Hyppää pääsisältöön

Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Elinkelpoisia planeettoja löytyy, mutta onko niillä elämää?

Avaruusolento, jolla lukee t-paidassa I want to believe.
Avaruusolento, jolla lukee t-paidassa I want to believe. Kuva: Heidi Virtanen avaruus

Uusia planeettoja löytyy kiihtyvällä tahdilla, mutta onko niillä elämää? Kysymykseen on kaksi toisensa poissulkevaa vastausta. Joko elämää on tai sitä ei ole. Kumpi on todennäköisempi vaihtoehto? Riippuu, keneltä kysyy.

Kaukaisten planeettojen havaitseminen oli pitkään mahdotonta, mutta aivan viime vuosina avaruusteleskoopit ovat löytäneet jo 3000 planeettaa Aurinkokuntamme ulkopuolelta. Nämä eksoplaneetat ovat omiaan ruokkimaan fantasioita muukalaiselämästä.

Mitä mieltä ovat kadunkulkijat täällä Maan kamaralla? Kysely Tampereen Keskustorilla paljastaa yleisen mielipiteen. Emme ole yksin maailmankaikkeudessa.

- Siellähän on miljoonia maantyyppisiä planeettoja. Olisihan se aikamoista tilanhukkausta, jos avaruudessa ei olisi muuallakin elämää, pohtii Mikko Ruutiainen.

- Jotain siellä on pakko olla. Jotain mistä me ei vielä tiedetä, arvuuttelee Maija Pihlajaoja.

- Ei siellä mitään pieniä vihreitä miehiä ole, mutta toivottavasti jotain kehittyneempää kuin täällä, sanoo Eija Oja.

Vaikka tamperelaiset eivät koe olevansa yksin maailmankaikkeudessa, tutkijat ovat jakautuneita avaruusolentokysymyksen äärellä.

Katso Kosmos - maailmankaikkeus viidessä minuutissa Areenassa!

Useimmat tähtitieteilijät uskovat, että elämää voisi hyvinkin olla muuallakin. Tähän mennessä planeettoja on haravoitu vasta pikkuriikkiseltä kaistaleelta, joka kattaa 0,25% taivaasta. Tällä viikolla Maan kiertoradalle lähetetty TESS-teleskooppi laajentaa tätä näkymää moninkertaiseksi.

- Tähtitieteilijät näkevät niin konkreettisesti sen planeettojen runsauden. He ajattelevat, että kyllä ehdottomasti elämää on muuallakin, toteaa astrobiologi Kirsi Lehto Turun yliopistosta.

- Biokemistit taas tuntevat elämän syntyvaiheiden mittaamattoman monimutkaisuuden. He ovat hyvin epäileväisiä sen suhteen, onko elämää muualla.

- Näitä kahta näkemystä on hyvin vaikea sovittaa keskenään, Lehto tuskailee.

Avaruusraketti
Avaruusraketti Kuva: Heidi Virtanen avaruus

Millaisella planeetalla voisi olla elämää?

Kaikki muukalaismaailmat eivät ole elämän synnylle suotuisia. Lämpötilan planeetalla pitää olla sellainen, että vesi esiintyy nestemäisessä muodossa.

Lisäksi planeetan pitää olla sopivan kokoinen, jotta sen painovoima on riittävä sitomaan meret ja ilmakehän sen pinnalle. Toisaalta planeetta ei saa olla liian suuri, jotta herkät elämän molekyylit eivät murskaannu painovoiman alla.

Tähän mennessä löydetyistä planeetoista parikymmentä vastaa näitä elämän ehtoja. Mutta elinkelpoista planeettoja arvioidaan olevan käsittämättömän paljon enemmän.

Kullakin tähdellä on omat planeettansa ja varovaistenkin arvioiden mukaan elämälle sopivia planeettoja on miljardeja pelkästään meidän kotigalaksissamme.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, että näillä planeetoilla olisi elämää.

- Se on iso oletushyppy. Se, että planeettoja on paljon ja että yhdellä niistä on kehittynyt elämää, ovat kaksi erillistä asiaa, Lehto muistuttaa.

Onko elämän synty arkipäiväinen tapahtuma vai jotain ainutkertaista?

Suurin musta laatikko tässä tutkimuksessa on elämän synty. Meillä on vain yksi esimerkkitapaus neljän miljardin vuoden takaa, eikä sitäkään tunneta tarkalleen.

- Sitä elämä alun kemiaa voidaan kuitenkin aika hyvin mallintaa. Olosuhteet siinä prosessissa olivat hyvin erikoiset, hyvin kuumat ja energiset. Ja erilaisia monimutkaisuuden lisääntymisen vaiheita on ollut peräkkäin hyvin paljon.

- Aluksi on vaadittu hapettomat ja kuumat olosuhteet. Sitten tarvitaan pelkistynyttä hiiltä ja typpeä, vähän rikkiä ja fosforia, Lehto luettelee elämän reseptiä.

Voisivatko nämä samat vaiheet tapahtua jollain toisella planeetalla? Ainakaan raaka-aineista ei pitäisi olla puutetta.

- Elämä rakentuu maailmankaikkeuden yleisimmistä aineista.

Rohkaisevaa on myös se, kuinka sitkeää elämä on, kun se kerran on syntynyt. Sitä vaikuttaa olevan mahdotonta nitistää.

- Elämää on tällä planeetalla kaikkialla. Merenpohjia ja kallioperää myöten tämä planeetta kuhisee elämää.

Lajit ovat tulleet ja menneet, mutta elämä kokonaisuutena on selvinnyt meteoriitit, tulivuorenpurkaukset, jääkaudet ja kulkutaudit.

Eli jos elämää jossain syntyy, siellä se myös säilyy.

Bakteereita avaruudessa
Bakteereita avaruudessa Kuva: Heidi Virtanen avaruus

Onko elämä siis suuri ja kaikenkattava ilmiö vai yksittäinen väläys pitkän pimeän keskellä?

- On tai ei, molemmat vastaukset ovat hämmentäviä, Lehto pohtii.

Tuntuu kuitenkin luontevalta ajatella, ettemme ole yksin. Miksi olemme niin toiveikkaita avaruusolentojen suhteen?

- Ehkä tässä on kyse ihmisen yhteyden ja kommunikaation tarpeesta. Kyllä minäkin toivon, että elämää on muuallakin. Ja vieläpä sellaista, joka haluaa ottaa yhteyttä.

Onko muilla planeetoilla elämää?

On.
92% (1969 ääntä)
Ei.
8% (179 ääntä)
Ääniä yhteensä: 2148

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede