Hyppää pääsisältöön

Robert Frank kuvasi eksyneiden, hullujen, kapinallisten ja surullisten ihmisten Amerikkaa – uusi intiimi dokumenttielokuva kuvaa nyt häntä

Kuva Robert Frankin valokuvakirjasta The Americans. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank.
Kuva Robert Frankin valokuvakirjasta The Americans. Kuva Robert Frankin valokuvakirjasta The Americans. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank. Robert Frank,valokuvat,Teemalauantai,dokumenttielokuvat,Don't Blink – Robert Frank,The Americans

Levottoman Amerikan kauniita, omaäänisiä, surumielisiä kuvia: Robert Frank ja Jim Jarmusch Teemalauantaissa 21.4.

”A sad poem for sick people.” Ilottomia, merkityksettömiä, epäselviä kuvia, jotka on ottanut Amerikan vihaaja.

Näin arvioitiin tuoreeltaan Robert Frankin valokuvateosta The Americans. Nyt se on valokuvataiteen klassikko, jonka vaikutukset näkyvät kaikkialla. Valokuvaajat ympäri maailmaa äänestivät sen äskettäin kaikkien aikojen parhaaksi valokuvakirjaksi.

Teeman valokuvakevään avaava dokumenttielokuva Don't Blink: Robert Frank on intiimi muotokuva runoilijoiden, eksyneiden, surullisten, hullujen, rakastavaisten, kapinallisten ja muuttuvan Amerikan kuvaajasta.

Robert Frankin valokuva. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank.
Robert Frankin kuvia 1950-luvun Amerikasta. Robert Frankin valokuva. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank. Robert Frank,Robert Frank,The Americans,valokuvaus,Don't Blink – Robert Frank,Teemalauantai,dokumenttielokuvat
Kuva Robert Frankin valokuvakirjasta The Americans. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank.
Kuva Robert Frankin valokuvakirjasta The Americans. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank. Robert Frank,The Americans,valokuvat,Teemalauantai,dokumenttielokuvat,Don't Blink – Robert Frank

Robert Frank (s. 1924) taltioi 1950-luvulla Amerikkaa ja ystävystyi beatnikkien kanssa. 1960–70-luvuilla hän sukelsi syvälle vastakulttuuriin ja taltioi rujonkauniisti rockmusiikin tahdittamaa aikakauden murrosta.

Henkilökohtaiset tragediat ja vastenmielisyys julkkiskulttuuria kohtaan veivät Frankin marginaaliin, mutta yhdeksänkymppisenä hän on yhä liikkeessä, kamera kädessä. Tai saalistamassa, kuten hän valokuvaamista kutsuu.

Ensimmäinen kuva on yleensä paras, koska silloin saalis ei ole vielä tajunnut kameran läsnäoloa, Frank sanoo.

Klassikoiksi nousseiden valokuvien lisäksi dokumentissa nähdään otteita Frankin monista kokeellisista elokuvista, beat-klassikosta Pull My Daisy alkaen.

Myös kaikkein kuuluisimmasta mutta lähes näkymättömästä Frankin elokuvasta on mukana pari välähdystä: The Rolling Stonesin vuoden 1972 kiertueella kuvattu dokumenttielokuva Cocksucker Blues on yhä yhtyeen lakimiesten langettamassa esityskiellossa.

Robert Frank kuvaa Mick Jaggeriä. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank.
Robert Frank kuvaa Mick Jaggeriä. Robert Frank kuvaa Mick Jaggeriä. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank. Robert Frank,valokuvaajat,Mick Jagger,Don't Blink – Robert Frank,dokumenttielokuvat,Teemalauantai

Robert Frank luottaa nykyisin enemmän filmi- kuin stillkameraan. Valokuva on pelkkä muisto, elokuva on elossa, valokuvissa poseerataan, elokuvissa poseeraus lopulta unohtuu, 90-vuotias Frank sanoo.

Niin käy myös Frankille itselleen: hän vihaa kuvattavana olemista mutta tottuu vähitellen kameraan.

Don't Blink -dokumenttielokuvan ohjasi Frankin elokuvien leikkaaja Laura Israel. Lopputulos on kohteensa näköinen: vaelteleva, vähän häröilevä, kaunis, intiimi, surullinen ja sekavakin.

Hieno ääniraita (kokoajana alan guru Hal Willner) on täynnä rosoista rockia ja muuta vahvaa musiikkia Velvet Undergroundista, Bob Dylanista, Patti Smithistä ja Charles Mingusista Mekonsiin, Killsiin, Johnny Thundersiin, Tom Waitsiin ja Rolling Stonesiin.

Robert Frankin valokuva New Yorkista. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank.
Robert Frankin valokuva New Yorkista. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank. Robert Frank,valokuvat,Don't Blink – Robert Frank,Teemalauantai,dokumenttielokuvat
Robert Frankin valokuvakirja The Americans.
The Americans. Robert Frankin valokuvakirja The Americans. Kuva: Yle/Kati Sinisalo The Americans,Robert Frank,valokuvat,Teemalauantai,valokuvataide,valokuvakirja
Robert Frankin valokuva. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank.
Robert Frankin valokuva. Kuvakaappaus dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank. Robert Frank,valokuvat,The Americans,Teemalauantai,dokumenttielokuvat,Don't Blink – Robert Frank

The Americansin kuvaaminen vei 1950-luvun puolivälissä Robert Frankin 30 osavaltioon, matkalle läpi kylmän sodan ja kulttuuristen ristiriitojen repimän maan. Sveitsinjuutalainen Frank oli vieras hahmo amerikkalaisessa maisemassa, häntä epäiltiin kommunistivakoojaksi koska hän oli ulkomaalainen ja esitti kysymyksiä.

"Se matka sai minut pitämään Amerikasta", Frank itse sanoo. The Americans ilmestyi kirjana vuonna 1958, ensin Pariisissa, vasta sitten Amerikassa, beat-kirjailija Jack Kerouacin esipuheella varustettuna. Frankin mukaan kesti kymmenen vuotta ennen kuin Amerikassa alettiin ymmärtää hänen kuviaan.

Halusin seurata intuitiotani ja toimia omalla tavallani – ei mitään Life-tarinaa... noita hemmetin tarinoita joissa on alku ja loppu."― Robert Frank kirjastaan The Americans
Pinnakkaisvedoksia Robert Frankin valokuvista. Kuva dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank.
Robert Frankin pinnakkaisia. Pinnakkaisvedoksia Robert Frankin valokuvista. Kuva dokumenttielokuvasta Don't Blink: Robert Frank. Robert Frank,valokuvaus,valokuvaajat,Teemalauantai,Don't Blink – Robert Frank,dokumenttielokuvat,Robert Frank,The Americans,pinnakkaisvedokset
Kolmikko autossa öisellä tiellä. Kuva Jim Jarmuschin elokuvasta Muukalaisten paratiisi.
Muukalaisten paratiisi. Kolmikko autossa öisellä tiellä. Kuva Jim Jarmuschin elokuvasta Muukalaisten paratiisi. Jim Jarmusch,Teemalauantai,elokuvat,Stranger Than Paradise,Muukalaisten paratiisi

Don't Blink: Robert Frank -elokuvan jälkeen Teemalauantaissa esitetään Jim Jarmuschin hurmaava, minimalistinen läpimurtotyö Muukalaisten paratiisi – koska senkin yllä leijuu Robert Frankin henki.

Jim Jarmusch on kertonut olevansa Robert Frank -fani, ja Muukalaisten paratiisin mustavalkoiset kuvat voisivat olla peräisin The Americansin sivuilta. Muukalaisten paratiisi näyttää ja kuulostaa kuitenkin ennen kaikkea Jim Jarmuschilta. Omalla tavallaan se on ollut yhtä vaikutusvaltainen teos kuin Frankin valokuvat.

Kuvia Amerikasta, omanlaisiaan.

mustavalkeassa kuvassa kaksi miestä nojailee autoon ja nainen istuu auton sisällä ja katsoo ulos ikkunasta.
Muukalaisten paratiisi. mustavalkeassa kuvassa kaksi miestä nojailee autoon ja nainen istuu auton sisällä ja katsoo ulos ikkunasta. Kuva: The Match Factory / Yle Kuvapalvelu Jim Jarmusch,Muukalaisten paratiisi
You know it's funny. You come to someplace new, and everything looks just the same."― Eddie elokuvassa Muukalaisten paratiisi

Teemalauantai 21.4. klo 21.00–23.45: Amerikan kuvia
21.00 Don’t Blink: Robert Frank
(USA 2015) Kohteensa näköinen ja oloinen dokumenttielokuva legendaarisesta valokuvaajasta ja elokuvantekijästä Robert Frankistä (s. 1924). Levottoman Amerikan kauniita ja kaoottisia kuvia säestää runsas soundtrack, jolla soivat mm. Rolling Stones, Velvet Underground, Bob Dylan ja Patti Smith. Ohjaus Laura Israel.
Yle Areena 90 päivää.
22.20 Muukalaisten paratiisi
(Stranger Than Paradise, USA 1984) Robert Frank -dokumentin jälkeen esitetään Jim Jarmuschin “robertfrankilainen” läpimurtoelokuva Muukalaisten paratiisi, jolla oli valtava vaikutus indie-elokuviin. Minimalistisen, lakonisesti koomisen tarinan kolme päähenkilöä lorvivat New Yorkissa, Clevelandissä ja Floridassa etsimässä kotia. Pääosissa John Lurie, Eszter Balint ja Richard Edson. Musiikin sävelsi John Lurie, lisäksi kuullaan Screaming Jay Hawkinsin versio kappaleesta I Put a Spell on You.
Yle Areena 30 päivää.

  • Teidemme levinneimmät ja muuten rakkaimmat autot arkistopaketissa

    1960-luvun autonostalgiaa Mossesta Hillmaniin.

    Elävän arkiston paketissa on autoaiheista ohjelmaa 1960-luvulta. Teema torstaina 20.9. klo 22.30, uusinnat perjantaina 21.9. ja maanantaina 24.9. Neuvostoautojen maahantuoja Konela vietti 20-vuotisjuhlaansa vuonna 1967 Helsingin Messuhallissa, ja tilaisuudessa vieraili myös Neuvostoliiton varaulkomaankauppaministeri Ivan Semitšastnov.

  • Teema ♥ Rakkautta & Anarkiaa 2018

    Syksy on yhteistä ranskalaisen elokuvan juhlaa!

    Helsingin kansainvälinen elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa järjestetään 31. kerran 20.–30.9.2018. Intohimoiset elokuvan rakastajat Teema ja R&A juhlivat yhdessä ranskalaista elokuvaa; Teeman ranskalaisen elokuvan syksyä vietetään lokakuun puoliväliin asti.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

Yle Teema

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

    Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

    Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

  • Teemalauantai juhlii Leonard Bernsteinin satavuotispäivää

    Koko ilta on omistettu suurelle amerikkalaiselle maestrolle.

    Leonard Bernsteinin syntymästä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta lauantaina 25.8.2018. Syyskauden ensimmäinen Teemalauantai juhlii suurta amerikkalaista maestroa koko illan ohjelmalla. Illan ohjelmassa on säveltäjän henkilökuva sekä Jean Sibeliukselle omistettu Bernsteinin johtama nuorisokonsertti.

  • Autismia ja aikuistumista Teemalauantaissa

    Uniikki dokumentti autistisesta pojasta sekä Gilbert Grape.

    Syyskuun avaava teemailta on omistettu sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteille ja yrityksille ratkaista niitä. Illan aikana nähdään uniikki dokumentti autistisen pojan elämästä sekä 1990-luvun menestyselokuva Gilbert Grape.

  • Teeman syksyn 2018 elokuvat ja Teemalauantait

    Ranskalaista elokuvaa, rikosta, kuulentoja, Kurosawaa...

    Teemalla vietetään ranskalaisen elokuvan syksyä, erityisesti Kino Klassikossa. Loppusyksystä nähdään myös Kurosawan samuraielokuvia. Kino Suomen teemana ovat Tallinna ja rikos. Ensi-illoissa muun muassa salaisuuksia kuulennoista ja uutta elokuvaa Ranskasta. Elokuvafestivaalia vietetään marras–joulukuun vaihteessa.

  • Brittibändi 10cc hajosi vain kuukausia superhittinsä jälkeen

    Jäsenet muistelevat huippuaikoja 40 vuotta myöhemmin.

    I'm not in love, so don't forget it... 10cc:n alkuperäisjäsenet kokoontuivat 40 vuotta myöhemmin muistelemaan matkaa maineeseen, levyjen tekoa, kiertueita ja yhtyeen hajoamista Teema lauantaina 1.9.2018 klo 20.00. Areenassa 30 päivää Brittiyhtye 10cc julkaisi suurimman hittinsä kesällä 1975.

  • Klassinen musiikki Teemalla ja Areenassa lokakuussa 2018

    Kohokohtina Pikaparantola, Tosca ja Paulon sellokilpailu.

    Lokakuun klassisen musiikin kohokohtia Teeman ja Areenan ohjelmissa ovat mm. Kansallisoopperan Pikaparantola ja Tosca suorina sekä kansainvälinen Paulon sellokilpailu. Ohjelmassa myös mm. RSO:n ja HKO:n konsertteja, Brahmsia ja Bernsteiniä... Suorat Areena-lähetykset katsottavina Teeman Areena-kanavalla tiistai 2.10.

  • Koko maailman taiteen historia BBC:n uudessa suursarjassa

    Luovuuden katkeamaton ketju ulottuu vuosituhansien taakse

    Kulttuurien juurilla on BBC:n uusi yhdeksänosainen suursarja koko maailman kuvataiteen historiasta varhaisimmista luolamaalauksista nykypäivään – ja tulevaisuuteenkin. Teema tiistaisin 21.8. – 19.10.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!