

  • Kevätaamun laulajia: Mustavaris

    Mustavaris on variksen kokoinen mutta kokonaan musta.

    Mustavaris on variksen kokoinen ja oloinen mutta kokonaan musta (yhtä mustaa korppia selvästi pienempi ja hontelompi). Nokka vaikuttaa pitkältä, koska sen vaalealla tyvellä ei ole höyheniä (nuorella mustia höyheniä). Vatsa vaikuttaa pullealta löysästi roikkuvien höyhenten vuoksi. Lennossa paljastuu, että siiven tyvi on keskiosaa kapeampi, ja pyrstön kärki on pyöristynyt. Lentoääni on käheästi raakkuva ”graah-graah…” tai ”grääh-grääh…”.

  • Kevätaamun laulajia: Ruokokerttunen

    Laulu on kiihkeää ja vuolasta lavertelua.

    Sinitiaisen kokoinen ruokokerttunen on päältä tummaviiruisen kellanruskea, alta vaalea. Silmän päällä on leveä vaalea juova. Laulu on kiihkeää ja vuolasta lavertelua, jossa toistuu pitkiä aikoja säriseviä ja säksättäviä ääniä ja niiden lomassa lyhyitä viheltelyjä.

  • Kevätaamun laulajia: Puukiipijä

    Laulu ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Puukiipijän tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

  • Kevätaamun laulajia: Laulurastas

    Laulurastason päältä ruskea ja alta valkoinen.

    Pyöreähkö ja mustarastasta vähän pienempi laulurastas on päältä ruskea ja alta valkoinen. Kupeet ja rinta ovat yleensä kellertäviä. Alapuolella on mustia ja kapeita, osittain nuolenpään muotoisia täpliä. Päänsivut ovat tummat. Laulu on verkkaista ja rytmikästä: koiras ikään kuin juttelee toistelemalla samoja visertelyjä, maiskahduksia tai kirskuvia aiheita. Lentoääni on terävä ”tsik”.

  • Kevätaamun laulajia: Pajulintu

    Siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen

    Sinitiaisen kokoinen ja siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen, rinnasta hiukan kellertävä. Samankesäinen nuori on alta vaaleankeltainen. Jalat ovat vaaleat (hyvin samannäköisellä tiltaltilla tummat). Surumielinen, viheltävä laulunsäe laskee loppua kohti.

  • Kesämökillä kannattaa pönttöillä

    Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

    Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.