Kati Sinisalo
Yle
Levottoman Amerikan kauniita, omaäänisiä, surumielisiä kuvia: Robert Frank ja Jim Jarmusch Teemalauantaissa 21.4.
”A sad poem for sick people.” Ilottomia, merkityksettömiä, epäselviä kuvia, jotka on ottanut Amerikan vihaaja.
Näin arvioitiin tuoreeltaan Robert Frankin valokuvateosta The Americans. Nyt se on valokuvataiteen klassikko, jonka vaikutukset näkyvät kaikkialla. Valokuvaajat ympäri maailmaa äänestivät sen äskettäin kaikkien aikojen parhaaksi valokuvakirjaksi.
Teeman valokuvakevään avaava dokumenttielokuva Don't Blink: Robert Frank on intiimi muotokuva runoilijoiden, eksyneiden, surullisten, hullujen, rakastavaisten, kapinallisten ja muuttuvan Amerikan kuvaajasta.
Robert Frank (s. 1924) taltioi 1950-luvulla Amerikkaa ja ystävystyi beatnikkien kanssa. 1960–70-luvuilla hän sukelsi syvälle vastakulttuuriin ja taltioi rujonkauniisti rockmusiikin tahdittamaa aikakauden murrosta.
Henkilökohtaiset tragediat ja vastenmielisyys julkkiskulttuuria kohtaan veivät Frankin marginaaliin, mutta yhdeksänkymppisenä hän on yhä liikkeessä, kamera kädessä. Tai saalistamassa, kuten hän valokuvaamista kutsuu.
Ensimmäinen kuva on yleensä paras, koska silloin saalis ei ole vielä tajunnut kameran läsnäoloa, Frank sanoo.
Klassikoiksi nousseiden valokuvien lisäksi dokumentissa nähdään otteita Frankin monista kokeellisista elokuvista, beat-klassikosta Pull My Daisy alkaen.
Myös kaikkein kuuluisimmasta mutta lähes näkymättömästä Frankin elokuvasta on mukana pari välähdystä: The Rolling Stonesin vuoden 1972 kiertueella kuvattu dokumenttielokuva Cocksucker Blues on yhä yhtyeen lakimiesten langettamassa esityskiellossa.
Robert Frank luottaa nykyisin enemmän filmi- kuin stillkameraan. Valokuva on pelkkä muisto, elokuva on elossa, valokuvissa poseerataan, elokuvissa poseeraus lopulta unohtuu, 90-vuotias Frank sanoo.
Niin käy myös Frankille itselleen: hän vihaa kuvattavana olemista mutta tottuu vähitellen kameraan.
Don't Blink -dokumenttielokuvan ohjasi Frankin elokuvien leikkaaja Laura Israel. Lopputulos on kohteensa näköinen: vaelteleva, vähän häröilevä, kaunis, intiimi, surullinen ja sekavakin.
Hieno ääniraita (kokoajana alan guru Hal Willner) on täynnä rosoista rockia ja muuta vahvaa musiikkia Velvet Undergroundista, Bob Dylanista, Patti Smithistä ja Charles Mingusista Mekonsiin, Killsiin, Johnny Thundersiin, Tom Waitsiin ja Rolling Stonesiin.
The Americansin kuvaaminen vei 1950-luvun puolivälissä Robert Frankin 30 osavaltioon, matkalle läpi kylmän sodan ja kulttuuristen ristiriitojen repimän maan. Sveitsinjuutalainen Frank oli vieras hahmo amerikkalaisessa maisemassa, häntä epäiltiin kommunistivakoojaksi koska hän oli ulkomaalainen ja esitti kysymyksiä.
"Se matka sai minut pitämään Amerikasta", Frank itse sanoo. The Americans ilmestyi kirjana vuonna 1958, ensin Pariisissa, vasta sitten Amerikassa, beat-kirjailija Jack Kerouacin esipuheella varustettuna. Frankin mukaan kesti kymmenen vuotta ennen kuin Amerikassa alettiin ymmärtää hänen kuviaan.
Halusin seurata intuitiotani ja toimia omalla tavallani – ei mitään Life-tarinaa... noita hemmetin tarinoita joissa on alku ja loppu."
Don't Blink: Robert Frank -elokuvan jälkeen Teemalauantaissa esitetään Jim Jarmuschin hurmaava, minimalistinen läpimurtotyö Muukalaisten paratiisi – koska senkin yllä leijuu Robert Frankin henki.
Jim Jarmusch on kertonut olevansa Robert Frank -fani, ja Muukalaisten paratiisin mustavalkoiset kuvat voisivat olla peräisin The Americansin sivuilta. Muukalaisten paratiisi näyttää ja kuulostaa kuitenkin ennen kaikkea Jim Jarmuschilta. Omalla tavallaan se on ollut yhtä vaikutusvaltainen teos kuin Frankin valokuvat.
Kuvia Amerikasta, omanlaisiaan.
You know it's funny. You come to someplace new, and everything looks just the same."
Teemalauantai 21.4. klo 21.00–23.45: Amerikan kuvia
21.00 Don’t Blink: Robert Frank
(USA 2015) Kohteensa näköinen ja oloinen dokumenttielokuva legendaarisesta valokuvaajasta ja elokuvantekijästä Robert Frankistä (s. 1924). Levottoman Amerikan kauniita ja kaoottisia kuvia säestää runsas soundtrack, jolla soivat mm. Rolling Stones, Velvet Underground, Bob Dylan ja Patti Smith. Ohjaus Laura Israel.
Yle Areena 90 päivää.
22.20 Muukalaisten paratiisi
(Stranger Than Paradise, USA 1984) Robert Frank -dokumentin jälkeen esitetään Jim Jarmuschin “robertfrankilainen” läpimurtoelokuva Muukalaisten paratiisi, jolla oli valtava vaikutus indie-elokuviin. Minimalistisen, lakonisesti koomisen tarinan kolme päähenkilöä lorvivat New Yorkissa, Clevelandissä ja Floridassa etsimässä kotia. Pääosissa John Lurie, Eszter Balint ja Richard Edson. Musiikin sävelsi John Lurie, lisäksi kuullaan Screaming Jay Hawkinsin versio kappaleesta I Put a Spell on You.
Yle Areena 30 päivää.
